Hajuste-hysteerikot työpaikoilla, harrastuksissa ja elämässä yleensä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä (joka rakastan tuoksuja) olen hajusteherkkien ihmisten takia luopunut hajuvesistä kokonaan, siirtynyt tuoksuttomaan suihkusaippuaan ja dödöön sekä etsinyt mahdollisimman miedosti tuoksuvan pesuaineen. (Kokonaan tuoksuttomaan en suostu siirtymään, sillä ne eivät ole vain tuoksuttomia, vaan pahanhajuisia). Huuhteluaineita en ole koskaan käyttänytkään. Tämän pitemmälle en suostu menemään.

Tämä kyllä riittääkin.  Työpaikalla ei todellakaan ole tarpeellista käyttää parfyymia.

 

Se olisi vähintä, mitä voisin vaatia.  

 

En olisi itsekään ensin uskonut, että hajusteille voi herkistyä, ennen kuin se tapahtui itselleni.  Yhtäkkiä käyttämäni pyykinpesuaine alkoi ärsyttää itseäni niin, että minun oli pestävä kaikki liinavaatteenikin uudestaan ja totta totisesti:  kaikista se entinen tuoksu ei lähtenyt edes kertapesulla.  

En voinut laittaa kauan käyttämäni hiuskiinnettä, se tuntui paitsi nenässä on, myös suussanikin.

 

Aloin ymmärtää koirani, joka haistoi kaiken vaikka seinien läpi.

 

Kanelipiparit työpaikan kahvihuoneen pöydällä lähetti teollisen tuoksunsa minun vieressä sijaitsevaan työhuoneeseeni.  Kävin laittamassa ne kaappiin, mutta eikös aina joku mennyt ja ottanut ne sieltä taas pöydälle.  

 

Tämä ei ole kivaa enkä tee tätä tahallani.  Ja kaikki tuoksut ei ärsytä.  Mutta esim. yhden työkaverini käsivoide on ihan kamalaa.  Hän voitelee sillä käsiään jatkuvasti selvästi tahallaan, vessakin tuoksuu hänen käsivoiteelleen.  Muutaman kerran sanottuani siitä en enää viitsi, kun rouva ei mitenkään voi ymmärtää.  Haiskoon sitten.  Yritän pysytellä kauempana hänestä.  

 

Ihmisten hienhaju saa minut lähes oksentamaan, mutta mitäänhän silläkään ei voi.  Minun on vain elettävä tämän kanssa.

 

Se vain on surullista, että sitä pidetään itse keksittynä erikoisuuden tavoittelemisena.  Ei millään tahdota ymmärtää ja sitten vielä kiusataan erityisesti suihkuttelemalla tahallaan niitä kemikaalituoksuja toisen vieressä.  

 

Olen ajatellut, että mitäs jos ryhtyisi piereskelemään työhuoneessa ja joka puolella estottomasti.  Sanoisin vaan, että saa ihminen pieraista halutessaan ja että minä en pysty pidättelemään,  ei voi mitään.  

Hieno kuvaus mielen hajoamisesta.

Mulla oli aikoinaan Vantaalla avokonttorilla 3 hlö rivistössä eräs oikein oppikirjamainen kiukkunen yksineläjä vanhapiika  työkaverina. Ja oikein oppikirjamainen työyhteisötyranni.

 Se tiuski millon kellekin että joku haisee siltä ja tältä ja EI SAA HAISTA kun hän tulee töihin. Ei saa puhua, ei saa häiritä, kuka on puhunut tänään liikaa kun hän ei voi keskittyä. Puhelimet äänettömälle nyt heti koska häntä ärsytti värinä äänikin. Hän määräsi millon me saadaan mennä syömään, pitää mennä porukalla, muiden piti odottaa häntä ja huom.  TOTELLA HÄNTÄ. 

HänKIN oli juuri muutenkin se joka hiton asiasta kuormittuja, neurootikko joka ois tarvinnu kunnon lääkityksen vaihdevuosiinsa, miehen ja muuta oikeeta elämää, yksin kotona koiransa kanssa nököttämisen sijaa.  

Ihan hirvee ihminen, sairas. Työpaikalla vallitsi käsin kosketeltava rauha ja rentous kun hän oli etäpäivällä tai lomalla. 

Porukat seuras Outlookista millon hänellä etäpäivä ja olivat itse silloin konttorilla tai kun hän oli konttorilla oltiin sillon mahdollisuuksien mukaan etänä. Samoin lomat, itse järjestin usein niin että olin eri aikaan kuin hän jotta menee ainakin 1,5-2 kk ettei tarvii olla sen kiukuttelijan läheisyydessä. 

Onneks päästiin hänestä. 

Mut tääkin oli jännä että pari-kolme vuotta me muut jouduttiin sietämään tätä ja taipuilemaan kuka mitenkin hänen pillin mukaan. Ja auta armias kun esim minä ja eräs muu ei taivuttu tähän vaan tehtiin toisin. (Joskus ihan piruuttaankin tehtiin toisin kuin hänen  toive (lue määräys) oli. ) 

Nää hajuste ym ym ym yliherkät on usein muutenkin niitä ammattiahdistujia. Psyyke ja fysiikka kulkee käsi kädessä. 

Vierailija kirjoitti:

Niinhän me normaalit joudutaan monessa muussakin taipumaan siigen mitä vähemmistö vaatii. 

