Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Häpeätkö omaa seksuaalisuuttasi?
08.11.2013 |
Olen aikuinen nainen. Jostain syystä kuitenkin edelleenkin häpeän seksuaalisia halujani. Olen eronnut, minulla on lapsia. Ex-mieheni kanssa meillä oli seksielämää, mutta en muista että olisin koskaan tuntenut mitään polttavaa panetusta. Tiedostin ongelman, mutta ajattelin että tämä nyt vain on näin, enkä ajatellut asiaa enempää. Exäni oli myös sulkeutunut seksiasioissa, joskus otin seksin puheeksi, mutta en saanut hänestä mitään irti. Tunnustan kyllä, että tein harvoin aloitteita. Yritin myös päästä irti häpeän tunteistani, ja rohkaistua, pukeutua seksikkäämmin, ostaa öljyjä ym. Seksielämämme oli mekaanisesti hyvää, mutta ei se mitään intohimoa ollut. Hän ei ikinä taputellut pepulle, vihjaillut mitään pikkutuhmaa, osoittanut, että olisin naisena ihana ja haluttava. Ymmärrän kyllä, että kolikossa on kaksi puolta, mutta olisin kaivannut myös tämäntyyppistä rohkaisua.
Nyt kun olen eronnut, huomaan että tunnen välillä kovaa halua. Tunne on minulle täysin uusi! Olen saanut myös miehiltä huomiota ja melko suoraakin vihjailua, että seksi kanssani voisi kiinnostaa. Yleensä kuittaan nämä lähestymiset huumorilla, koska menen oikeasti ihan lukkoon. Minun on vaikea uskoa, että joku oikeasti haluaisi seksiä kanssani, tai haluaisi sitä siksi, että minä olen minä. Uskon miesten haluavan seksiä yleisesti ottaen, eikä kumppanilla ole niin väliä.
Nyt olen pitemmän aikaa ollut yhteyksissä yhden miehen kanssa, jonka kanssa olemme vaihtaneet ajatuksia kaikesta mahdollisesta. Hän kyllä on antanut ymmärtää, että pitää minua kiinnostavana monin tavoin, ja myös seksuaalisesti. Mutta minua pelottaa suorastaan ajatus sänkyyn menemisestä, vaikka haluaisin sitä paljon.
Kaikki vartalo- ja karva-asiat, temput ja muut vaatimukset - olen ihan tavallinen nainen. Haluaisin, että kelpaisin sellaisena kuin olen. Sitä toivoin exältäkin, mutta hän ei ikinä sanonut sanaakaan sängyssä. Mistä voisin tietää, olenko kiihottava, hyvä..? Voin kyllä heittää vitsiä seksiasioista, ja sen vuoksi moni voi luulla, että olen oikeastikin estoton. Totuus on kuitenkin toinen, olen epävarma, koska en ole saanut palautetta siltä ainoalta mieheltä, jonka kanssa olen käytännössä ollut.
Onko kukaan muu ollut vastaavassa tilanteessa? Miten tästä pääsee yli, ohi ja ympäri?
Kommentit (21)
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 14:27"]
Valitat, ettei ex-miehesi koskaan taputellut tai vihjaillut. Teitkö itse niin? Ehkä ex ei uskaltanut, kun luuli, että pidät sitä naista halventavana.
Miehet ovat koko ikänsä saaneet kuulla valituksia siitä, miten kaikki miehet on irstaita sikoja, jotka ajattelevat aina vain seksiä. Naisten lehdissä saarnataan miten ensin pitää olla romanttinen kynttiläillallinen ja vasta sitten naista voi lähestyä intiimimmin. Ja palaute on, ettei läpsitty perseelle tarpeeksi.
Itse olen tällainen kiltti perheenisä, joka on tuntenut syyllisyyttä siitä, että välillä silmät harhailee. Olen viimeaikoina törmännyt vähän väliä tapauksiin, jossa naiset käyttäytyvät kuin nämä irstaat siat, joiksi miehiä aina haukutaan. Paras oli, kun vahingossa kuulin miten vaimon tuttu hehkutti, että oli loistava työpäivä. Oli koko päivän kuolannut lääkärintarkastukseen jonottavia alushoususillaan olevia varusmiehiä. Kuulemma oikein housut kostui. Olin ihan, että mitä!?! Taitaa se naisten julkisuuskuva ja todellinen luonne olla kaksi täysin eri asiaa.
