Solukämpät eivät kelpaa suomalaisille opiskelijoille

Solu on paskamainen asumismuoto, eikä siitä tee hyvää se, että jossain opiskelija asuu vielä paskemmin.

Tämä hieno muutos on syynä siihen miksi pk-seudulta ei enää saa edes pientä yksiötä alle 700€/kk 🙄

Kiitti verorahoista. Asun ihan uudessa kerrostalossa kaksiossa.

Yleiseen asumistukeen vaikuttaa myös kämppisten tulot, joten eihän tuo soluasuminen toimi. Opuntotuen asumislisä oli paljon järkevämpi, koska silloin oli ihan yks lysti, millaiset tulot kämppiksillä oli. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä hieno muutos on syynä siihen miksi pk-seudulta ei enää saa edes pientä yksiötä alle 700€/kk 🙄

Mikä pakko sinne pk-seudulle on tunkea? Muualla on väljempää ja halvempaa.

Mun mielestä opin itsenäistymään paremmin yksiössä. Siellä on pakosta vastuussa kaikesta, rahankäyttöönkin tuli kiinnitettyä enemmän huomiota korkeamman vuokran takia. Mutta toisaalta on se oma vapaus. 

Itse asuin 4 v solussa, hyvässä porukassa, 90-luvulla. Tykkäsin soluasumisesta.

Vali vali. Itse olen opiskelija ja asun koululla solussa.

Kimppakämpät ovat ihmisen sosiaaliselle elämälle miljoona kertaa paremmat kuin omassa kopissa yksin kökkiminen. Tietennkin jos on jo vakiintuneessa parisuhteessa opiskelemaan mennessä, kimppa-asuminen ei ehkä innosta.

Itsekin olen asunut kimpassa ulkomailla opiskellessani, ja jossain harjoitteluissa Suomessakin, ja siinä tutustuu kyllä ihmisiin ihan eri tavalla. Rahasta en tässä yhteydessä edes puhuisi.

Miksi ketään pitäisi sinne soluun pakottaa? Jos on varaa niin asukoot vaikka kartanossa.

Mä aloitin opiskelut vuonna 2005 ja silloin kaikki fuksit asuivat aluksi soluissa. Myöhemmin porukkaa muutti opiskelijayksiöihin, niitä piti siis jonottaa kauan.

Nykyään tuntuu, että monelle jopa vanhemmat ostavat asunnon opiskelupaikkakunnalta, eikä kukaan todellakaan asu kimppakämpässä...monilla on myös varaa omaan autoon, ripsienpidennyksiin yms. rahanmenoon. Ja silti valitetaan, miten opiskelijoiden oloja muka kurjistetaan jatkuvasti ja he ovat niin köyhiä että.

Asuin pari vuotta solussa ja se oli hyvää aikaa, kun kämppiksinä oli kaksi kaveria ja viereisessä solussa kolme lisää. Oli helppoa, kun kaikki siivosivat jälkensä ja noudattivat hiljaisuutta.

Olisi kyllä aika jännää muuttaa soluun jonkun uppo-oudon ihmisen kämppikseksi. Pashalla tuurilla tyyppi mölyäisi yötä myöten, sotkisi tai olisi muuten hankala. Yksityisyyskin on vähän niin ja näin: jos juttelen ystävän tai poikaystävän kanssa, en välttämättä halua että joku muu kuulee koko jutun. Peittoa pöllyttäessä pitäisi olla suukapula, ettei häiritse kämppiksiä... Ainakin tuossa meidän solussa seinät olivat niin paperia, että kaikki kuului läpi.

Vierailija kirjoitti:

Kimppakämpät ovat ihmisen sosiaaliselle elämälle miljoona kertaa paremmat kuin omassa kopissa yksin kökkiminen. Tietennkin jos on jo vakiintuneessa parisuhteessa opiskelemaan mennessä, kimppa-asuminen ei ehkä innosta.

Itsekin olen asunut kimpassa ulkomailla opiskellessani, ja jossain harjoitteluissa Suomessakin, ja siinä tutustuu kyllä ihmisiin ihan eri tavalla. Rahasta en tässä yhteydessä edes puhuisi.

Vihaan sosiaalisuutta eikä soluasuminen minua miksikään muuttanut. Oma asunto on ehdottomasti oltava.

Olen asunut sisäoppilaitoksen isossa huoneessa toisen opiskelijan kanssa (+ kaikki kampuksen tilat käytössä ihan pihapiirissä), ja laitakaupungin solussa omassa pienessä huoneessa (kampus aivan toisaalla).

Aivan eri kokemus. Ensimmäinen oli enimmäkseen hauskaa, toinen lähinnä ankeaa.

Vierailija kirjoitti:

Kimppakämpät ovat ihmisen sosiaaliselle elämälle miljoona kertaa paremmat kuin omassa kopissa yksin kökkiminen. Tietennkin jos on jo vakiintuneessa parisuhteessa opiskelemaan mennessä, kimppa-asuminen ei ehkä innosta.

Itsekin olen asunut kimpassa ulkomailla opiskellessani, ja jossain harjoitteluissa Suomessakin, ja siinä tutustuu kyllä ihmisiin ihan eri tavalla. Rahasta en tässä yhteydessä edes puhuisi.

Mulle jäi tosi hyvät muistot soluasumisesta kolmen mimmin solussa. Muutin siihen, kun olin 19v ja asuin pari vuotta. Entisten kämppisten kanssa ollaan edelleen tekemisissä yli kymmenen vuoden jälkeen.

En olisi opiskeluaikoina todellakaan halunnut asua missään solussa. Onneksi ei tarvinnut.

Vierailija kirjoitti:

Mä aloitin opiskelut vuonna 2005 ja silloin kaikki fuksit asuivat aluksi soluissa. Myöhemmin porukkaa muutti opiskelijayksiöihin, niitä piti siis jonottaa kauan.

Nykyään tuntuu, että monelle jopa vanhemmat ostavat asunnon opiskelupaikkakunnalta, eikä kukaan todellakaan asu kimppakämpässä...monilla on myös varaa omaan autoon, ripsienpidennyksiin yms. rahanmenoon. Ja silti valitetaan, miten opiskelijoiden oloja muka kurjistetaan jatkuvasti ja he ovat niin köyhiä että.

Minä aloitin 2003, en olisi ikinä mennyt soluun, olin sitä paitsi muita vanhempi.

Toiset asuvat edelleen soluasunnoissa, eivätkä valita.

Niissä kun sattuu,kiva porukka samaan, niin miläs siellä asuessa.

Opiskelurauha on, harvoin kämpillä on muulloin kun iltaisin ja silloin siellä opiskee.

Vkonlopuksi useimmat matkustaa aina kotiinsa.

Edullista asumista ja ryhmäkuri toimii.

Asumistukien pitäisi juuri tämän takia lopettaa. Vastaavasti sitten opintotukea/toimeentulotukia pitäisi kasvattaa. Jos ihmisellä olisi tietty summa millä pitäisI tulla toimeen, niin automaattisesti se ohjaisi ihmisiä halvemman asumismuodon piiriin, kun käteen jäisi silloin enemmän rahaa.

Kenenkään ei ikinä pitäisi joutua asumaan solussa. Kenenkään. Ikinä.

P.S. Asumistuki kuului ennen opintotukeen. Sen irroittaminen siitä huononsi suurimman osan asumistukea selvästi. Itse saan 0 e sillä puolisoni käy töissä. Ennen uudistusta sain 250 e/kk.