Täällä kehutaan kotirouvana/äitinä oloa

Jaa?

Minä tykkäisin olla kotirouvana mutta lapsia en halua. Mistäpä löytyisi sellainen mies?

Ei se kaikille sovi. 

Vierailija kirjoitti:

Minä tykkäisin olla kotirouvana mutta lapsia en halua. Mistäpä löytyisi sellainen mies?

Sama.

Harva on niin mielikuvitukseton, ettei aikaansa ilman työtä saisi kulumaan, jos ei olisi taloudellisia reunaehtoja.

Laiska-Jaakko kirjoitti:

Harva on niin mielikuvitukseton, ettei aikaansa ilman työtä saisi kulumaan, jos ei olisi taloudellisia reunaehtoja.

Aivan, ilman palkkatyötä. Muutakin merkityksellistä työtä tai tekemistä on paljon. 

Olin kahdeksan vuotta kotona kolmen lapsemme kanssa ja se oli ihanaa, mutta riitti. Opiskelin silloin uuden ammatin ja uuteen työhön meno oli silloin ihan parasta ja olen todella innoissani työstä vieläkin, 11 vuotta myöhemmin.

Lapset ovat jo isoja teinejä, koti on siisti omakotitalo isolla pihalla ja kotona ei olisi mitään minua innostavaa tekemistä lasten ollessa koulussa ja miehen töissä. Olen myös sen verran tekeväinen ihminen, että saisin jo muutamassa viikossa tylsistymishepulin täällä kotona. Jos ainoat tekemiseni olisivat siivous ja järjestely, ruokakaupassa käyminen ja ruuanlaitto, pihatyöt ja perheen koiran kanssa kävely, niin se ei vain riittäisi tekemiseksi. Eläkkeellä ehdin sitten hidastelemaan ja katselemaan seiniä, nyt nelikymppisenä se ei ole kiinnostavaa.

Laiska-Jaakko kirjoitti:

Harva on niin mielikuvitukseton, ettei aikaansa ilman työtä saisi kulumaan, jos ei olisi taloudellisia reunaehtoja.

Minulla vaihtoehtona oli todella mielekäs työ, josta nautin todella ja joka on kuin tosi mukava harrastus, josta saa vielä hyvin rahaakin! Olen yrittäjä.

Millä rahalla oikein maksatte elämisenne, jos ette saa palkkaa mistään? Kotihoidontuella ja lapsilisillä ei mitään vuokria maksella.

Vierailija kirjoitti:

Laiska-Jaakko kirjoitti:

Harva on niin mielikuvitukseton, ettei aikaansa ilman työtä saisi kulumaan, jos ei olisi taloudellisia reunaehtoja.

Aivan, ilman palkkatyötä. Muutakin merkityksellistä työtä tai tekemistä on paljon. 

Mitä? Siis työtä tai tekemistä? Harrastukset ovat harrastuksia. Rahakin ratkaisee paljon.

Minä halusin töihin heti "pakollisen" äitiysloman jälkeen, ja sillä tiellä ole edelleen. Ja vaikka lapset vajaan vuoden ikäisenä menivät tarhaan, niin ihan normaaleja heistä kasvoi. Jokainen tekee niinkuin parhaakseen näkee, ja mikä sille perheelle on hyväksi.

Oma äitini oli kotona, ja hänelle oli katkera paikka huomata lähemmäs nelikymppisenä ettei hän ollut saanut elämässään vielä mitään aikaan. Lasten kaitseminen ja kotityöt kun eivät oikein riitä elämän sisällöksi, etenkään kun ikätoverit ovat jo edenneet hyviin asemiin työelämässä ja osalla on oma yritys.

Kotiäiteilyn jälkeen hän oli pudonnut urakelkasta täysin, ja paluu työelämään tapahtui kassalla istumisen ja erilaisten pienipalkkaisten asiakaspalvelutöiden kautta.

Nykyään hän on matalapalkka-alalla kaupungilla ja etenemismahdollisuuksia ei ole.

