Tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavalla päiväkodeissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Naisasialiitto Unionin projektissa kuvattiin kolmen päiväkodin arkea ja tarkasteltiin kasvattajien asenteita tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta. Video paljastaa, millaiset tytöt ja pojat saavat aikuisen huomion päiväkodissa
Päiväkodissa askarrellaan. Pöydän ääressä aikuisen kanssa istuvat sanavalmiit ja sosiaaliset lapset Jere ja Iida sekä hiljaisempi Markus (nimet keksitty). Vajaan tunnin aikana kasvattaja kutsuu yhtä lapsista nimeltä 40 kertaa, yhtä 18 kertaa ja yhtä 15 kertaa. Arvaatko, ketä?
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Naisasialiitto Unionin projektissa kuvattiin kolmen päiväkodin arkea ja tarkasteltiin kasvattajien asenteita tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta.
Esimerkkitapauksessa aikuinen huomioi ylivoimaisesti eniten Jereä. Tämä kuvaa hyvin tehtyjä havaintoja, sanoo projektipäällikkö Milla Paumo. Hänen mukaansa oli tyypillistä, että verbaalista poikaa vahvistettiin tällä tavalla, kun taas yhtä sanavalmis tyttö ei saanut vastaavaa huomiota.
Paumo kävi videot läpi yhdessä päiväkodin työntekijöiden kanssa. Hänen mukaansa olennaisia ovat pienet, ohikiitäviltä tuntuvat hetket, joilla tullaan vahvistaneeksi tiettyjä odotuksia.
- Kävi ilmi, että esimerkiksi pukemis- ja riisumistilanteissa poikia autettiin pyyteettömästi huomattavasti enemmän ja tyttöjen odotettiin pukeutuvan itsenäisemmin.
Tytöt huolehtijoina
Poikia ei pyydetty apulaisiksi eri tilanteissa yhtä usein kuin tyttöjä. Ruoka-apulaiset valittiin tasa-arvoisesti, mutta spontaaneissa tilanteissa avuksi pyydettiin useammin tyttöä, Paumo sanoo.
Hänen mukaansa tyttöjen auttamisvuorossa oli tyypillistä, että kasvattaja pyysi muistelemaan vaikkapa, "saiko Kalle jo pastillin". Nämä muistelut liittyivät lähellä oleviin ryhmän poikiin.
- Monitulkintainen asia. Tytöille näin annetulla huomiolla vahvistetaan tyttöä tunnollisen huolehtijan rooliin, kun taas pojat saavat viestin, että heihin ei luoteta.
Päiväkodin pienten ryhmässä Hilma ja Roope (nimet keksitty) vasta opettelevat pukemaan. Ulos mentäessä Hilman annetaan pukea itse, kun taas Roopelle autetaan kenkä jalkaan, vetoketju ohimennen kiinni ja peukalo kintaassa oikeaan kohtaan.
- Oli avartavaa nähdä, kuinka itsekin odotin tytöiltä enemmän omatoimisuutta ja autoin helpommin poikia, sanoo projektiin osallistunut lastentarhanopettaja Liisa Väisänen helsinkiläisestä Tonttulan päiväkodista.
Huomiota myös hiljaisille
Kasvattajat saivat Paumolta kiitosta esimerkiksi siitä, kuinka tyttöjä ja poikia tuettiin leikkimään keskenään.
- Jo lelujen asettelulla voidaan vaikuttaa siihen, ketkä leikkivät keskenään, Paumo sanoo.
Jos yhdessä huoneessa on kotileikki ja toisessa rakennetaan junarataa, tytöt ja pojat kokoontuvat helposti leikkimään erillään toisistaan.
Projektin myötä tasapuolisuuteen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös hiljaisemmille lapsille alettiin tietoisesti antaa enemmän tilaa.
- Alettiin esimerkiksi jakaa vuoroja tasapuolisemmin myös niille, jotka eivät ole koko ajan äänessä, sanoo lastenhoitaja Anna Koivunen.
- Tasa-arvo on paljon laajempi kysymys kuin vain sukupuoli. Se on sitä, että jokainen saa olla oma itsensä, hän lisää.
STT
Kommentit (62)
Tietysti se poika. Pointti kuitenkin on se miten tuohon on päädytty. Ettei vain tytltä ole odotettu reippautta ja pojalle annettu paljon huomiota riehumisesta? Jospa pojalta odotettaisiin samanlaista itsenäisyyttä ja riekkumiseen oltaisiin antamatta huomiota? Luulisi niiden haalareiden menevän lopulta itse päälle, kun täti ei töytäilekään perässä ja kaikki kaverit ovat leikkimässä...
