Lue keskustelun säännöt.
Häpeätkö omaa seksuaalisuuttasi?
08.11.2013 |
Olen aikuinen nainen. Jostain syystä kuitenkin edelleenkin häpeän seksuaalisia halujani. Olen eronnut, minulla on lapsia. Ex-mieheni kanssa meillä oli seksielämää, mutta en muista että olisin koskaan tuntenut mitään polttavaa panetusta. Tiedostin ongelman, mutta ajattelin että tämä nyt vain on näin, enkä ajatellut asiaa enempää. Exäni oli myös sulkeutunut seksiasioissa, joskus otin seksin puheeksi, mutta en saanut hänestä mitään irti. Tunnustan kyllä, että tein harvoin aloitteita. Yritin myös päästä irti häpeän tunteistani, ja rohkaistua, pukeutua seksikkäämmin, ostaa öljyjä ym. Seksielämämme oli mekaanisesti hyvää, mutta ei se mitään intohimoa ollut. Hän ei ikinä taputellut pepulle, vihjaillut mitään pikkutuhmaa, osoittanut, että olisin naisena ihana ja haluttava. Ymmärrän kyllä, että kolikossa on kaksi puolta, mutta olisin kaivannut myös tämäntyyppistä rohkaisua.
Nyt kun olen eronnut, huomaan että tunnen välillä kovaa halua. Tunne on minulle täysin uusi! Olen saanut myös miehiltä huomiota ja melko suoraakin vihjailua, että seksi kanssani voisi kiinnostaa. Yleensä kuittaan nämä lähestymiset huumorilla, koska menen oikeasti ihan lukkoon. Minun on vaikea uskoa, että joku oikeasti haluaisi seksiä kanssani, tai haluaisi sitä siksi, että minä olen minä. Uskon miesten haluavan seksiä yleisesti ottaen, eikä kumppanilla ole niin väliä.
Nyt olen pitemmän aikaa ollut yhteyksissä yhden miehen kanssa, jonka kanssa olemme vaihtaneet ajatuksia kaikesta mahdollisesta. Hän kyllä on antanut ymmärtää, että pitää minua kiinnostavana monin tavoin, ja myös seksuaalisesti. Mutta minua pelottaa suorastaan ajatus sänkyyn menemisestä, vaikka haluaisin sitä paljon.
Kaikki vartalo- ja karva-asiat, temput ja muut vaatimukset - olen ihan tavallinen nainen. Haluaisin, että kelpaisin sellaisena kuin olen. Sitä toivoin exältäkin, mutta hän ei ikinä sanonut sanaakaan sängyssä. Mistä voisin tietää, olenko kiihottava, hyvä..? Voin kyllä heittää vitsiä seksiasioista, ja sen vuoksi moni voi luulla, että olen oikeastikin estoton. Totuus on kuitenkin toinen, olen epävarma, koska en ole saanut palautetta siltä ainoalta mieheltä, jonka kanssa olen käytännössä ollut.
Onko kukaan muu ollut vastaavassa tilanteessa? Miten tästä pääsee yli, ohi ja ympäri?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 14:53"]
En häpeä, en ole koskaan hävennyt.
Olen ylpeä siitä että olen nainen ja seksuaalinen olento. Tämä on luultavasti syy siihen miksi usein miehet kiinnostuvatkin minusta. Luulen että suurin osa miehistä vaistoaa sen että tiedostan oman seksuaalisen minäni ja että nautin suuresti seksistä sekä olen kokeilunhaluinen.
Käytän kauniita alusvaatteita, joissa tunnen oloni seksikkääksi ja usein hieman tuhmaksi. Valitsen päällysvaatteeni sen mukaan että ne korostavat parhaita puoliani.
Olen myös sellainen, että voin harrastaa seksiä vain ja ainoastaan seksin takia, en kuitenkaan kenen tahansa kanssa, vaan minulla oli säännölliset fuckbuddyt, joiden kanssa seksin harrastaminen, ja uusien asioiden kokeileminen oli turvallista. Nyt olen naimisissa ja uskollinen miehelleni. Hän nauttii siitä että osaan niitä pieniä vippaskonsteja joilla hänet saa hulluksi himosta. Mieheni myös nauttii kinkystä puolestani ja siitä että seksi on monipuolista.
Suosittelen omaan kroppaan tutustumista sekä ehkä jotain itsetuntokurssia. Kun itsetunto on kunnossa, on se seksuaalinen puoli helpommin lähestyttävä. Myös esim. jooga auttaa oman kehon tuntemisessa.
Ja puhua pitää osata. Jos et osaa puhua partnerillesi seksistä, niin miten ihmeessä pystyt sitä harrastamaan? Pitäähän sitä keskustella siitäkin että minkähänlaista ehkäisyä sitä halutaan käyttää jne.
http://www.rakkaudeksi.fi/artikkelit/seksuaalisuus-ja-seksi/h%C3%A4ivyt%C3%A4-h%C3%A4pe%C3%A4
Selaile huviksesi tuota sivustoa. Siellä on aika paljon hyviä juttuja joista voisi olla apua.
Itse korostaisin sitä että hoidat itsetuntosi kuntoon. Väheksyt selvästi itseäsi muutenkin, se paistaa tekstiesi rivien välistä. Hyvä itsetunto on seksikästä, pukeutuminen ja muu aistillisuus tulee perässä.
Kyllä se siitä lähtee vielä. Olet luultavasti kasvanut sellaisessa ympäristössä joka on ollut seksin ja seksuaalisuuden suhteen kielteinen ja sellaisesta uloskasvaminen on vaikeaa, mutta mahdollista kuitenkin.
[/quote]
Kiitos, tämä oli hyvä viesti. Itsetuntoni on kyllä vallan hyvä muuten, uskallan esiintyä, tuoda mielipiteeni julki ja lähestyä ihmisiä. Esimerkiksi työni puolesta joudun olemaan hyvinkin sosiaalinen ja esiintymisvalmis. Ehkä siinä sitten helpottaa se, että minulla on asia, josta puhua ja sen takia esiintyminen on helppoa.
Nakuna toisen kanssa ilman mitään rooleja, se on aivan eri juttu. Ajattelen, että en ole tarpeeksi kiinnostava, kaunis, kiihottava itsenäni. En tiedä, miten tällaista itsetuntoa sitten voisi parantaa. Olen ehkä takertunut siihen, että joku muu voisi tässä tilanteessa minua vakuuttaa - siis joku mies, joka tuollaisessa tilanteessa saisi minut tuntemaan itseni aidosti upeaksi. Sama asia, jos vaikka työstä tai harrastuksesta saa hyvää palautetta, saahan se hehkumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi. Toki on niitäkin, jotka vankkumatta uskovat omaan itseensä tilanteessa kuin tilanteessa, en tiedä miten saisin itse itseni vakuutettua niin hyvin seksuaalisesti.
Ap