Jäisitkö parisuhteeseen jossa ei ole (tarpeeksi) romantiikkaa?

Kannattaa lukea kirja Rakkauden viisi kieltä. https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/ajankohtaista/?x217700=5205681

Se esti kaverini avioeron hän ei ensin ymmärtänyt, että kyse ei ole välittämisen puutteesta, vaan erilaisesta kielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä romantiikkaa on se, että

- kun on aikaa jutella, kokee tulevansa ymmärretyksi, on samalla aaltopituudella

- kun sille samalle aaltopituudelle on mahdollista päästä, saa edes välillä innostettua toisen vaikka lempeään kiusoitteluun mukaan

- kun on yhdessä edes joskus sellaista hyvää huumoria ja turvallisuutta, on vapautta myös leikitellä tunteilla ja rooleilla

Arki on arkea, eikä tuollaista arjen keskellä kovinkaan usein tapahdu. Mutta EDES JOSKUS. Pakottaminen siihen ei auta, eikä sitä voi yksin ns. tehdä.

Ei tuo ole romantiikkaa. Tuo on vuorovaikutusta. Jos huumori on erilaista, niin ei sitä perinteiset romanttiset eleet kynttiläillallisineen korvaa. Ei sellainen suhde kanna pidemmän päälle, jossa kommunikaatio ei toimi tai ei olla samalla aaltopituudella.

Joo, mutta tuo edes LUO olosuhteet sille, että voi olla jotain romantiikkaa. MINUN MIELESTÄNI. Jokainen saa olla toista mieltä.

Mutta jos ei tunne toiseen mitään ihan oikeaa yhteyttä, on minusta tosi vaikea silmiin katsellen, halaillen, kukkia tuoden tai kynttiläillallisin saada mitään edes värähtämään.

En ole kiinnostunut romantiikasta. Se on vähän ällöä mielestäni.

Itse olen nainen enkä ole oikein koskaan välittänyt romantiikasta. Jos puhutaan vaikka ruusuista ja kynttiläillallisista niin en oikeasti kaipaa enkä edes halua sellaista, itselleni se on lähinnä vaivaannuttavaa. Se että joku keittää aamukahvit, on sitten taas ihanaa ja minulle romanttista. En välitä läheisyydestä, toki halit ja pusut on kivoja aina välillä mutta en ole koskaan tykännyt nukkua vaikka lusikassa, alkaa ahdistaa samantien. Niin me ollaan erilaisia.

Olen aromanttinen aseksuaali, joten ihan muille aspekteille perustuva suhde toimii kohdallani hyvin. Mutta ymmärrän kyllä, että romanttiselle / seksuaalille ihmiselle tuollainen tilanne on satuttava.

Miksi kaivata romantiikkaa kun se ei ole elinehto. Todellinen elämä on ihan jotain muuta.