[/quote]
Feministit on tehneet miehistä niin munattomia vässyköitä, että minua oikein piristää, jos jossain kuulen oikein irstaan sovinistista, naisia esineellistävää puhetta.
Inspiroiva linkki:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen jotenkin sulkeutunut seksiasioissa, (synnytyksen jälkeen meni vieläkin pahemmaksi) ja viestisi luettua olen ihan kateellinen sulle, kun kuitenkin kykenet tuntemaan halua :) Onnea siis siitä!
Mä sanoisin, että harvalla fiksulla miehellä (tai naisellakaan sen puoleen) on oikeasti hirveän kovat kriteerit vaikkapa nyt karvoituksen suhteen. Voihan tietty olla, että nuoremmalla polvella on, koska he ovat tottuneet näkemään karvattomia naisia, en tiedä. Ja mä sanoisin lisäksi, että asia ei ole niin, että sun yksin pitäisi olla kiihottava tai hyvä, siihen tarvitaan teidän molempien panos. Mun mielestä ainakin seksi on hyvin erilaista eri ihmisten kanssa.
No ehkä kannattaa antaa asioiden mennä omalla painollaan, toisaalta olla avoin (että toinen ei loukkaannu). Ei miehetkään ole kaikki samanlaisia, ei ole vastausta siihen, miten noi tilanteet etenee. Seksistä voi kuitenkin ihan puhua, mistä pitää ja niin edelleen, kannattaa pitää yllä puheyhteyttä noista asioista.
Tiedostaminen on hyvä alku. Seuraava askel on puhuminen. Joko terapeutille tai partnerille. Sanoisin, että partnerille ensin. Enkä usko, että tarvitset muuta kuin hyvän kumppanin. Seksuaalisuus pitää kyllä itse selvittää itselleen. Ei niin, että on pelkästään kumppanin varassa, vaikka kumppani siinä voi auttaakin.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 08:55"]
Mä sanoisin, että harvalla fiksulla miehellä (tai naisellakaan sen puoleen) on oikeasti hirveän kovat kriteerit vaikkapa nyt karvoituksen suhteen.
[/quote]
Toikin on asia, jota voi yksinkertaisesti kysyä mieheltä. Lähinnä on huomaavaista kysyä, mistä toinen pitää. Jotkut tykkää karvoista ja jotkut ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 09:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 08:55"]
Mä sanoisin, että harvalla fiksulla miehellä (tai naisellakaan sen puoleen) on oikeasti hirveän kovat kriteerit vaikkapa nyt karvoituksen suhteen.
[/quote]
Toikin on asia, jota voi yksinkertaisesti kysyä mieheltä. Lähinnä on huomaavaista kysyä, mistä toinen pitää. Jotkut tykkää karvoista ja jotkut ei.
[/quote]
"Tota ennenku mennään tonne sänkyyn nii voisitko sä Matti vähän vihjasta millasesta tuherosta tykkäät? Mulla on nyt sellanen majava tuolla alakerrassa, mutta nopeesti siitä tulee kiitorata tai poslari jos semmoset kiihottaa enemmän"
Tuon kysymyksen varmasti seksuaalisesti sulkeutunut ihminen heittää ilmoille..
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 09:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 08:55"]
Mä sanoisin, että harvalla fiksulla miehellä (tai naisellakaan sen puoleen) on oikeasti hirveän kovat kriteerit vaikkapa nyt karvoituksen suhteen.
[/quote]
Toikin on asia, jota voi yksinkertaisesti kysyä mieheltä. Lähinnä on huomaavaista kysyä, mistä toinen pitää. Jotkut tykkää karvoista ja jotkut ei.
[/quote]
"Tota ennenku mennään tonne sänkyyn nii voisitko sä Matti vähän vihjasta millasesta tuherosta tykkäät? Mulla on nyt sellanen majava tuolla alakerrassa, mutta nopeesti siitä tulee kiitorata tai poslari jos semmoset kiihottaa enemmän"
Tuon kysymyksen varmasti seksuaalisesti sulkeutunut ihminen heittää ilmoille..