Suurin osa päiväkodin henkilökunnata on naisia. Olisipa kiva teitää että huomattiinko henkilökunnan käytöksessä sukupuolieroja.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 01:08"]
Voisiko syynä siihen että poikia autetaan enemmän olla se, että pojat yksinkertaisesti kypsyvät HITAAMMIN kuin tytöt?! Pojathan ovat monessa suhteessa kaksi vuotta tyttöjä kehityksessä jäljessä.
[/quote]Tai kenties hitaampi kehittyminen on seurausta siitä asiat tehdään poikien puolesta?
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 01:21"]
Kehittyneemmilla lajeilla (ja näemmä sukupuolilla) kestää kehitys kauemmin. Kaikenmaailman porot kävelee heti. Alku aina hankalaa ja sitten muut saavat pillittää mm. huonommasta pärjäämisestä tyoelämässä. Päiväkotien henkilökunta muuten melkein kokonaan naisia.
[/quote]heh heh. Sama tuli mieleen tuttavaperheestä. Heillä kun kaikki lapset ovat oleet vauvoina niin tavattoman eteviä, ovat kävelleet ja puhuneet monta kuukautta ennen kuin meillä. Nyt hänen lapsensa eivät menaa päässä ylasteella luokata toiselle, kun on niin vaikea saada nelosta suurempia numeroita kokeista.
Vai että oikein naisasialiiton projektissa todettiin näin. No kiva, että heilläkin on sitten jotain tutkiskeltavaa mutta objektiivisesti ajatellen heillä saattaa olla intresseissä tehdä tutkimuksia tietyllä tavalla, tutkia tiettyjä asioita ja saada tietynlaisia tuloksia. Muistuttaisin nyt sitten vielä, että henkilökunta päiväkodeissä on melkein eksklusiivisesti naisia.
Tutkimuksiahan riittää:
http://yle.fi/uutiset/tytot_saavat_poikia_enemman_hellyytta_paivakodissa/6522007
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 15:30"]
Vielä pahempaa tutkimuksen mukaan on mielestäni se, että ulospäinsuuntautuneet ja äänekkäät lapset saavat paljon enemmän positiivista huomioita ja palautetta kuin hiljaiset.
[/quote]Tämä sosiaalisuuden palvominen on pahimmillaan alakoulussa. Reipas, osallistuva ja ulospäin suuntautunut lapsi saa helposti ysin todistukseen, vaikka kokeesta tulisi huonoja numeroita. Sen sijaan hiljainen ja syrjässä pysyttelevä lapsi saa koetuloksiaan huonommat numerot.
On tosiaan naisasialiitto unionin rahoittama tutkimus, mutta tutkimus on kvantitatiivista: nauhoitetaan tilanteita ja lasketaan selvästi todennettavia asioita. Esim: kuinka monta kertaa aikuinen sanoo pojan nimen, kuinka monta kertaa tytön, kuinka usein pojalle vedetään pyytämättä hanskat käteen, entä tytön. Ei tuollaisen tulosta saa vääristeltyä. Puhdasta faktaa. Tiedän tämän, koska olen ko. tutkimusprojektiin ennenkin törmännyt.
Naisasialiitto Unioni on tasa-arvon puolesta. Ei poikia vastaan. Linkittämäsi aihe on juuri sitä kohtelun erilaisuutta jota pyritään vähentämään.
Kaikkein marginalisoiduimpia lapsia ovat mielestäni feminiiset pojat. Touhukkaita poikatyttöjä vielä suvaitaan, mutta aikuiset menevät lukkoon pienen pojan kohdalla, joka tahtoo halia, hellyyttää, tykkää pinkistä, puhuu lempesäti ja valitsee nukenpaijausleikin tai prinsessapukeutumisleikin mieluummin kuin autoleikkiä.
Sun kannattais tästä väitellä jopa tohtoriksi niin kuin tuo pompulatohtorikin. Ei varsinaista kovaa tiedettä välttämättä taida olla, mutta naisillahan on harvemmin muutenkaan.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:23"]
On tosiaan naisasialiitto unionin rahoittama tutkimus, mutta tutkimus on kvantitatiivista: nauhoitetaan tilanteita ja lasketaan selvästi todennettavia asioita. Esim: kuinka monta kertaa aikuinen sanoo pojan nimen, kuinka monta kertaa tytön, kuinka usein pojalle vedetään pyytämättä hanskat käteen, entä tytön. Ei tuollaisen tulosta saa vääristeltyä. Puhdasta faktaa. Tiedän tämän, koska olen ko. tutkimusprojektiin ennenkin törmännyt.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:10"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 15:30"]
Vielä pahempaa tutkimuksen mukaan on mielestäni se, että ulospäinsuuntautuneet ja äänekkäät lapset saavat paljon enemmän positiivista huomioita ja palautetta kuin hiljaiset.
