Joululahjattomuus harmittaa
Joulu on minulle rakas juhla, ja pidän älyttömästi joululahjojen ostamisesta, paketoinnista, antamisesta ja saamisesta. Rakastan miettiä kullekin hyviä ja sopivia lahjoja, ja lahjojen saaminenkin on ihanaa! Minulle joulun kohokohta syömisen ja yhdessäolon ohella on lahjojen avaaminen. Olemme menossa jouluksi anopin ja apen luokse, ja anoppini sanoi miehelleni puhelimessa ettei tänä vuonna osteta lahjoja. Tiedän ettei juttu merkitse monelle varmasti mitään, mutta minua harmittaa todella paljon. Ihan kuin jouluaatosta jäisi puuttumaan jotain kun lahjojen antohetki jää välistä... Joulua yhdessä juhlii anopin ja apen lisäksi minä ja mieheni, sekä mieheni veljet ja heidän puolisonsa. Kellään ei ole lapsia, joten ehkä anoppi (tai muutkaan?) eivät koe lahjoja niin tärkeänä. Mieheni tietää minun rakastavan lahjatraditiota ja sanoikin että ostaa minulle lahjoja, mutta ei ole sama asia avata niitä etu- tai jälkikäteen ilman joulutunnelmaa, kuusta yms. Anoppila on siis muutaman sadan kilometrin päässä ja olemme siellä useamman päivän. En kehtaa alkaa ostamaan kaikille lahjoja ja jaella niitä itsekseni, kun kerran muutkaan eivät osta. Tiedän murheeni olevan pieni ja elämässä on todellakin suurempiakin huolia, mutta en voi sille mitään että harmittaa :(
Kommentit (62)
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 20:21"]
Toki voidaan ostaa mieheni kanssa toisillemme lahjoja, mutta en kehtaa niitä sinne anoppilaan heidän kuusensa alle viedä ja alkaa jakamaan jouluaattona kun muillakaan ei ole lahjoja ja kerran on erikseen mainittu että ei lahjoja. Silloin se lahjojen antaminen menisi toiseen ajankohtaan kuin joulu, niinkuin aiemmin kirjoitinkin. Varmaan miehen veljetkin puolisoineen ostaa toisilleen lahjoja, mutta ei tuo niitä sinne anoppilaan jaettavaksi. Lisäksi olisi ihana ostaa muillekin lahjoja kuin miehelleni, mutta toki kunnioitan anoppini päätöstä kun hän kerran on emäntä. En ole sanonut miehellenikään mitään, kun en halua alkaa marmattamaan hänen äitinsä päätöksestä hänelle. Ymmärrän kyllä että mielipiteitä on monia, enkä siis arvostele anoppini päätöstä, mutta ei se poista omaa harmitustani. Mieheni (jolla on tietysti myös oikeus mielipiteeseensä) sanoi äidilleen että "meillä on niin paljon romua joka paikassa ettei tänne mitään mahtuisikaan", mutta toivon että minunkin näkökulmani ymmärrettäisiin: en pidä joululahjoja turhan romun ostamisena, vaan nimenomaan kullekin mietityn lahjan merkityksellisyys ja antamisen ilo ovat tärkeitä asioita minulle ja kuuluvat minun mielessäni ihanaan jouluun. Auttaisikohan se joulupukille kirjoittaminen tosiaan? ;)
[/quote]
No mutta mitä miettimistä tässä enää on?
Kuten itse olet tässä ketjussa kertonut tilanteeseen ei ole olemassa MITÄÄN ratkaisua, joka toimisi MISSÄÄN tapauksessa. Vaihtoehtoja ei kertakaikkiaan ole ja kaikki ehdotukset ovat toimimattomia.
Unohda siis joululahjat ja hyväksy muuttumaton ja väistämätön tilanne, josta olet jo itsekin täysin tietoinen.
En käsitä, kuinka aikuiset ihmiset jaksavat vikistä lahjojen perään. Ehkä anopilla ja apella on rahat vähissä tai turha romu ei kiinnosta enää. Lapsille toki ymmärrän lahjojen merkityksen mutta että aikuisille. Maapallo hukkuu muutenkin turhaan romuun ja muoviin, jos pakko on "lahjoa" niin viekää edes jotain syötävää mistä sentään on iloa.
