Noniin.. oisko eka isänpäiväpettys postaus
Käymme vuoron perään miehen kanssa ruokakaupassa. Miehen vuoro oli eilen käydä. Sanoin hänelle asiasta jo aamulla. Isot ostokset olisi pitänyt tehdä.
Sanoin uudestaan päivällä ja sitten illalla. Olisin kirjoittanut kauppalistan ja samalla olisi tuonut vähän kakkuaineksia, niin olisin saanut kakun hälle leivottua.
Illalla tokaisi, että ei ole menossa kauppaan. Sanoin, että hänellä jää isänpäiväkakku saamattu ja kahvit juomatta. Jääkappi ihan tyhjä. Tokaisi, että hän voi lähteä sitten vaikka jonnekki isänpäivälounaalle. Että ei haittaa. Sanoin, että selvä.
Ja nyt aamulla alkoi marmatus, kun HÄN EI SAANUT KAKKUA. Lapsille sanoi, että ei me tehdä sitten näin äitienpäivänä. Että äidille leivotaan kakku kyllä, vaikka isä ei saanut. Just sellaiseen ivalliseen sävyyn.
Kortit tein lasten kanssa ja lapset ne hänelle antoi. Minusta ne riittää muistamikseksi, kun tuo kakkuasia puitiin jo eilen. Vai?
Argh!!!!
Kommentit (18)
Kohteliasta olisi ollut sinulta ostaa ne kakkutarpeet isänpäiväkakkua varten.
Älkää jaksako tollasista asioista, vetäkää ens vuonna kaupan kakkua niin että korvista tursuu!
No olisinhan mä mennyt sitten kauppaan, jos ei olisi tuota isänpäivälounasjuttua sanonut ja että ei hän kakkua tarvitse. Meillä vaan tuo kauppa ei ihan lähellä, että ei sinne viitsi muutaman kakkuaineksen takia ajaa.
-ap-
Minä en olisi ikipäivänä laittanut miestä ostamaan omia kakkutarpeitaan. "Meillä on tapana käydä vuorotellen" - voi tsiisus!
hieno käyttäytymismalli lapsille. Toivottavasti veti nuo itkuraivarit edes lasten kuullen. Olisit lähettänyt sinne lounaalle keskenään mesomaan.
Kyllä vaikuttaa aika nihkeältä tuo teidän perhe-elämä, ei voi muuta sanoa. Yksi jankuttaa koko päivän, että toinen menisi kauppaan. Toinen ei sitten mene ollenkaan, mutta jankuttajakaan ei voi periaatteellisista(?) syistä mennä, kun ei ole oma vuoro.
Typerä mies. Ei noin epäloogista ja pikkumaista isää kannata juhliakaan.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 11:09"]
Minä en olisi ikipäivänä laittanut miestä ostamaan omia kakkutarpeitaan. "Meillä on tapana käydä vuorotellen" - voi tsiisus!
[/quote]
Kaipa miehen oli tarkoitus ostaa muitakin ruokia, joten aika hällä väliä suhtautuminen perheen perustarpeita kohtaan. Miestä ei myöskään vaivannut edellisenä iltana ettei kakkua tule, mutta sitten yllättäen tänään vaivaakin ja lapsellisena vedetään vielä muksutkin mukaan riitaan joka heille ei kuulu.
MIksi sinä et voinut mennä sinne kauppaan, tai ostaa kakkutarpeita jollain aiemmalla kauppareissulla? Kyllä puolisoon kannattaa pikkuisen enemmän panostaa kuin että kakku tehdään jos puoliso itse käy ennen juhlapäiväänsä kaupassa.
Isänpäivä tuli sulle jotenkin yllätyksenä? Kai olisit edellisellä omalla vuorollasi voinut ostaa ne kakkutarpeet, niin ei tarvitsisi kenenkään nyt kiukutella.
Hyvä pari olette, molemmat loukkaantuu ja on vaikeita kuin teinit.
Todellakaan ihmistä ei lähetetä ostamaan omia kakkutarpeitaan. Nyt annoit sellaisen viestin, että pyöräytetään sulle siinä sivussa se kakkukin, kun kerta tapana on. Itse olisin hoitanut kaikki valmistelut salassa ja hyvissä ajoin.