[/quote]
Ok, no kerron, mitä itse teen. Olen sinkku ja minulla on ollut alkaneita suhteita viime vuosina. Ekaa seksikertaa varten minulla on siistitty alapäätä jonkin verran, minusta olisi kuitenkin epäkohteliasta jättää sellainen puska, jonka keskeltä ei meinaa enää löytää mitään.:) Sitten kun seksistä on muutenkin keskusteltu, olen kysynyt, onko väliä, onko karvoja vai ei. Ehkä vähän huumorilla. Itse kun ajattelen, että voin huomioida miestä tällaisessa asiassa. Jos toisen kanssa ei voi puhua seksiasioista tai noista karvoista, voiko sitten oikeasti mistään muustakaan?:)
Ap:n kannattaa musta miettiä sitä, että kyllä mieskin voi jännittää sitä, miten seksi onnistuu. Kannattaa panostaa sen puheyhteyden rakentamiseen.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 09:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 08:55"]
Mä sanoisin, että harvalla fiksulla miehellä (tai naisellakaan sen puoleen) on oikeasti hirveän kovat kriteerit vaikkapa nyt karvoituksen suhteen.
[/quote]
Toikin on asia, jota voi yksinkertaisesti kysyä mieheltä. Lähinnä on huomaavaista kysyä, mistä toinen pitää. Jotkut tykkää karvoista ja jotkut ei.
[/quote]
Minusta olisi aika erikoista nyt lähteä kysymään häneltä, että millaisesta alapään karvoituksesta tykkäät?
Luulen, että olen nyt vasta löytämässä itseäni. Olen opetellut nauttimaan sooloseksistä, ja tahdonvoimalla opetellut ajattelemaan, että se ei ole väärin. Olen myös "väkisin" opetellut tykkäämään siitä, että haluan. Jos tunnen halua, niin ajattelen, että "mahtavaa, pystyn tuntemaan näin". Kompastuskivi tuleekin sitten suhteessa toiseen ja siihen, että hyväksyykö kumppani minut seksuaalisena olentona. Tiedän, että olen ihan hyvännäköinen ikäisekseni, laitettuna semmoinen klassisen kaunis. Sitten, kun "kuori" riisutaan, olen tavallinen keski-ikäinen nainen, jolla on selluliittiä, löysää nahkaa ja karvoja alapäässä.
Haluaisin suhteen, jossa voisin olla oma itseni, sanoa jos "panettaa" ja toinen olisi ihan innoissaan! Voisin pukeutua mielestäni seksikkäisiin alusvaatteisiin ja mies olisi ihan että "wau" ja otettu. Sellaista en ole kokenut koskaan. Ystäviltä olen kuullut, että tällaista tapahtuu.. :).
Mutta silti, en uskaltaisi esim. tälle miehelle sanoa, että tulisitko meille iltateelle tms. Vaikka tavallaan tiedän, että hän tulisi, mutta pelkäisin silti nolaavani itseni, jos en vastaakaan hänen mielikuviaan. En ole kuullut koskaan mitään siitä, miten minut koetaan sängyssä tai seksuaalisesti. Olen miettinyt myös, että jos vain kokeilisin rohkeasti seksiä parin miehen kanssa sen suurempia miettimättä. Uskon, että siihen löytyisi kumppani.
Olen epävarma teinityttö aikuisen naisen kuoressa, ja se harmittaa.
Ap
En todellakaan häpeä. Mieheni rakastaa minussa juuri sitä avoimmuutta ja kokeilunhalua, sensuellia olemusta ja pilkettä silmäkulmassa joka tilanteessa.