Vielä yhden kerran väännän rautalangasta: en arvostele anopin päätöstä, en valita siitä hänelle, apelle, miehelleni tai muillekaan sukulaisille enkä vie kenellekään väkisin lahjoja. Jouluni ei ole pilalla tämän asian vuoksi, minua vain yksinkertaisesti harmittaa että lahjatraditio kaikkine osa-alueineen jää tänä vuonna välistä. Tiedostan asian pienuuden, ja on suurempiakin ongelmia, mutta luulin että tänne saa kirjoittaa mistä huvittaa, vaikkei asia olisikaan yhtä vakava kuin nälänhätä. Ilmeisesti olin väärässä.
Kiitän kaikkia jotka yrittivät auttaa, mutta jokaisesta ehdotuksesta oli jätetty huomioimatta jokin asia josta olin kirjoittanut. Uskomatonta kuinka huonosti/valikoivasti ihmiset täällä näköjään lukevat tekstejä. Sinulle, joka ihmettelit mitä miettimistä tässä enää on kun tilanteeseen ei ole ratkaisua: pyysinkö aloituksessani ratkaisua, vai halusinko vain kertoa, että minua harmittaa?
ap
Osta itse itsellesi kasa lahjoja kuusen alle, jos olet niiden perään. Typerää kerjätä ihmisiltä romua itselleen
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 19:25"]
Eikö joululahjat ole enemmänkin lasten juttu?
[/quote]
perinne on kyl ihan lähtösin siitä ku jeesus lapselle tuotii lahjoja. Just tää vituttaa, et erotaan kirkosta ja vihataan uskontoja sit juhlitaa joulua, pääsiäsitä ja kaikkee muutaki kun ei ees tiietä miks.
Minä en tarvitse mitään. Minusta on vaivaannuttavaa hymistellä pakettien ääressä, kuinka ihania ne ovat, vaikka minulla ei ole mistään puutetta.
Minulla on yöpukuja, hajuja, kirjoja, suklaata, kynttilöitä, hassuja kuppeja jne...
Minä en tarvitse joululahjoja.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 17:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 19:25"]
Eikö joululahjat ole enemmänkin lasten juttu?
[/quote]
perinne on kyl ihan lähtösin siitä ku jeesus lapselle tuotii lahjoja. Just tää vituttaa, et erotaan kirkosta ja vihataan uskontoja sit juhlitaa joulua, pääsiäsitä ja kaikkee muutaki kun ei ees tiietä miks.
[/quote]
Jospa ottaisit selvää, niin huomaisit, että nuo Jeesus-juhlat on järjestyksessään alunperin pakanajuhlia ja kun kirkko ei saanut kitkettyä niitä, pistivät omat juhlansa niiden päälle.
Hauskin ja epäonnistunein lienee juhannus, jota yritetään väittää johannes Kastajan juhlaksi xD
Mä ymmärrän ap:ta, olen itse samanlainen. Nautin kun saan miettiä, hankkia ja paketoida kauniisti jokaiselle lahjan. Ja olen elänyt myös ne köyhät ajat, kun ei ollut rahaa hankkia lahjoja...siksipä tästä nautinkin nyt niin paljon! Ei rahaa nytkään ole liikaa, todellakaan, mutta kyllä haluan lähipiiriä muistaa jouluna.
Ollaan menossa anoppilaan jouluksi, hän on jo monena vuonna yrittänyt sopia että aikuiset ei osta lahjoja. Ollaan ilmoitettu että meille ei tarvitse ostaa mitään, mutta ei hän voi kieltää toisia hankkimasta lahjoja.
Oma äitini yritti ehdottaa, että arvotaan lahjat juuri kuten joku edellä ehdotti, niin että jokainen hankkii vain yhden lahjan. Äitini on ollut samanlainen lahjahössääjä kuin minä, mutta tänä vuonna on edessä hänellä kaikin puolin tiukka joulu. Mietimme siskon kanssa ja ilmoitimme hänelle, että me haluamme antaa lahjoja (sisko oli jo kuulemma hankkinutkin meille jotain...) mutta ymmärrämme täysin, että hän ei nyt pysty. Jos haluaa hankkia yhden lahjan, ostaa minun lapsilleni yhden yhteisen - muilla sisaruksilla ei vielä ole lapsia. Ja tämä sopii kaikille.
Me haluamme jouluna muistaa erityisesti isovanhempia, heistä on niin paljon apua lasten kanssa vuoden mittaan, että haluamme antaa heille erityisen joululahjan. Se voi olla lahjakortti kauneushoitolaan, hierontaan, ravintolaan, kylpylään tms. Toki tämän muistamisen voisi tehdä joskus muulloinkin, mutta jouluna se on jotenkin kiva. Emmekä tarkoita tällä sitä että heidän pitäisi lahjoa myös meitä.