Bonuksena voidaan mainita, että tuleva eläke on hyvin pieni eikä isä ole vieläkään oppinut tekemään osaansa kotitöistä.

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini oli kotona, ja hänelle oli katkera paikka huomata lähemmäs nelikymppisenä ettei hän ollut saanut elämässään vielä mitään aikaan. Lasten kaitseminen ja kotityöt kun eivät oikein riitä elämän sisällöksi, etenkään kun ikätoverit ovat jo edenneet hyviin asemiin työelämässä ja osalla on oma yritys.

Kotiäiteilyn jälkeen hän oli pudonnut urakelkasta täysin, ja paluu työelämään tapahtui kassalla istumisen ja erilaisten pienipalkkaisten asiakaspalvelutöiden kautta.

Nykyään hän on matalapalkka-alalla kaupungilla ja etenemismahdollisuuksia ei ole.

Bonuksena voidaan mainita, että tuleva eläke on hyvin pieni eikä isä ole vieläkään oppinut tekemään osaansa kotitöistä.

Sitä se arki usein on nykyaikana niille, jotka ovat vain henganneet.

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini oli kotona, ja hänelle oli katkera paikka huomata lähemmäs nelikymppisenä ettei hän ollut saanut elämässään vielä mitään aikaan. Lasten kaitseminen ja kotityöt kun eivät oikein riitä elämän sisällöksi, etenkään kun ikätoverit ovat jo edenneet hyviin asemiin työelämässä ja osalla on oma yritys.

Kotiäiteilyn jälkeen hän oli pudonnut urakelkasta täysin, ja paluu työelämään tapahtui kassalla istumisen ja erilaisten pienipalkkaisten asiakaspalvelutöiden kautta.

Nykyään hän on matalapalkka-alalla kaupungilla ja etenemismahdollisuuksia ei ole.

Bonuksena voidaan mainita, että tuleva eläke on hyvin pieni eikä isä ole vieläkään oppinut tekemään osaansa kotitöistä.

Minulle on kovaa vauhtia käymässä näin. En kai silti kadu kuitenkaan. En olisi kyennyt laittamaan ihan pieniä lapsia päiväkotiin, ja painamaan pitkää päivää uraputkessa. Sitä olisin katunut enemmän.

Laiska-Jaakko kirjoitti:

Harva on niin mielikuvitukseton, ettei aikaansa ilman työtä saisi kulumaan, jos ei olisi taloudellisia reunaehtoja.

Elämässä ei olekaan kyse siitä, miten saisi ajan kulumaan vaan miten sen ajan käyttäisi mielekkäästi. Hyödyllinen työ josta kertyy veroja valtiolle on huomattavasti mielekkäämpää kuin elämänsä käyttäminen pelkkään turhaan harrasteluun tai kotona puuhasteluun.

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini oli kotona, ja hänelle oli katkera paikka huomata lähemmäs nelikymppisenä ettei hän ollut saanut elämässään vielä mitään aikaan. Lasten kaitseminen ja kotityöt kun eivät oikein riitä elämän sisällöksi, etenkään kun ikätoverit ovat jo edenneet hyviin asemiin työelämässä ja osalla on oma yritys.

Kotiäiteilyn jälkeen hän oli pudonnut urakelkasta täysin, ja paluu työelämään tapahtui kassalla istumisen ja erilaisten pienipalkkaisten asiakaspalvelutöiden kautta.

Nykyään hän on matalapalkka-alalla kaupungilla ja etenemismahdollisuuksia ei ole.

Bonuksena voidaan mainita, että tuleva eläke on hyvin pieni eikä isä ole vieläkään oppinut tekemään osaansa kotitöistä.

Kaikilla ei ole hurjia urahaaveita. Ja se ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä.

Ja mitataanko elämässä kaikki siinä, miten olet menestynyt palkkatyössä?

Viihdyn hyvin osa-aikaisesti lapsia kotona hoitaen. Parina päivänä viikossa käyn töissä, joskus useamminkin. Täysipäiväisesti en enää jaksaisi olla kotona, työni on kuitenkin mukavaa ja siellä tulee sosiaalista kanssakäymistä juuri sopivasti kun muutamana päivänä viikossa käyn.