Ei tarvitse olla provosoivan seksuaalinen ulospäin (verkkosukkia tai pantterikuosia, tissit tiskissä yms överiä), sensuelli olemus on hymyssä, itsensä kantamisessa ja koko olemuksessa jos on ollakseen. En flirttaile tarkoituksessa mutta en myöskään loukkaannu jos joku tekee sitä minulle - menen hetkeksi leikkiin mukaan ja nautin huomiosta ilman sen kummempia virityksiä ja jatkoa. Mulla on muutamia miespuolisia ystäviä joiden kanssa lasketaan leikkiä asiasta mutta tarkoituksena ei koskaan ole edetä mihinkään. Parisuhteessa kun ollaan tahoillamme. Aika oleellista on myös tuo kyky keskustella asioista ilman nolostelua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:13"]
En todellakaan häpeä. Mieheni rakastaa minussa juuri sitä avoimmuutta ja kokeilunhalua, sensuellia olemusta ja pilkettä silmäkulmassa joka tilanteessa.
Ei tarvitse olla provosoivan seksuaalinen ulospäin (verkkosukkia tai pantterikuosia, tissit tiskissä yms överiä), sensuelli olemus on hymyssä, itsensä kantamisessa ja koko olemuksessa jos on ollakseen. En flirttaile tarkoituksessa mutta en myöskään loukkaannu jos joku tekee sitä minulle - menen hetkeksi leikkiin mukaan ja nautin huomiosta ilman sen kummempia virityksiä ja jatkoa. Mulla on muutamia miespuolisia ystäviä joiden kanssa lasketaan leikkiä asiasta mutta tarkoituksena ei koskaan ole edetä mihinkään. Parisuhteessa kun ollaan tahoillamme. Aika oleellista on myös tuo kyky keskustella asioista ilman nolostelua
[/quote]
Oletko aina ollut rohkea? Ilmaiseeko miehesi, että olet hänen mielestään seksikäs ja haluttava? Oletko tyytyväinen ja varma ulkonäöstäsi, myös alastomana?
Ap
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:28"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:13"]
En todellakaan häpeä. Mieheni rakastaa minussa juuri sitä avoimmuutta ja kokeilunhalua, sensuellia olemusta ja pilkettä silmäkulmassa joka tilanteessa.
Ei tarvitse olla provosoivan seksuaalinen ulospäin (verkkosukkia tai pantterikuosia, tissit tiskissä yms överiä), sensuelli olemus on hymyssä, itsensä kantamisessa ja koko olemuksessa jos on ollakseen. En flirttaile tarkoituksessa mutta en myöskään loukkaannu jos joku tekee sitä minulle - menen hetkeksi leikkiin mukaan ja nautin huomiosta ilman sen kummempia virityksiä ja jatkoa. Mulla on muutamia miespuolisia ystäviä joiden kanssa lasketaan leikkiä asiasta mutta tarkoituksena ei koskaan ole edetä mihinkään. Parisuhteessa kun ollaan tahoillamme. Aika oleellista on myös tuo kyky keskustella asioista ilman nolostelua
[/quote]
Oletko aina ollut rohkea? Ilmaiseeko miehesi, että olet hänen mielestään seksikäs ja haluttava? Oletko tyytyväinen ja varma ulkonäöstäsi, myös alastomana?
Ap
[/quote]
Ensimmäisessä avioliitossani oli epävarmempi mutta loppuvuosina minulla oli rakastettu jolle olin maailman 8 ihme. Hän kannatteli minua henkisestikin ja antoi lopulta voimia erota 1. miehestäni vaikka meistä ei koskaan paria tullutkaan (erosin ensin rakastetusta, sitten miehestäni). Yh aikana tajusin olevani sittenkin vielä nuori (30+) viehättävä nainen ja sain runsaasti huomiota nuoremmilta miehiltä. Pari lyhyttä laastaria ehti noiden vuosien aikana olemaan ennenkuin tapasin nykyisen mieheni.
Kuluneen lähes 20 vuoden aikana mies on jaksanut aina osoittaa ihailunsa ja tyytyväisyytensä minuun ensisijaisesti naisena ja sitten vasta vaimona ja äitinä. Hänen positiivinen ihailunsa heijastuu tietenkin minussa itsetunnon vahvuutena ja tyytyväisyytenä mm omaan vartalooni. 4. lapsen jälkeenkin olen ihan ok, ikäisekseni jopa "hyvävartaloinen". Ja jo työnkin takia joudun olemaan muutenkin huoliteltu joka päivä, tästäkin mieheni pitää erityisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:28"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:13"]
En todellakaan häpeä. Mieheni rakastaa minussa juuri sitä avoimmuutta ja kokeilunhalua, sensuellia olemusta ja pilkettä silmäkulmassa joka tilanteessa.