Minäkin rakastan lahjoja jouluna, on ihanaa antaa kaikille ystäville harkittuja lahjoja, vielä ihanampaa nähdä jos tulevat käyttöön ja tarpeeseen. En vaadi ketään ostamaan itselleni lahjoja, mutta on niitä myös mukava saada, ja se on kuulunut itsellä jouluun aina. Ehkä olen sitten hieman materialisti... :)
Viime vuonna esikoinen oli alle vuoden vanha, ja oli ihanaa kun tämä sai lahjaksi soseita, vaippoja, sun muuta käytännöllistä. Vauva nautti papereiden rutistelusta, ja äiti siitä, että läheiset olivat ostaneet jotain tarpeellista. Kyllä minusta aikuinenkin voi myöntää ääneen, että lahjojen saaminen on mukavaa!
Kun mieheeni tutustuin, ei heillä aikuiset antaneet lahjoja toisilleen jouluna, minä "toin" tämän tavan heidän suvulleen, ja yllättäen kaikki pitivät tavasta. Kaikki, paitsi miehen yksi sisko, joka vaati että hänelle ette mitään osta, hän ei ala aikuisille lahjoja hommaamaan..
Ihmeesti tämä sisko sitten oli naama vinkuralla jouluna, kun muut aikuiset availivat lahjoja innoissaan, olisi kai sittenkin kaivannut itselleen hieman sitä lapsuuden joulun lahjajännitystä.. :)
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 07:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 06:06"]
ensin itketään lahjoja ja sitten itketään, kun lahjaksi on saatu paskaa
Siis mitä iloa aikuinen saa siitä, että vaihdetaan suklaakonvehteja ja kippoja keskenään. Aikuiselle ihmiselle ei voi ostaa sellaista lahjaa, mikä olisi yllätys, koska luulisi jokaisella olevan rahaa ostaa tavarat itse.
Joulun jälkeen muutenkin saa krääsää hävittää. Hajusaippuoilla yms. ei vain yksinkertasesti tee mitään. Ja jos aikuinen sellaisten perään itkee, niin on jäänyt kyllä jollekin vajakkitasolle
[/quote]
mutta mitä jos ostaa sellaista mistä toinen tykkää ??? Itse rakastan suklaata mutta tässä taloudellisessa tilanteessa mulla ei ole varaa sitä ostaa. Ostin viime kesänä Hietsusta muutamalla eurolla ison villapaidan ja purin sen ja pesin langat. Olen tehnyt paidasta nyt 8 villasukat. Kpl hinnaksi ei hirveesti tullut, aikaa tietty meni.
Tiedän että ko henkilöt kenelle sukat annan tykkäävät niistä ja vastaavasti tiedän että saan aina yhdeltä perheeltä suklaata. Perheen isä on edustustehtävissä ja sinne tulee suklaata aina useita kymmeniä laatikoita. He antavat suklaata eteenpäin kotein hin, joissa suklaata arvostetaan, esim. meille.
Minkälainen ystävä antaa lahjaksi hajukynttilöitä tai suklaata ihmisille joka ei niistä pidä ? minä annan lahjaksi sellaista mistä tiedän lahjan saaja pitää, eikö se ole lahjan idea ?
[/quote]
Jee - haluan lahjaksi vähän yli 2000 e maksavan laukun, tietty sen minulle ostat, kun se on kovasti mieluinen toivelahja?
Minulle joulussa ainoa mieluinen asia on lahjat. Tykkään ostaa niitä pitkin vuotta ajatuksella ja harkiten, miettiä oikeasti mistä ihmiset pitää ja mitä he tarvitsevat. Sitten lopuksi saan paketoida lahjat nätisti ja antaa ne.
Tykkään myös saada lahjoja. En itse ainakaan ole aikuisena koskaan saanut typeriä ja turhia krääsälahjoja. Ainoa poikkeus on miehen ja minun eka yhteinen joulu, jolloin miehen suvulta tuli huonolaatuinen pähkinänsärkijä, joka hajosi jo joulupäivänä, ja toimintaleffa blu-rayna, vaikka en pidä toimintaleffoista eikä ollut laitetta jolla katsoa blu-rayleffaa.
Sen sijaan en pidä jouluruuasta, joululauluista, jouluruuhkista tai oikeastaan mistään muustakaan perinteisesti jouluun liitetystä. Meillä ei ole joulukuusta eikä mitään muutakaan joulukoristetta esillä. Jouluna syödään hyvää ruokaa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä perinteisen jouluruuan kanssa.