[/quote]Tämä sosiaalisuuden palvominen on pahimmillaan alakoulussa. Reipas, osallistuva ja ulospäin suuntautunut lapsi saa helposti ysin todistukseen, vaikka kokeesta tulisi huonoja numeroita. Sen sijaan hiljainen ja syrjässä pysyttelevä lapsi saa koetuloksiaan huonommat numerot.
[/quote]
Legendaarinen pärstäkerroin, siitä ei pääse eroon sitten millään.
Miksei voisi olla yksi pärstäkerroinnumero ja sitten oppiainearvosanat, jossa arvostellaan vain suorituksia.
27#, mene vaikka noihin persuketjuihin provoamaan jos et muuta keksi.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 01:11"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 01:08"]
Voisiko syynä siihen että poikia autetaan enemmän olla se, että pojat yksinkertaisesti kypsyvät HITAAMMIN kuin tytöt?! Pojathan ovat monessa suhteessa kaksi vuotta tyttöjä kehityksessä jäljessä.
[/quote]
Kattaako tuo koko poikien/miesten loppuiän?
Milloin ne miehet saavuttaa samat taidot kuin naiset?
[/quote]Miehet eivät koskaan saavuta naisia tietyissä taidoissa. Mutta työelämässä voidaankin arvostaa erilaisia taitoja kuin päiväkodissa.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:29"]
Sun kannattais tästä väitellä jopa tohtoriksi niin kuin tuo pompulatohtorikin. Ei varsinaista kovaa tiedettä välttämättä taida olla, mutta naisillahan on harvemmin muutenkaan.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:23"]
On tosiaan naisasialiitto unionin rahoittama tutkimus, mutta tutkimus on kvantitatiivista: nauhoitetaan tilanteita ja lasketaan selvästi todennettavia asioita. Esim: kuinka monta kertaa aikuinen sanoo pojan nimen, kuinka monta kertaa tytön, kuinka usein pojalle vedetään pyytämättä hanskat käteen, entä tytön. Ei tuollaisen tulosta saa vääristeltyä. Puhdasta faktaa. Tiedän tämän, koska olen ko. tutkimusprojektiin ennenkin törmännyt.
[/quote]
[/quote]
Niin, kyllä lassukkamallinen tieteenteko on paljon parempaa ja oikeampaa tiedettä. Äijä istuu kammiossa, mietiskelee itsekseen ja sitten naputtaa mietiskelynsä nettiin tai wordiin.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:29"]
Sun kannattais tästä väitellä jopa tohtoriksi niin kuin tuo pompulatohtorikin. Ei varsinaista kovaa tiedettä välttämättä taida olla, mutta naisillahan on harvemmin muutenkaan.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:23"]
On tosiaan naisasialiitto unionin rahoittama tutkimus, mutta tutkimus on kvantitatiivista: nauhoitetaan tilanteita ja lasketaan selvästi todennettavia asioita. Esim: kuinka monta kertaa aikuinen sanoo pojan nimen, kuinka monta kertaa tytön, kuinka usein pojalle vedetään pyytämättä hanskat käteen, entä tytön. Ei tuollaisen tulosta saa vääristeltyä. Puhdasta faktaa. Tiedän tämän, koska olen ko. tutkimusprojektiin ennenkin törmännyt.
[/quote]
[/quote]
Niin, kyllä lassukkamallinen tieteenteko on paljon parempaa ja oikeampaa tiedettä. Äijä istuu kammiossa, mietiskelee itsekseen ja sitten naputtaa mietiskelynsä nettiin tai wordiin.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:29"]
Sun kannattais tästä väitellä jopa tohtoriksi niin kuin tuo pompulatohtorikin. Ei varsinaista kovaa tiedettä välttämättä taida olla, mutta naisillahan on harvemmin muutenkaan.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:23"]
On tosiaan naisasialiitto unionin rahoittama tutkimus, mutta tutkimus on kvantitatiivista: nauhoitetaan tilanteita ja lasketaan selvästi todennettavia asioita. Esim: kuinka monta kertaa aikuinen sanoo pojan nimen, kuinka monta kertaa tytön, kuinka usein pojalle vedetään pyytämättä hanskat käteen, entä tytön. Ei tuollaisen tulosta saa vääristeltyä. Puhdasta faktaa. Tiedän tämän, koska olen ko. tutkimusprojektiin ennenkin törmännyt.