Ei tarvitse olla provosoivan seksuaalinen ulospäin (verkkosukkia tai pantterikuosia, tissit tiskissä yms överiä), sensuelli olemus on hymyssä, itsensä kantamisessa ja koko olemuksessa jos on ollakseen. En flirttaile tarkoituksessa mutta en myöskään loukkaannu jos joku tekee sitä minulle - menen hetkeksi leikkiin mukaan ja nautin huomiosta ilman sen kummempia virityksiä ja jatkoa. Mulla on muutamia miespuolisia ystäviä joiden kanssa lasketaan leikkiä asiasta mutta tarkoituksena ei koskaan ole edetä mihinkään. Parisuhteessa kun ollaan tahoillamme. Aika oleellista on myös tuo kyky keskustella asioista ilman nolostelua
[/quote]
Oletko aina ollut rohkea? Ilmaiseeko miehesi, että olet hänen mielestään seksikäs ja haluttava? Oletko tyytyväinen ja varma ulkonäöstäsi, myös alastomana?
Ap
[/quote]
Ensimmäisessä avioliitossani oli epävarmempi mutta loppuvuosina minulla oli rakastettu jolle olin maailman 8 ihme. Hän kannatteli minua henkisestikin ja antoi lopulta voimia erota 1. miehestäni vaikka meistä ei koskaan paria tullutkaan (erosin ensin rakastetusta, sitten miehestäni). Yh aikana tajusin olevani sittenkin vielä nuori (30+) viehättävä nainen ja sain runsaasti huomiota nuoremmilta miehiltä. Pari lyhyttä laastaria ehti noiden vuosien aikana olemaan ennenkuin tapasin nykyisen mieheni.
Kuluneen lähes 20 vuoden aikana mies on jaksanut aina osoittaa ihailunsa ja tyytyväisyytensä minuun ensisijaisesti naisena ja sitten vasta vaimona ja äitinä. Hänen positiivinen ihailunsa heijastuu tietenkin minussa itsetunnon vahvuutena ja tyytyväisyytenä mm omaan vartalooni. 4. lapsen jälkeenkin olen ihan ok, ikäisekseni jopa "hyvävartaloinen". Ja jo työnkin takia joudun olemaan muutenkin huoliteltu joka päivä, tästäkin mieheni pitää erityisesti.
[/quote]
Voi että, kuulostaa ihanalta. Kyllä sillä on merkitystä, miten kumppani sinut näkee. Toivottavasti ehdin vielä kokea vastaavaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 12:40"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:28"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:13"]
En todellakaan häpeä. Mieheni rakastaa minussa juuri sitä avoimmuutta ja kokeilunhalua, sensuellia olemusta ja pilkettä silmäkulmassa joka tilanteessa.
Ei tarvitse olla provosoivan seksuaalinen ulospäin (verkkosukkia tai pantterikuosia, tissit tiskissä yms överiä), sensuelli olemus on hymyssä, itsensä kantamisessa ja koko olemuksessa jos on ollakseen. En flirttaile tarkoituksessa mutta en myöskään loukkaannu jos joku tekee sitä minulle - menen hetkeksi leikkiin mukaan ja nautin huomiosta ilman sen kummempia virityksiä ja jatkoa. Mulla on muutamia miespuolisia ystäviä joiden kanssa lasketaan leikkiä asiasta mutta tarkoituksena ei koskaan ole edetä mihinkään. Parisuhteessa kun ollaan tahoillamme. Aika oleellista on myös tuo kyky keskustella asioista ilman nolostelua
[/quote]
Oletko aina ollut rohkea? Ilmaiseeko miehesi, että olet hänen mielestään seksikäs ja haluttava? Oletko tyytyväinen ja varma ulkonäöstäsi, myös alastomana?
