Lue keskustelun säännöt.
Onko nykyisin koulumaailma jotenkin tiukempi kuin ennen? Itse seiskaluokalla tein kyllä läksyt
15.09.2020 |
mutta en muista kokeisiin lukemisesta juuri mitään. En ole varma, että luinko niihin hyvin ja muistinko kokeissa. Yläasteella numerot oli ysiä ja kymppiä.
Nyt seuraan lapsen koulun käyntiä ja saa seiskoja ja kaseja ja kutosia? Mitä on tapahtunut?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin numerot eivät koostu pelkästä kokeesta pelkästään se että ei ole tunnilla aktiivinen vaikkapa ujo laskee numero.
Tuo ei ole mikään uusi asia. Ainakin koko 2000-luvun ajan, ja erittäin todennäköisesti jo ennen sitä, tuntiaktiivisuus on vaikuttanut numeroon! Ehkä joskus 30-luvulla tuntiaktiivisuudella ei ollut väliä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin numerot eivät koostu pelkästä kokeesta pelkästään se että ei ole tunnilla aktiivinen vaikkapa ujo laskee numero.
Kannattaa laskea kokeiden ka.
Joo, jonneille tiedoksi: käsite "tuntiosaaminen" on ollut ainakin 70-luvulta asti, ja vaikuttanut numeroon.
Tutkittua on että äidin koulutustaso vaikuttaa tilastollisesti lapsen koulumenestykseen. Oletuksena on että korkeastikoulutetut äidit kannustavat lapsiaan enemmän ja huolehtivat läksyistä ja koulunkäynnistä tarkemmin, ei niinkään suoraan geneettisestä perimästä. Perimän osaltahan vaikutus tulee toki molemmilta vanhemmilta.
Tutkimuksissa siis löhtökohtana on äidin koulutustaso (lähinnä korkeakoulututkinto), ei yläasteaikainen koulumenestys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän on pakko olla provo. Ei kukaan joka oikeasti tietää asioista jotain voi olettaa että oma lapsi olisi kopio siitä mitä itse oli aikanaan.
Ei ole helpompi. Koko ajan helpotetaan, ettei kellekään tule paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin ne entiset hikipinko oppilaat tuskin saisivat enää 10 kun hiljaa nysväävät omissa oloissa.
Ei saanut enää minunkaan kouluaikana
T. Hiljainen hikipinko nysvääjä vm 93
Koulun oppisisältöjä täytyy helpottaa vuosi vuodelta koska oppilaiden kapasiteetti ei vaan riitä omaksumaan asioita. Tai sitten heitä ei jaksa kiinnostaa. Eikä koteja kiinnosta. Vanhempien tehtävä on tukea+kannustaa+VAATIA koulutehtävien tekemistä. Ilman kodin tukea lapsesta tulee heikko koulussa. Nähty on. - Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulunkäynti on helpottunut siinä mielessä, että hyväksytyn merkinnän saa helpommin. Ammattikoulusta ja AMK:stakin saa paperit ulos, vaikka ei mitään olisi ko. koulussa oppinutkaan, kunhan olet ollut fyysisesti paikalla riittävän monilla oppitunneilla, ja olet nimellisesti ollut mukana riittävän monissa ryhmätöissä. Ei kukaan kysele, teitkö oikeasti jotain.
Mutta töitä saavat vain ne, jotka oikeasti ovat oppineet siellä koulussa ne tiedot ja taidot, mitä työn tekemisessä tarvitaan.
Monet asiat vaikuttaa, ei vain äly. Jotkut oppii lukemalla parhaiten, ja eivät opi tunnilla opettajan selostuksesta paljon mitään. Itsellänikin koulussa ajatukset aina harhaili sinne tänne tunnilla, mutta kotona opin helposti kiinnostavasta aiheesta.
Lisäksi oppimiseen tarvitsee unta, useat teinit selaa puhelinta tai pelaa yöt, ei ihme jos ei muista mitään jos ei nuku kunnolla. Lisäksi vaikuttaa tunnollisuus. Jotkut ovat luonteeltaan sellaisia että on pakko tehdä asiat kunnolla. Tuo on synnynnäinen piirre, ja tunnolliset pärjää ihan tutkitusti huomattavasti paremmin koulussa kuin sellaiset jotka eivät ole tunnollisia. Sitä pystyy kyllä kehittämään mutta ei kovin helposti.
Mutta vastaavasti korkeakoulu ja yliopisto -paikkoja on nykyisin puolelle ikäluokasta, ellei jo enemmän... Mutta ei sentään, ainakaan toistaiseksi kaikille alalta, jolta itse haluaa opiskella, ilman enemmän ja vähemmän merkittävää vaivan näköä.
Periaatteessa saattaisi olla mahdollista toteuttaa, niinkin, että jokainen halukas saisi aloittaa opintonsa itse valitsemaltaan alalta ja mahd. opiskelijoiden karsinta tapahtuisi vasta opisntojen edetessä.
Tämä siis olisi vasauksena sille, kuinka vuosittain olemme saaneet kohdata kirjoituksia, joissa ollaan vankasti sitä mieltä, kuinka pääsykokeet eriarvoistavat yhtälaisia mahdollisuuksia saada unelmiensa opiskelupaikka.
No ratkaisuna on sitten tehty, että korkeakoulu ja yliopistojen opiskeluvalinnoissa suositaan parhaien ylppäreissä menestyneitä ja ensikertaa hakevia.. - Ei minusta kovin tasa-arvoinen ratkaisu.
Sinkkumies