Päiväkodeissa ja kouluissa lapset ei saa enää kuin murusen viikossa punaista lihaa vaikka liha on yksi tärkeimmistä rakennusaineista kasvavalle lapselle. Pakkosyötetään jotain super/ultraprosessoituja margariinenja ja nyt jo keskustellaan lehmänmaidon vaihtoa johonkin lisäaineita kuhisevaan ultraprosessoituun kauramaitoon joka nostaa verensokerin pilviin sekunnissa. Nämä kaikki siksi että jotkut hiton hyvesignaloijat on keksiny et maapallo tuhoutuu jos kutakuinkin kaikki ei siirry jyrsimään porkkanoita ja luonnollinen ravinto syrjäytetään erittäin pitkälle prosessoiduilla kasviperäisillä tuotteilla jotka sairadtuttaa meidän lapset ja myös meidät aikuiset. Ihan sairasta touhua.

Onneksi ilmastonmuutos ei ilmeisesti uhkaa lapsesi tulevaisuutta mitenkään. 🙄 Ilmeisesti odotat hänen kuolevan kumminkin seuraavan 10 vuoden sisällä.

Minä sain hajusteyliherkkyyden homeisesta työpaikasta. Voisin luovuttaa toisen munuaiseni, jos pääsisin sillä tästä eroon. Työpaikalla oli toive tuoksuttomuudesta, mutta silti muutama käytti todella voimakkaita iltatuoksuja. Karttelin heitä parhaani mukaan ja ajoitin ruokatuntinikin niin, että he olivat ehtineet käydä syömässä. Monesti silti omat eväät jäi pöydälle, kun joku heistä tunki samaan aikaan taukotilaan. Usein sain astmakohtauksen, siitä päivystysreissun ja viikon, parin sairausloman. Harmitti työkavereiden puolesta, kun joutuivat minun hommat tekemään.

Hajustehysteerikot ovat ne, joilla on pakottava tarve käyttää hajusteita. Hakusteettomuus on normaalitila. Hajusteet aiheuttaa kemikalikuormaa ja ovat melkein aina myrkyllisiä.  Hajusteet pitäisi rajoittaa sanoisin kuin tupakointi. 

Hajusteettomuus on ihmisen normaali tila 

Hajusteherkälle on epämiellyttävää ja vastenmielistä, kun hajuste jää leijumaan ilmaan. Ihminen ei ole ollut tiloissa aikoihin, mutta hajuste haisee. 

Lisäksi tällaisen parfymoidyn ihmisen läheisyys on kiperää. 

Myös hajusteettoman ihmisen ominaishaju voi olla vastenmielinen. Mistä se johtuukaan. Minulla on yksi tällainen työkaveri. 

Koetetaan olla ymmärtäväisiä hajusteita huonosti sietäviä kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan Vantaalla avokonttorilla 3 hlö rivistössä eräs oikein oppikirjamainen kiukkunen yksineläjä vanhapiika  työkaverina. Ja oikein oppikirjamainen työyhteisötyranni.

 Se tiuski millon kellekin että joku haisee siltä ja tältä ja EI SAA HAISTA kun hän tulee töihin. Ei saa puhua, ei saa häiritä, kuka on puhunut tänään liikaa kun hän ei voi keskittyä. Puhelimet äänettömälle nyt heti koska häntä ärsytti värinä äänikin. Hän määräsi millon me saadaan mennä syömään, pitää mennä porukalla, muiden piti odottaa häntä ja huom.  TOTELLA HÄNTÄ. 

HänKIN oli juuri muutenkin se joka hiton asiasta kuormittuja, neurootikko joka ois tarvinnu kunnon lääkityksen vaihdevuosiinsa, miehen ja muuta oikeeta elämää, yksin kotona koiransa kanssa nököttämisen sijaa.  

Ihan hirvee ihminen, sairas. Työpaikalla vallitsi käsin kosketeltava rauha ja rentous kun hän oli etäpäivällä tai lomalla. 

Porukat seuras Outlookista millon hänellä etäpäivä ja olivat itse silloin konttorilla tai kun hän oli konttorilla oltiin sillon mahdollisuuksien mukaan etänä. Samoin lomat, itse järjestin usein niin että olin eri aikaan kuin hän jotta menee ainakin 1,5-2 kk ettei tarvii olla sen kiukuttelijan läheisyydessä. 

Onneks päästiin hänestä. 

Mut tääkin oli jännä että pari-kolme vuotta me muut jouduttiin sietämään tätä ja taipuilemaan kuka mitenkin hänen pillin mukaan. Ja auta armias kun esim minä ja eräs muu ei taivuttu tähän vaan tehtiin toisin. (Joskus ihan piruuttaankin tehtiin toisin kuin hänen  toive (lue määräys) oli. ) 

Silloin pitää sanoa etten haise vaan tuoksun hyvälle. 

Jonain päivänä ihmiset ihmettelee miten hajusteita on joskus käytetty. Ihan samalla tavalla, kuin miten joskus on tupakoitu joka paikassa. 

Mutta täytyy sanoa, että kehitysmaissa käytetään hajusteita enemmän kuin Pohjoismaissa esim. 

Vierailija kirjoitti:

Hajusteettomuus on ihmisen normaali tila 

Kuten myös vaatteetta kulkeminen. Hiusten leikkaaminen ei ole millään lailla normaali tila. Eikä hampaiden peseminen. Tuli on vain nykyaikaista luonnosta vieraantumista. On luonnotonta käyttää sitä ja kypsentää ruokansa.