Ap
[/quote]
Ensimmäisessä avioliitossani oli epävarmempi mutta loppuvuosina minulla oli rakastettu jolle olin maailman 8 ihme. Hän kannatteli minua henkisestikin ja antoi lopulta voimia erota 1. miehestäni vaikka meistä ei koskaan paria tullutkaan (erosin ensin rakastetusta, sitten miehestäni). Yh aikana tajusin olevani sittenkin vielä nuori (30+) viehättävä nainen ja sain runsaasti huomiota nuoremmilta miehiltä. Pari lyhyttä laastaria ehti noiden vuosien aikana olemaan ennenkuin tapasin nykyisen mieheni.
Kuluneen lähes 20 vuoden aikana mies on jaksanut aina osoittaa ihailunsa ja tyytyväisyytensä minuun ensisijaisesti naisena ja sitten vasta vaimona ja äitinä. Hänen positiivinen ihailunsa heijastuu tietenkin minussa itsetunnon vahvuutena ja tyytyväisyytenä mm omaan vartalooni. 4. lapsen jälkeenkin olen ihan ok, ikäisekseni jopa "hyvävartaloinen". Ja jo työnkin takia joudun olemaan muutenkin huoliteltu joka päivä, tästäkin mieheni pitää erityisesti.
[/quote]
Voi että, kuulostaa ihanalta. Kyllä sillä on merkitystä, miten kumppani sinut näkee. Toivottavasti ehdin vielä kokea vastaavaa.
Ap
[/quote]
Ihanaa on ja varmasti sinäkin ehdit nauttimaan! Seksi ja parisuhde vaan paranee 40v jälkeen:) Mikään ei ole niin ihana tunne kun himoita toista niin että iho on kananlihalla:D
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 09:28"]
Minusta olisi aika erikoista nyt lähteä kysymään häneltä, että millaisesta alapään karvoituksesta tykkäät?
Luulen, että olen nyt vasta löytämässä itseäni. Olen opetellut nauttimaan sooloseksistä, ja tahdonvoimalla opetellut ajattelemaan, että se ei ole väärin. Olen myös "väkisin" opetellut tykkäämään siitä, että haluan. Jos tunnen halua, niin ajattelen, että "mahtavaa, pystyn tuntemaan näin". Kompastuskivi tuleekin sitten suhteessa toiseen ja siihen, että hyväksyykö kumppani minut seksuaalisena olentona. Tiedän, että olen ihan hyvännäköinen ikäisekseni, laitettuna semmoinen klassisen kaunis. Sitten, kun "kuori" riisutaan, olen tavallinen keski-ikäinen nainen, jolla on selluliittiä, löysää nahkaa ja karvoja alapäässä.
Haluaisin suhteen, jossa voisin olla oma itseni, sanoa jos "panettaa" ja toinen olisi ihan innoissaan! Voisin pukeutua mielestäni seksikkäisiin alusvaatteisiin ja mies olisi ihan että "wau" ja otettu. Sellaista en ole kokenut koskaan. Ystäviltä olen kuullut, että tällaista tapahtuu.. :).
Mutta silti, en uskaltaisi esim. tälle miehelle sanoa, että tulisitko meille iltateelle tms. Vaikka tavallaan tiedän, että hän tulisi, mutta pelkäisin silti nolaavani itseni, jos en vastaakaan hänen mielikuviaan. En ole kuullut koskaan mitään siitä, miten minut koetaan sängyssä tai seksuaalisesti. Olen miettinyt myös, että jos vain kokeilisin rohkeasti seksiä parin miehen kanssa sen suurempia miettimättä. Uskon, että siihen löytyisi kumppani.
Olen epävarma teinityttö aikuisen naisen kuoressa, ja se harmittaa.
Ap
[/quote]
Tuo riski on vaan otettava, jotta suhteessa pääsee eteenpäin. Ei se ole helppoa miehellekään ehdottaa tapaamista tai tehdä aloitetta seksiin. Aina on se riski, että saa rukkaset. Mutta mitä sitten vaikka saisikin? Tuleepahan selväksi, ettei se suhde tule onnistu. Muuten jäät vaan haaveilemaan, jostain jota et voi saavuttaa.
heippa... en lukenut koko ketjua, mutta hyvä nainen päästä itsesi irti...
