Uskomatonta valitusta nuo lapsettomien tarinat
Kuin kirjan "Ei kenenkään äiti" ja kyllä alkoi ärsyttää se valitus! Toivotaan pahaa toisille ja inhotaan raskausmahoja ja mikään ei tunnu miltään ja asutaan isossa talossa ja on niin kamalaa, vaikka kaikilla taisi olla oma koti, puoliso, töitä, perhettä, tukihenkilöitä, muutakin sisältöä elämässä.
On aika länsimaisten ongelmia nuo.
Kommentit (32)
Olen lukenut tuon kyseisen kirjan, enka saanut siita ollenkaan samaa kuvaa kuin ap. Kirjaanhan on tahattomasta lapsettomuudesta karsivia _pyydetty_ kertomaan tarinansa, etta seko sitten on valittamistamista? Muutenkin lapsettomuudesta karsivia tuntevana ja itsekin asian aikoinaan kokeneena tiedan, etta aika harvapa tuosta aiheesta kykenee aaneen valittamaan. Lapsettomuus on sen verran henkilokohtainen ja syvalle meneva aihe, etta hyvin moni siita karsiva pitaa surunsa vain itsellaan. Paljon enemman minusta valitetaan muista asioista (ja muiden kuin lapsettomien taholta): milloin lapsella on "vaara sukupuoli", raskausaika rankkaa jne.
Minusta se kirja valotti tosi hyvin sitä lapsettomuuden tunnepuolta. Pystyn hyvin ymmärtämään, että kun toiveissa on se lapsi ja perhe, että sitä surua siitä lapsettomuudesta ei pysty vaimentamaan materialla. Luulen että myös kehitysmaissa ja muissa erittäin köyhissä olosuhteissa surraan ihan sitä lapsettomuutta, jos lapsia haluttaisiin mutta niitä ei tule. En usko että köyhäkään lakkaisi haaveilemasta lapsesta, sillä että saa töitä ja talon, jos se on se lapsi mitä toivotaan.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:26"]
Apua, kohta alkaa kivet lennellä... Mutta sinänsä samaa mieltä, etten ymmärrä miksi lapseton kokee raskaana olevan ihmisen vihollisenaan. Kamalaa ajatella, miten joku voi katsoa odottavaa äitiä ja toivoa tämän kaatuvan vatsalleen :( Tämä oli jossain keskustelupalstalle, ei kirjassa. Kirjaa en edes halua lukea.
[/quote]
Noin pahalle ihmiselle ei lasta soisikaan. Jos on nin pahantahtoinen, niin ei ole kelvollinen vanhemmaksikaan.
[/quote]
Ei siinä kirjassa tuollaista ole. Siinä puhutaan kateudentunteista, mutta kirjoittaja itsekkin myöntää ettei oikeasti toivo kenellekkään lapsettomuutta ja sitä mitä on itse joutunut kokemaan.
Minusta on hyvä käsitellä niitä negatiivisiakin tunteita jos niitä on. Ei kaikki voi aina olla iloisia ja onnellisia ja epäitsekkäitä. Joskus tekee hyvää sanoa ääneen että on kateellinen tai että ottaa päähän. Lapsettomuus on niin iso juttu, siinä ajatukset ja tunteet on todellisessa myrskyssä ja ihan ristiriitaisiakin. Että vaikka rakastaa lapsia ja iloitsee niistä, silti sattuu kun ne ihmeet tapahtuvat aina muille kuin itselle. Sitten kun vielä patoaisi kaiken sisäänsä ja tuntisi syyllisyyttä vääristä tuntemuksista niin voisi käydä vielä huonommin.
Siis ihmisistä, jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia? Jos kärsii siitä, ettei itse saa lasta, on aika luontaista, että toisten raskausuutiset tuntuvat tosi pahalta. Lapsettomuudesta kärsivät varmasti tiedostavat itsekin ajatustensa ristiriitaisuuden, mutta onhan se hyvä, että jossain on mahdollista kertoa, millaisia tuntemuksia asiaan liittyy.
Ystäväni kärsii sekundäärisestä lapsettomuudesta, ja kyllä mä uskon, että hänelle raskausuutiset ovat usein vaikeita, vaikka hän toki niistä iloitseekin.
Apua, kohta alkaa kivet lennellä... Mutta sinänsä samaa mieltä, etten ymmärrä miksi lapseton kokee raskaana olevan ihmisen vihollisenaan. Kamalaa ajatella, miten joku voi katsoa odottavaa äitiä ja toivoa tämän kaatuvan vatsalleen :( Tämä oli jossain keskustelupalstalle, ei kirjassa. Kirjaa en edes halua lukea.
Itse olet varmaan saanut lapsesi vahingossa vai mikä noin hiertää? Ilmeisesti et ole joutunut potemaan toivotonta vauvakuumetta.
Terveisin eräs, joka on seitsemän vuoden lapsettomuuden jälkeen vihdoin raskaana ja onnellinen joka minuutista.
Samat ihmiset valittavat raskaaksi tultuaan, miten vaikeaa on olla raskaana (juuri heillä on erityisen vaikeaa) ja lapsen synnyttyä valitetaankin sitten lapsiperhearkea. Kun heillä on poikkeuksellisen vaikeaa sekin.
Valittaja ei lopeta valittamista ikinä.