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini oli kotona, ja hänelle oli katkera paikka huomata lähemmäs nelikymppisenä ettei hän ollut saanut elämässään vielä mitään aikaan. Lasten kaitseminen ja kotityöt kun eivät oikein riitä elämän sisällöksi, etenkään kun ikätoverit ovat jo edenneet hyviin asemiin työelämässä ja osalla on oma yritys.

Kotiäiteilyn jälkeen hän oli pudonnut urakelkasta täysin, ja paluu työelämään tapahtui kassalla istumisen ja erilaisten pienipalkkaisten asiakaspalvelutöiden kautta.

Nykyään hän on matalapalkka-alalla kaupungilla ja etenemismahdollisuuksia ei ole.

Bonuksena voidaan mainita, että tuleva eläke on hyvin pieni eikä isä ole vieläkään oppinut tekemään osaansa kotitöistä.

Jään vielä alleviivaamaan tuota "ei ole saanut elämässään mitään aikaan"

Onko tosiaan niin, että lapsien saaminen ja näiden kasvattaminen aikuisiksi on yhtäkuin "ei ole saatu mitään aikaiseksi"?

Ja mikä lasketaan, että olet saanut elämässä "jotain aikaan"? Onko se vain työ ja omaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini oli kotona, ja hänelle oli katkera paikka huomata lähemmäs nelikymppisenä ettei hän ollut saanut elämässään vielä mitään aikaan. Lasten kaitseminen ja kotityöt kun eivät oikein riitä elämän sisällöksi, etenkään kun ikätoverit ovat jo edenneet hyviin asemiin työelämässä ja osalla on oma yritys.

Kotiäiteilyn jälkeen hän oli pudonnut urakelkasta täysin, ja paluu työelämään tapahtui kassalla istumisen ja erilaisten pienipalkkaisten asiakaspalvelutöiden kautta.

Nykyään hän on matalapalkka-alalla kaupungilla ja etenemismahdollisuuksia ei ole.

Bonuksena voidaan mainita, että tuleva eläke on hyvin pieni eikä isä ole vieläkään oppinut tekemään osaansa kotitöistä.

Kaikilla ei ole hurjia urahaaveita. Ja se ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä.

Ja mitataanko elämässä kaikki siinä, miten olet menestynyt palkkatyössä?

Ei kaikkea, mutta aika paljon kuitenkin.

Jos toinen menestyvä asianajaja ja tienaa +100 000€ vuodessa, häntä arvostetaan huomattavasti enemmän kuin sellaista joka on vuodesta toiseen kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini oli kotona, ja hänelle oli katkera paikka huomata lähemmäs nelikymppisenä ettei hän ollut saanut elämässään vielä mitään aikaan. Lasten kaitseminen ja kotityöt kun eivät oikein riitä elämän sisällöksi, etenkään kun ikätoverit ovat jo edenneet hyviin asemiin työelämässä ja osalla on oma yritys.

Kotiäiteilyn jälkeen hän oli pudonnut urakelkasta täysin, ja paluu työelämään tapahtui kassalla istumisen ja erilaisten pienipalkkaisten asiakaspalvelutöiden kautta.

Nykyään hän on matalapalkka-alalla kaupungilla ja etenemismahdollisuuksia ei ole.

Bonuksena voidaan mainita, että tuleva eläke on hyvin pieni eikä isä ole vieläkään oppinut tekemään osaansa kotitöistä.

Jään vielä alleviivaamaan tuota "ei ole saanut elämässään mitään aikaan"

Onko tosiaan niin, että lapsien saaminen ja näiden kasvattaminen aikuisiksi on yhtäkuin "ei ole saatu mitään aikaiseksi"?

Ja mikä lasketaan, että olet saanut elämässä "jotain aikaan"? Onko se vain työ ja omaisuus?

Ne lapset olisi saatu ja ne olisivat myös kasvaneet aikuisiksi vaikka äiti olisi ollut töissä.