Se on oikeasti parempaa kuin osaat kuvitellakaan ja se mitä sä pystyt antamaan sille miehelle on parempaa mitä se mies on kuvitellut. Kyllä oikea nainen on aina oikea nainen :)
Suosittelen sulle että et rupea itseäsi mitenkään muuttamaan... no jos on kauhea pöheikkö alapäässä niin vähän lyhennät sitä ja sitten annat mennä. Ei se ole niin visuaalista alkuun kun menee toisen kanssa sänkyyn :) valot pois ja menoksi... sitten kun se on tapahtunut pari kertaa niin se varmasti paranee ja muuttuu avoimemmaksi.
Itsekin aloitin juuri uuden suhteen ja se oli alkuun ihan kamalaa kun ajatteli että toinen näkee mut alasti ja sitä ei tapahtunutkaan pitkään aikaan... pitkä aika mentiin peiton alla pimeessä ja se oli ihanaa ja sitten kun uskallettiin jättää valot päälle niin se oli vielä ihanampaa...
niin ja mulla on sentään ylipainoa todella reilusti :) ihan sairaalloisen paljon ja silti mennään
Valitat, ettei ex-miehesi koskaan taputellut tai vihjaillut. Teitkö itse niin? Ehkä ex ei uskaltanut, kun luuli, että pidät sitä naista halventavana.
Miehet ovat koko ikänsä saaneet kuulla valituksia siitä, miten kaikki miehet on irstaita sikoja, jotka ajattelevat aina vain seksiä. Naisten lehdissä saarnataan miten ensin pitää olla romanttinen kynttiläillallinen ja vasta sitten naista voi lähestyä intiimimmin. Ja palaute on, ettei läpsitty perseelle tarpeeksi.
Itse olen tällainen kiltti perheenisä, joka on tuntenut syyllisyyttä siitä, että välillä silmät harhailee. Olen viimeaikoina törmännyt vähän väliä tapauksiin, jossa naiset käyttäytyvät kuin nämä irstaat siat, joiksi miehiä aina haukutaan. Paras oli, kun vahingossa kuulin miten vaimon tuttu hehkutti, että oli loistava työpäivä. Oli koko päivän kuolannut lääkärintarkastukseen jonottavia alushoususillaan olevia varusmiehiä. Kuulemma oikein housut kostui. Olin ihan, että mitä!?! Taitaa se naisten julkisuuskuva ja todellinen luonne olla kaksi täysin eri asiaa.
En häpeä, en ole koskaan hävennyt.
Olen ylpeä siitä että olen nainen ja seksuaalinen olento. Tämä on luultavasti syy siihen miksi usein miehet kiinnostuvatkin minusta. Luulen että suurin osa miehistä vaistoaa sen että tiedostan oman seksuaalisen minäni ja että nautin suuresti seksistä sekä olen kokeilunhaluinen.
Käytän kauniita alusvaatteita, joissa tunnen oloni seksikkääksi ja usein hieman tuhmaksi. Valitsen päällysvaatteeni sen mukaan että ne korostavat parhaita puoliani.
Olen myös sellainen, että voin harrastaa seksiä vain ja ainoastaan seksin takia, en kuitenkaan kenen tahansa kanssa, vaan minulla oli säännölliset fuckbuddyt, joiden kanssa seksin harrastaminen, ja uusien asioiden kokeileminen oli turvallista. Nyt olen naimisissa ja uskollinen miehelleni. Hän nauttii siitä että osaan niitä pieniä vippaskonsteja joilla hänet saa hulluksi himosta. Mieheni myös nauttii kinkystä puolestani ja siitä että seksi on monipuolista.
Suosittelen omaan kroppaan tutustumista sekä ehkä jotain itsetuntokurssia. Kun itsetunto on kunnossa, on se seksuaalinen puoli helpommin lähestyttävä. Myös esim. jooga auttaa oman kehon tuntemisessa.
Ja puhua pitää osata. Jos et osaa puhua partnerillesi seksistä, niin miten ihmeessä pystyt sitä harrastamaan? Pitäähän sitä keskustella siitäkin että minkähänlaista ehkäisyä sitä halutaan käyttää jne.
http://www.rakkaudeksi.fi/artikkelit/seksuaalisuus-ja-seksi/h%C3%A4ivyt%C3%A4-h%C3%A4pe%C3%A4
Selaile huviksesi tuota sivustoa. Siellä on aika paljon hyviä juttuja joista voisi olla apua.