[/quote]
[/quote] Okei! Jollakulla on hormonaalista epätasapainoa. Pahoittelen jos kommenttini loukkasi herkkää tunne-elämääsi. ;)
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:10"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 15:30"]
Vielä pahempaa tutkimuksen mukaan on mielestäni se, että ulospäinsuuntautuneet ja äänekkäät lapset saavat paljon enemmän positiivista huomioita ja palautetta kuin hiljaiset.
[/quote]Tämä sosiaalisuuden palvominen on pahimmillaan alakoulussa. Reipas, osallistuva ja ulospäin suuntautunut lapsi saa helposti ysin todistukseen, vaikka kokeesta tulisi huonoja numeroita. Sen sijaan hiljainen ja syrjässä pysyttelevä lapsi saa koetuloksiaan huonommat numerot.
[/quote]
Legendaarinen pärstäkerroin, siitä ei pääse eroon sitten millään.
Miksei voisi olla yksi pärstäkerroinnumero ja sitten oppiainearvosanat, jossa arvostellaan vain suorituksia.
[/quote]
Koulussa pitäisi olla numeroiden perusteena valtakunnalliset kokeet, joiden mukaan numerot annettaisiin ja ihan kylmästi koenumeron perusteella, ilman mitään tuntiaktiivisuudeksi verhoiltuja pärästäkertoimia. Kovien koenumeroiden lisäksi sosiaalisista taidoista voitaisiin antaa useampikin numero, kuin pelkästään käytös ja huolellisuus.
Ja nainen on kateellinen... Erilaisia naisten asioita ajavia naisasialiittojakin ja tasa-arvoelimiä pitää perustella jotka sitten verorahoilla asioita tutkiskelevat ja toteavat, ettei mene tyoelämässä yhtä hyvin kuin miehillä ja miesten vika taas.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:33"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:29"]
Sun kannattais tästä väitellä jopa tohtoriksi niin kuin tuo pompulatohtorikin. Ei varsinaista kovaa tiedettä välttämättä taida olla, mutta naisillahan on harvemmin muutenkaan.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 16:23"]
On tosiaan naisasialiitto unionin rahoittama tutkimus, mutta tutkimus on kvantitatiivista: nauhoitetaan tilanteita ja lasketaan selvästi todennettavia asioita. Esim: kuinka monta kertaa aikuinen sanoo pojan nimen, kuinka monta kertaa tytön, kuinka usein pojalle vedetään pyytämättä hanskat käteen, entä tytön. Ei tuollaisen tulosta saa vääristeltyä. Puhdasta faktaa. Tiedän tämän, koska olen ko. tutkimusprojektiin ennenkin törmännyt.
[/quote]
[/quote]
Niin, kyllä lassukkamallinen tieteenteko on paljon parempaa ja oikeampaa tiedettä. Äijä istuu kammiossa, mietiskelee itsekseen ja sitten naputtaa mietiskelynsä nettiin tai wordiin.
[/quote]
Pojille opetetaan heti lapsina että tytöt ovat palvelijoita jotka tekevät mitä käsketään. Itse ei tarvitse tehdä jos ei huvita sillä kyllä aina joku naispuolinen tulee tekemään herran puolesta. Oli kyseessä sitten pukeutuminen tai vaikka perunoiden kuorinta. Jos poika sitten vaivautuu itse tekemään saman kuin tyttö niin hänen suoritustaan palvotaan ja ylistetään taivaisiin. Sitten ihmetellään silmät renkaina miksi miehet aikuisinakin odottavat naisten tekevän asioita heidän puolestaan kun heidät kasvatettu siihen.
Tästä ketjusta huomaa, että tosiaankin moni herkkä poikalapsi olisi tarvinnut pienenä päiväkodissa enemmän syliä ja halituksia, siitä omatoimisuuteen kannustamisesta puhumattakaan. Ei tarvitsisi nyt herkkä mieli ihan solmussa ja itku silmässä kirjoitella kiukutteluviestejä nettiin sieltä äidin kellarista työttömyyspäivärahan turvin.
Olihan myös tutkimus opettajista; se oli tiodella laaja tuhanislle opeille tehty. Eli samanlainen aine annettiin luottaviksi "tytön" ja "pojan" kirjoittamana. Lopputulos: opettajat arvioivat "pojan" aineen huomattavasti paremmmaksi!!