Mitä tekisit, jos olisit yli 30 etkä olisi koskaan ollut missään töissä?

Menisin mihin vaan töihin ja hakisin yhteishaussa opiskelemaan. Etsisin niin kauan että löytäisin sopivan duunin ja opiskelupaikan.

Ottaisin itseäni niskasta kiinni ja menisin mihin työhön tahansa!

Tässä tilanteessa hakisin varmaan kaikkien mahdollisten vuokrafirmojen yms. listoille ja huolehtisin siitä, että pääsen menemään töihin lyhyelläkin varoitusajalla. Yrittäisin myös kovasti suojautua flunssalta. Korona-aika voi tarjota yllättäviä mahdollisuuksia saada työnpätkiä, kun selvästi tavallista useampi työntekijä joutuu jäämään lyhyellä varoitusajalla kotiin ja kokonaiset työyhteisöt voi joutua samalla kertaa karanteeniin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tuollainen.

Olen 31-vuotias enkä koskaan ole tehnyt mitään töitä (ei lasketa yhden kesän kesätyötä eräässä eurooppalaisessa huvipuistossa, sitä paitsi sen täyttämä yksinäinen rivi saa CV:n näyttämään vaan entistä typerämmältä).

Päätin vuosi sitten lähteä opiskelemaan. Tulen valmistumaan aineenopettajaksi 35-vuotiaana, jos hyvin menee.

Typerä ja naiivi suunnitelma, mutta tähän nyt päädyin. Opiskelu sentään virkistää mieltä. Töihin en pääse IKINÄ, me kaikki tiedämme syyt, mutta onpahan edes tutkinto kun töitä ei ole.

Opintojen jälkeen suuntaan varmaan työkokeiluun tai muuhun. En näihin ole kauheasti perehtynyt. Työkkärin ovea koputtelen kuitenkin.

Ei tilanteesi noin kehno tule olemaan, luultavasti. Riippuu siitäkin, mikä on opiskelemasi ala. Esim. matikan opettajista on ollut varmaan aina pulaa. Toisaalta mm. historian, biologian, käsityön opettajista on tainnut aina olla ylitarjontaa. Kielten opettajat voivat opettaa myös aikuisoppilaitoksissa, kuten työväenopistoissa. Opettaja voi varmaan työllistyä myös päiväkotiin. Tosin lasten määrä pienenee, joten päiväkodeissakaan ei kohta ole nykyisenlainen työvoimapula. Opettaja voi myös antaa yksityistunteja. Jne. Ja tietysti opettaja voi tehdä paljon muutakin, kuten pyrkiä töihin valtiolle, esim. ministeriöihin jne. 

Ja nopeasti olet suunnitellut tutkinnon tulevan valmiiksi. Hienoa! Tai ehkä sinulla on takana keskenjääneet opinnot. 

Kolmevitonen on vielä nuori ihminen! Työllistyminen vaikeutuu yli viiskymppisenä.

Kiitos tästä viestistä!

Aivan taatusti haen kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, joissa tutkintoani arvostetaan. Parhaassa tapauksessa tärppää, huonossa ei.

Jos en pääse open töihin niin haen jonnekin muualle. Olen opinnoillani ainakin osoittanut, että pystyn pitkäjänteisyyteen.

Kyllä, tarkoitus on valmistua viidessä vuodessa. Nyt kylläkin pitäisi olla tekemässä ihan muuta kuin olla kirjoittelemassa aihe vapaalle! :D

- sama

Olin muutama vuosi sitten 30 v ja vailla päivääkään työkokemusta. Taustalla monta vuotta masennusta yms.

Pääsin työelämään kiinni, kun hankin järjestyksenvalvojakortin ja hain kesäfestareille töihin. Töitä oli helppo saada, koska alalla on usein laittoman huonot työehdot ja tiettyjä firmoja kartetaan hyvästä syystä. Menin itse töihin sellaiselle firmalle, joka maksoi palkkaa tasan 10 €/h, eikä mitään lisiä (edes pyhälisiä) tai lomakorvauksia saanut siihen päälle. Työpäivät oli enimmäkseen pitkiä, n. 12-20-tuntisia. Niiden aikana pääsi yleensä 2-3 kertaa vessaan ja joskus sai pitää myös yhden 20 minuutin ruokatauon. Jääkaappia, mikroa tai mitään muutakaan ei ollut koskaan, eikä aina edes pöytää tai tuolia jolle istua syömään eväitä. Tarjolla oli lattimajoitus koululla, joka oli usein kilometrien päässä festarialueelta. Sinne täytyi tietysti kävellä itse, ellei halunnut maksaa taksista. Ja kun festarit loppui ja viimeiset asiakkaat oli saatu pois alueelta, työt vaihtui roudaukseen jota kesti usein aamuun asti.

Se kesä oli kamala, mutta nielin kiukkuni ja pidin mölyt mahassani, jotta sain hyvän työtodistuksen ja suosittelijan. Pääsin sen jälkeisenä syksynä siivoojaksi 20 h/vko sopparilla ja rupesin välillä saamaan sekalaisia lisäkeikkoja vuokrafirman kautta. Nyt mulla on vakiduuni ja olen ylpeä siitä, vaikka palkka onkin vain vähän yli 2 000 €/kk. Kaikkien kotona vietettyjen vuosien jälkeen tuntuu tosi hyvältä tehdä töitä ja tienata itse oma elantonsa. :)

Tekisin ihan mitä tahansa töitä olisi tarjolla. Jos en kelpaisi muuhun, jakaisin vaikka mainoksia tai menisin puhelinmyyjäksi sellaiselle firmalle joka maksaa pelkkää provikkaa. Sellainen surkeasti palkattu osa-aikainen paskaduuni näyttää että asennetta ja työhaluja löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Menisin opiskelemaan jotain ja yrittäisin saada harjoittelupaikkaan jalan oven väliin. Itseasiassa niin teinkin, mulla ei paljoa työhistoriaa ollut siinä vaiheessa. Nyt olen ollut yli 2 vuotta samassa työpaikassa.

Juurikin tälle linjalle lähtisin.