Kahden lapsen äitinä en voi koskaan täysin ymmärtää lapsettomien surua. Ilmeisesti sinulla on lapsia ja melko köyhät empatiataidot, kun ajattelet asiasta noin. Minulla on useitakin läheisiä tahattomasti lapsettomia ja heidän tuskansa on suuri. Yritä asettaa itsesi samaan asemaan, mieti miltä se OIKEASTI tuntuisi, jos ei koskaan saisi lapsia tai pelko siitä asuisi sisälläsi jokaisena päivänä ennen lopullista tuomiota tai onnistumista.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:26"]
Apua, kohta alkaa kivet lennellä... Mutta sinänsä samaa mieltä, etten ymmärrä miksi lapseton kokee raskaana olevan ihmisen vihollisenaan. Kamalaa ajatella, miten joku voi katsoa odottavaa äitiä ja toivoa tämän kaatuvan vatsalleen :( Tämä oli jossain keskustelupalstalle, ei kirjassa. Kirjaa en edes halua lukea.
[/quote]
Noin pahalle ihmiselle ei lasta soisikaan. Jos on nin pahantahtoinen, niin ei ole kelvollinen vanhemmaksikaan.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:26"]
Siis ihmisistä, jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia? Jos kärsii siitä, ettei itse saa lasta, on aika luontaista, että toisten raskausuutiset tuntuvat tosi pahalta. [/quote]
Hölmö! Ei kukaan vapaaehtoisesti lapseton valita, että ei ole kenenkään äiti, vaan iloitsee siitä suunnattomasti! Ottaisit asioista selvää, ennen kuin lausut noin typeriä juttua.
Googlehan sen tietysti kertoo: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9517968205
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:27"]
Samat ihmiset valittavat raskaaksi tultuaan, miten vaikeaa on olla raskaana (juuri heillä on erityisen vaikeaa) ja lapsen synnyttyä valitetaankin sitten lapsiperhearkea. Kun heillä on poikkeuksellisen vaikeaa sekin.
Valittaja ei lopeta valittamista ikinä.
[/quote]
Samaa olen itsekin ihmetellyt. :D
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:26"]
Siis ihmisistä, jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia? Jos kärsii siitä, ettei itse saa lasta, on aika luontaista, että toisten raskausuutiset tuntuvat tosi pahalta. [/quote]
Hölmö! Ei kukaan vapaaehtoisesti lapseton valita, että ei ole kenenkään äiti, vaan iloitsee siitä suunnattomasti! Ottaisit asioista selvää, ennen kuin lausut noin typeriä juttua.
Googlehan sen tietysti kertoo: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9517968205
[/quote]
Nyt herne pois nenästä. Kirjoitin vahingossa "vapaaehtoisesti lapsettomia", kun piti kirjoittaa "ei-vapaaehtoisesti lapsettomia", siis lapsettomia vastoin tahtoaan. Eikö se nyt käynyt lopusta viestistäni selväksi, vaikkapa tuosta kohdasta, jonka sisällytit lainaukseesi?
En ole lapseton, mutta pakko sanoa, etta mieluummin olisin valittaja kuin empaattisesti taysin kylma ihminen...
Ymmärrän hyvin että lapsettomuus on tuskallista jos ei ole sitä omasta halusta mutta en todella voi tajuta miksi vihata raskaana olevaa naista! Sairasta!
Minä olen myös lukenut toisaalta palstalta, miten puhutaan että ne äidit jotka valittaa väsymystä, ovat itsekkäitä eivätkä ymmärrä lapsettomien tuskaa. Ja olen lukenut, kuinka yksi haluasi sanoa tällaiselle että toivottavasti lapsesi kuolee, ja muut olivat samaa mieltä.
Itse olen kokenut sellaista kohtelua lapsettomalta siskolta että oksat pois, enkä jaksa ymmärtää enää yhtään. Uskon, että se sattuu, mutta se ei oikeuta satuttamaan muita. Joskus tuntuu että jotkut ovat niin katkeria, ettei sellaisessa ympäristössä varmaan mitään hedelmällistä voi edes kasvaa.
Huomaa, että suurella osalla täällä ei ole mitään kosketuspintaa lapsettoman suruun. Minusta tuo kirja oli todella surullinen ja kertoo enemmän ap:stä kuin kirjan henkilöistä se, että hän koki henkilöt siinä jollain tasolla ärsyttäväksi.
Minua harmitti heistä jokaisen puolesta ja on todella surullista, että joku joutuu läpikäymään niin paljon kun toiset tulevat vahingossa raskaaksi ja osa jopa vasten tahtoaan.
Tiesittekös muuten, että tämä lapsettomuus koskettaa myös äitejä köyhissä kulttuureissa. Ei se ole mikään hyvinvointiyhteiskunnan turha valituksen aihe. Myös köyhyydessä elävät ja nälkää näkevät surevat jos eivät saa toiveistaan huolimatta lapsia. Eikä sitä tunnetta voi näemmä ymmärtää ellei sitä ole itse läpikäynyt.
Minä en ole lapseton, olen onnekseni saanut 4 tervettä lasta. Mutta voi jollain tasolla tuntea lapsettoman tuskan. Sillä omalla kohdallani on ollut hieman saman tyylinen tuska. Siihen sen enempää menemättä.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:54"]
En ole lapseton, mutta pakko sanoa, etta mieluummin olisin valittaja kuin empaattisesti taysin kylma ihminen...
[/quote]
Nuo valittajat ovat molempia.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 14:20"]
Kuin kirjan "Ei kenenkään äiti" ja kyllä alkoi ärsyttää se valitus! Toivotaan pahaa toisille ja inhotaan raskausmahoja ja mikään ei tunnu miltään ja asutaan isossa talossa ja on niin kamalaa, vaikka kaikilla taisi olla oma koti, puoliso, töitä, perhettä, tukihenkilöitä, muutakin sisältöä elämässä.
On aika länsimaisten ongelmia nuo.
[/quote] Ap, olisiko se kirjan päähekilö halunnut lapsia vai ei?
up