Itse korostaisin sitä että hoidat itsetuntosi kuntoon. Väheksyt selvästi itseäsi muutenkin, se paistaa tekstiesi rivien välistä. Hyvä itsetunto on seksikästä, pukeutuminen ja muu aistillisuus tulee perässä.
Kyllä se siitä lähtee vielä. Olet luultavasti kasvanut sellaisessa ympäristössä joka on ollut seksin ja seksuaalisuuden suhteen kielteinen ja sellaisesta uloskasvaminen on vaikeaa, mutta mahdollista kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 14:27"]
Valitat, ettei ex-miehesi koskaan taputellut tai vihjaillut. Teitkö itse niin? Ehkä ex ei uskaltanut, kun luuli, että pidät sitä naista halventavana.
Miehet ovat koko ikänsä saaneet kuulla valituksia siitä, miten kaikki miehet on irstaita sikoja, jotka ajattelevat aina vain seksiä. Naisten lehdissä saarnataan miten ensin pitää olla romanttinen kynttiläillallinen ja vasta sitten naista voi lähestyä intiimimmin. Ja palaute on, ettei läpsitty perseelle tarpeeksi.
Itse olen tällainen kiltti perheenisä, joka on tuntenut syyllisyyttä siitä, että välillä silmät harhailee. Olen viimeaikoina törmännyt vähän väliä tapauksiin, jossa naiset käyttäytyvät kuin nämä irstaat siat, joiksi miehiä aina haukutaan. Paras oli, kun vahingossa kuulin miten vaimon tuttu hehkutti, että oli loistava työpäivä. Oli koko päivän kuolannut lääkärintarkastukseen jonottavia alushoususillaan olevia varusmiehiä. Kuulemma oikein housut kostui. Olin ihan, että mitä!?! Taitaa se naisten julkisuuskuva ja todellinen luonne olla kaksi täysin eri asiaa.
[/quote]
En missään nimessä pitäisi sitä halventavana puolisolta. Jos kyseessä olisi vaikka kollega, tilanne on eri. Tietysti tämäkin riippuu henkilöstä, joku tykkää kynttiläillallisesta, joku rennommasta menosta. Heitin esimerkkinä tuon pyllylle taputtelun, koska se olisi mielestäni hauska tapa arjen lomassa osoittaa, että olen kiinnostava.
En tosin itsekään tehnyt paljon aloitteita, kuten sanoin, koska olin ujo eikä mies osoittanut, että olisin haluttava. Pattitilanne siis. Mies kuitenkin antoi ymmärtää, että muiden naisten kanssa seksi oli sujunut, ja ajattelin, että hän sitten osaisi myös kertoa mitä minulta odottaa ja mitä haluaa. Mutta ei, sängyssä ei puhuttu esim. että "tuntuu hyvältä, pidän tästä", eikä myöskään sen ulkopuolella. Olisin kaivannut seksiin tunnetta, mutta lopulta hän hädin tuskin katsoi minua. En väitäkään, että olisin täysin syytön tilanteeseemme, kyllä itsessänikin varmasti vikaa on. Seksuaalista itsetuntoa on kuitenkin vaikea kasvattaa parisuhteessa yksin. Mielestäni yritin kyllä, kävin jopa terapeutilla. Siinäkin tuli vastaan se, että puolison kanssa olisi pitänyt keskustella ja tehdä tehtäviä. En saanut siihen tukea puolisolta.
Kyllä minäkin voisin näin sinkkuna heittää vastaavaa vitsiä alushoususillaan olevista varusmiehistä jossain kaveripiirissä, en julkisesti. Tuskin käyttäisin ilmaisua "pöksyt kastuu", mutta voisin mainita että tällaista silmänruokaa oli tarjolla. Kumppanilleni en tietenkään sanoisi moista, koska en haluaisi pahoittaa mieltä. Ja jos minulla olisi hyvä kumppani, niin tuskin parikymppiset varusmiehet juurikaan kiinnostaisi.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Up