Miehen veli perheineen ei halua meitä kylään.

Onko hullua kysyä suoraan vai pilaanko sillä välit lopullisesti? Pidän heistä ja haluaisin lasten tapaavan vähintään 2 kertaa vuodessa.  Välimatka on pitkä, siksi niin harvoin.He eivät IKINÄ ehdota tapaamisia, joka kerta minä teen sen.

ap

Kutsu heidät teille, ehkä se sujuisi niin. En minäkään tykkää ihmisistä, jotka yrittävät kutsua itseänsä meille, minä kutsun meille ne ihmiset jotka haluan en tyrkyllä olevia. Jos olitte edellisellä kerralla liian hankalia, liian metelöibiä, liian passattavia, liian nirsoja, mitä vaan, mutta kokeilkaa nyt toiste päin. :)

Mikset kutsu heitä teille?

Kutsuttu on monesti. Eivät tule.

ap

Voi olla, että he eivät koe serkkusuhteita niin tärkeiksi kuin sinä. Ehkä heille riittää, että lapsilla on kavereita muuten. Et voi vaatia heitä omaksumaan samoja käsityksiä sukulaissuhteista.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 23:05"]

Onko hullua kysyä suoraan vai pilaanko sillä välit lopullisesti? Pidän heistä ja haluaisin lasten tapaavan vähintään 2 kertaa vuodessa.  Välimatka on pitkä, siksi niin harvoin.He eivät IKINÄ ehdota tapaamisia, joka kerta minä teen sen.

ap

[/quote]

Minä kysyisin suoraan, tai sanoisin suoraan, että toivoisin lasteni voivan pitää yhteyttä serkkuihinsa. Onko sinulla paljon menetettävää, jos et kysy? Eivät kai nyt tuollaisesta kysymyksestä niin paljon voi suuttua, että puhevälit menevät.

kuinka pitkä välimatka?

He eivät pidä teistä. Joko teistä aikuisista tai sitten eivät halua lastensa viettävän aikaa lastenne kanssa. Antakaa olla.

Ehkä täytyy antaa olla. Ehkä eivät pidä meistä aikuisista, koska lapsistamme kyllä pitävät. Täytyy odottaa, että lapset ovat riittävän isoja itse matkustamaan toistensa luo.

ap

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 23:19"]

Ehkä täytyy antaa olla. Ehkä eivät pidä meistä aikuisista, koska lapsistamme kyllä pitävät. Täytyy odottaa, että lapset ovat riittävän isoja itse matkustamaan toistensa luo.

ap

[/quote]

Näin on viisainta. Onko teillä aikuisilla mitään yhteistä? Oletteko taustoiltanne samanlaisia? Tarkoitan esimerkiksi koulutustaustaa. Kohtaavatko keskustelun ja kiinnostusten aiheet? 

Tosin siinä vaiheessa lapset ovat luultavasti vieraantuneet toisistansa :(

ap

On meillä paljonkin yhteistä. Koulutustausta on samantasoinen ja monia yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Omasta mielestä viihdymme yhdessä.

ap

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 23:23"]

On meillä paljonkin yhteistä. Koulutustausta on samantasoinen ja monia yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Omasta mielestä viihdymme yhdessä.

ap

[/quote]

Todennäköisesti he joutuvat esittämään viihtymistään teidän kanssa ollessaan. He ovat siis niitä, jotka kantavat ns. sosiaalisen vastuun tilainteista, jotka vietätte yhdessä. Se on raskasta. Tämän puolesta puhuu siis se, ettei teillä tunnu olevan mitään käsitystä siitä, mistä heidän haluttomuutensa nähdä voisi johtua. Teiltä puuttuu kokonaan sosiaalinen silmä. 

Mä en ainakaan jaksaisi työviikon jälkeen kun joku vapaa, harrastukseton ja ohjelmaton viikonloppu viimein on niin a) lähteä itse ajamaan ja sukuloimaan monen sadan kilsan päähän tai varsinkaan b) pyytää kauempana asuvia sukulaisia meille pyörimään viikonlopuksi... 