Lahjat tekee mulle joulun. Ihan sama kuinka lapsellisena joku pitää sitä.
Kyllä meillä ainakin on joulutunnelmaa ja kuusi vielä völipäivinäkin...
Me ei olla viitsitty laittaa kuusta kun ollaan kahdestaan pienessä asunnossa ja suurin osa joulusta siellä anoppilassa. Jouluruoatkin on nautittu pelkästään siellä.
ap
Toki voit hieman huijata tässä;) Osta tai kasaa itse herkkukori, esimerkiksi juustoja ja leipomuksia, viiniä, glögiä yms, mitä nyt vain haluat. Anna se heti ovella tullessa, näin lahjasi naamioituu tuliaisiksi ja saat hyvän mielen itsellesi.
Eikö joululahjat ole enemmänkin lasten juttu?
Tuo on kyllä ikävä juttu ja vähän vaikea tilanne. En tiedä miten itse suhtautuisin, minullekin lahjat ovat tärkeitä. En niinkään että haluaisin niitä itse paljon, vaan haluan antaa, edes muutaman, edes miehelle (ja lapsille kun niitä nyt on) mutta suuri osa lahjailosta on sekin, kun ne on niin kauniita kuusen alla! Haluan katsella niitä "koko jouluaaton" =). Lahjojen paketointi ja paperien ja narujen värimaailman sommittelu on aivan ihanaa.
Minäkin rakastan joulua, olen rakastanut myös niinä jouluina, kun on sovittu, ettei lahjoja...
Opettele sinäkin, nauti siitä kaikesta muusta.
Onneksi teillä ei vielä ole lasta :D
Mitä jos tekisitte miehen kanssa siten, että ostaisitte toisillenne lahjat, jotka annatte toisillenne, kun olette kahden, esim. nukkumaanmennessä.
Ei ihan sama kuin se, että olisi paketit kuusen alla, mutta olisi kuitenkin vähän sitä jännitystä, kun vaikka peiton alla kahdestaan lahjat avaisi.
Niinpä, myönnän että on lapsellista pitää lahjoista niin paljon kuin minä pidän ja yritän ajatella että kaikki muukin joulussa on niin ihanaa, ettei lahjoja tarvitse... Mutta ei ole helppoa pakottaa itseään ajattelemaan niin :) Sitten kun meillä on lapsi (olen raskaana, eli ensi jouluna on), en varmasti pysykään aisoissa lahjojen ostelun kanssa :D Numero 6, olen niin samaa mieltä, että pelkästään lahjojen katselu kuusen alla on ihanaa!
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 13:24"]
Mä myönnän olevani niin lapsellinen, että tunsin aivan valtavan pettymyksen kolahduksen, kun muutama vuosi sitten koko mun puolen suku päätti ettei osteta enää lahjoja aikuisille.:( En ole mikään materialisti, mutta musta oli aina ihana antaa ja saada lahjoja.
Joulu on tottakai pääosin lasten juhla, mutta kyllä mua harmittaa, kun itse haluaisin antaa ja myös saada lahjoja, niin ei vaan saa eikä voi. Kyllä mulla meni osa joulun fiiliksestä sen suvun päätöksen vuoksi. Mä olin ainut joka sitä vastusti.
[/quote]
mä kieltäydyin. Meillä myös veljeni vaimo yhtäkkiä ilmoitti ettei enää halua antaa lahjoja. Veljeni on vanhin ja heillä on 3 lasta. Sitä ennen kaikki lahjat olivat käyneet mutta yhtäkkiä kun muut menivät naimisiin ja saivat lapsia, sitten lahjojen ostaminen tulikin liian kalliiksi.
No, minä ilmoitin että minä ostan ihan niin paljon lahjoja kun minä haluan ja sitä asiaa ei kukaan minun puolestani päätä. Jos teidän mielestä minulle ei tarvitse ostaa lahjoja, sitten ette osta.
Seuraavana jouluna olikin kiva katsoa kun itse sain ehkä 2 pakettia ja kaikki muut runsaasti enemmän. Kummityttöni katsoi olematonta kasaani ja kysyi enkö ole ollut kiltti, kun sain vain 2 pakettia. Sanoin nähtävästi olen ollut tosi tuhma, kun kaikki muut ovat saaneet paljon enemmän.
meillä lapset huomaavat jos joku jää ilman.
Jokainen tyylillään.
Väitän etten osta turhia lahjoja. Suklaata niille jotka tykkäävät suklaasta jne.