Meillä tehtiin kakku, sitä on väännetty eilisestä saakka lasten kanssa. Isipä vaan sai sitten puhelun, että pitää lähteä välittömästi avaamaan tallin ovi, kun joku m****u oli jättänyt lompakkonsa talliin eilen, ja meidän isi sattui olemaan ainoa ajokuntoinen jolla oli avain talliin. En vaan tajua, miten voi kestää tunnin verran yks tallin oven aukaisu tossa parin kilsan päässä. Eikä tajua muuten lapsetkaan... Juokoot yksin kylmän kahvinsa, syökööt yksin kakkunsa jonka pursotuksetkin valahti odotellessa.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 11:08"]
No olisinhan mä mennyt sitten kauppaan, jos ei olisi tuota isänpäivälounasjuttua sanonut ja että ei hän kakkua tarvitse. Meillä vaan tuo kauppa ei ihan lähellä, että ei sinne viitsi muutaman kakkuaineksen takia ajaa.
-ap-
[/quote]
Mitään näin pikkumaista en ole lukenut palstalla aikoihin.
On taas vastauksia. Mitä jos ap:n perheellä on pitkän matkan takia tapana käydä kaupassa esim. kerran tai kaksi kertaa viikossa. Nyt oli miehen vuoro ja samalla toki kulkee ne kakkuaineksetkin (jotka tuskin ovat mitenkään "salaisia" ettei mies saisi niitä nähdä?). Olisiko ap:n pitänyt vielä erikseen lähteä kauppaan ostamaan jotain hiivatin kakkuaineksia? Toki ap olisi voinut ostaa ne jo edellisellä kauppareissulla, mutta ehkä hän ei silloin muistanut vielä koko asiaa, ei ollut päättänyt mitä kakkua tekee tms.
Mieshän tässä on naurettava. Turha ulista ettei saa kakkua, kun kerran asia oli selvitetty jo edellisenä päivänä.
Tässä oma isänpäiväpettymykseni: Mies nukkui 11 asti (kuten joka päivä), olin yrittänyt potkia miestä ylös jo aiemmin ja tuossa kohtaa alkoi jo savu nousta päästä. No, mies sitten heräsi, katsoi äkkiä vauvan kanssa tekemäni lahjan ja nyt hän aikoo häipyä etälasten kanssa kaupungille syömään. Kun ikävästi osuu tuo vauvan päikkäriaika tähän näin niin me ei sitten päästä mukaan. Mies oli siis kätevästi etukäteen sopinut eksänsä kanssa, että ex tuo lapset juuri tässä keskipäivän tienoilla. Mies tietää tasan tarkkaan, että vauva nukkuu silloin. Menee tää isänpäivä toki näinkin.
Trolliprovopeikko joltakin jätetyltä yh:lta.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 12:00"]
Tässä oma isänpäiväpettymykseni: Mies nukkui 11 asti (kuten joka päivä), olin yrittänyt potkia miestä ylös jo aiemmin ja tuossa kohtaa alkoi jo savu nousta päästä. No, mies sitten heräsi, katsoi äkkiä vauvan kanssa tekemäni lahjan ja nyt hän aikoo häipyä etälasten kanssa kaupungille syömään. Kun ikävästi osuu tuo vauvan päikkäriaika tähän näin niin me ei sitten päästä mukaan. Mies oli siis kätevästi etukäteen sopinut eksänsä kanssa, että ex tuo lapset juuri tässä keskipäivän tienoilla. Mies tietää tasan tarkkaan, että vauva nukkuu silloin. Menee tää isänpäivä toki näinkin.
[/quote]
No ei varmaan vuosien seurustelun, kihlojen, yhdessä asumisen ja naimisissaolon aikana käynyt ilmi ENNEN lapsen hankkimista, että miehesi nukkuu AINA yhteentoista, kuten itse sanoit? Ja tämän tiedostaen jätit pois ehkäisyn ja VALITSIT lapsenteon hänen kanssaan? ja nyt sitten uliset täällä kokemaasi vääryyttä? Jeeeeep.
*isänpäiväpettymys piti otsikossa lukea