Pidän kovasti kaikista sukulaisistani, mutta oma, vähäinen vapaa-aikani on minulle arvokkaampaa. Ja senkin vietän mieluummin ystävien seurassa sen kerran jos ja kun aikataulut sattuvat ns. mätsäämään. 

Oletteko te se kuuluisa sotkijaperhe? Jolle isäntäväki laittoi siivouslaskun. 

Ovatko lapsenne samanikäisiä? Meillä on nyt kotona vauva ja 3v ja olen aina aivan poikki. Odotan viikonloppuja kuin kuuta nousevaa, koska silloin miehellä on vapaata, ja minä saan NUKKUA! Jos meille tulisi viikonlopuksi vieraita passattavaksi, varmaan itkisin uupumuksesta. Ehkä heidän elämäntilanteeseensa ei vaan viikonloppuvieraat sovi. On oikeasti aika paljon, jos sama perhe on yökylässä kahdesti vuodessa. En jaksaisi itse millään.

Mutta kun teille / sinulle asia on tärkeä niin eikö miehesi voisi kysyä suoraan asiasta, kun hänen sisaruksestaan on kuitenkin kyse! Mun kokemuksen mukaan veljekset vieraantuvat usein aikuisina, kun vaimot päättävät asioista monessa perheessä eikä vieraat naiset keskenään aina niin halua pitää yhteyttä. Meillä on sama tilanne, ettei me koskaan kyläillä miehen veljen perheen luona, koska ei nuo miehet koskaan saa aikaiseksi sopia mitään perhekyläilyjä ja me naiset ei oikein pidetä toisistamme. Ei mitään riitaakaan, mutta emme koskaan ole vapaa-ajalla vapaaehtoisesti tekemisissä. Niin ne kyläilyt sitten koko porukalla jää, koska mitään ei tapahdu jos veljekset asiasta vastaavat.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 23:00"]

PItääkö vain antaa periksi? Olen ehdottanut montaa ajankohtaa, mutta heille ei käy mikään. Lasten takia olen yrittänyt pitää yhteyttä, mutta pitääkö vain antaa olla. Tuntuu ihan mielettömän surulliselta. Lapsillani ei muita samanikäisiä serkkuja :( Meillä ei ole mitään riitaa ja aina menee kyllä hyvin kun tavataan, ainakin mielestäni.

[/quote]

Sukulaisiaan ei voi valita, mutta sen voi toki ihan itse päättää, onko näiden kanssa tekemisissä vai ei. Syytä voit etsiä peilistä tai sitten se on miehesi ja hänen sukunsa välinen asia, joka ei sinulle kuulu.

Vaikuttaa siltä, kuin olisit käsi ojossa vain ottamassa suhteesta jotakin, mutta antamaan et kykene. Muuten et vetoasi tuohon "ainoat samanikäiset serkut" -korttiin. Sukuaan ei voi valita. Ystävänsä voi. Sattuuko sinulla ja perheelläsi olemaan yhtään ystävää? Kaveeraa heidän kanssaan. Ellei heitä ole, syy suvun etäisyyteenkin selvisi samalla.

Oikeasti; mitä ihmeen väliä? Serkusten ja simpanssien suhteen olemme lähes yhtä likeisiä geneettisesti. Kuka tahansa kaveri on aivan yhtä relevantti sukulainen kuin "serkku". Sukulaisuudessa on kyse totutuista tavoista ja sovinnaisista sosiaalisista yhteyksistä, joita ei välttämättä nykyään voi, jaksa eikä edes halua ylläpitää. Sisaruksetkin ovat niin erilaiset, ettei heillä välttämättä ole muuta yhteistä kuin vanhemmat.

Luojan kiitos voimme valita ne ihmiset, joiden seurassa lyhyen elämämme kulutamme. Ennen oli pakko asua jopa saman katon alla hamaan hautaan saakka. Nykyään voi valita asuinpaikkansa ja lähteä niin kauas pakollisista sukulaisista kuin haluaa. Välimatka on monesti ihan harkittu.