On tämä lapsiperhe-elämä hullujen hommaa!!

Tuo o yks niistä lukemattomista syistä, miks mie en halua lapsia. Koita jaksaa! :) M25

Teillä on oikeus lyhentää työaikaa niin kauan kunnes kuopus menee 3. luokalle. Kannattaa käyttää!

2-vuotiaan harrastus kannattaisi korvata leikkimällä hänen kanssaan.

Ei kai tiskiklnetta ja pesukonetta saisi jättää päälle yöksi? Sori, mutta tämä pisti silmään.

Joo me syödään miehen kanssa työpaikan ruokalassa tai jotain valmista. En mitään eväitä väsännyt lapsettomanakaan. Lapset huolehtii ihan itse läksyistään, eivät ole nepsyjä. Harrastukset on lähellä ja niihin mennään kivasti yhdessä viikonloppuisin tai lapset kulkee itse. En siivoa hullunlailla, eipä ehdi kukaan sotkeakaan kun ollaan päivät koulussa ja töissä. Ja kun siivotaan niin kaikki osallistuu. Ei sen vaikeampaa. Jotkut kyllä onnistuu tekemään jokaisesta asiasta niin vaikeaa että sattuu lukeakian. Ai joo ja Wilmaa en vahtaa, kyllä kaiken tärkeän kuulen muutenkin. Luokkakuvauksesta tulee se kirje mistä saa valita setin ja lasku perässä, luokkaretken lapset muistaa itse. Koiran kanssa on ihan kiva käydä ulkoilemassa, ei se sateella viihdy pitkiä lenkkejä onneksi itsekään.

Hullua kyllä haalia vastuita joita ei handlaa, se on totta.

Vastaus ongelmiin on osa aikainen työ. Turhaan polttaa itseään loppuun.

Onneksi sain lapset nuorena kun tota jaksoi paremmin. Nyt 42 ja hommat hoidettu, on aikaa ja terveyttä tehdä mitä huvittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten harrastukset ja koira eivät ole välttämättömyyksiä.

Onneksi lapsetkaan eivät ole.

Monesti lapsiperheessä on lapsia 🙄 silloin mietitään arjen aikataulut sellaisiksi, ettei elämä mene suorittamiseksi.

Meillä tehtiin ratkaisu että vain mies työskentelee, minä olen kotona. Rahat on aika vähissä kun kuukauden nettotulot on reilu kaksi tonnia, mutta noin muuten systeemi toimii loistavasti: joku on aina kotona kun ekaluokkalainen lähtee ja palaa koulusta, voidaan harrastaa yhdessäkin jne. Eipä ole omaa asuntoa/taloa, mutta ilmankin pärjää. 

Vierailija kirjoitti:

2-vuotiaan harrastus kannattaisi korvata leikkimällä hänen kanssaan.

Juuri näin. Kun 2 v. lapsi meni päivähoitoon ja minä töihin, oli siinä lapselle ihan tarpeeksi aktiviteettia. Illat meni kotona yhdessä oleillen, lapsi istu mieluusti sylissä ja luettiin kirjoja tai leikittiin jotain. Siivoukset ja pyykit hoidettiin viikonloppuisin yhdessä miehen kanssa. Ruokaa tehtiin isoja määriä kerralla, jota sitten lämmitettiin töistä kotiin tultaessa.

Itehän siitä elämästä tekee sellaista kuin se on ? Tarviiko niitä läksyjäkään aina tarkistaa. Wilmastakin näkee jo otsikosta tarviiko sitä sinä päivänä edes lukea harvemmin siellä mitään tärkeää edes on. Omat lapset ovat ekaluokalta asti tehneet läkjsyt tarkistamattakin. Lähtevät itsenäisesti kouluun ja osaavat tehdä aamupalat. Miksi nämä ns.ruuhkavuodet pitää touhottaa kun vähemmälläkin pääsee jos osaa lapsilleen opettaa vähän omaakin vastuullisuutta.

Niin totta! Lyhennetty työaika olisi aivan järkevää kuten Ruotsissa kunnes lapsi on täysi-ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Itehän siitä elämästä tekee sellaista kuin se on ? Tarviiko niitä läksyjäkään aina tarkistaa. Wilmastakin näkee jo otsikosta tarviiko sitä sinä päivänä edes lukea harvemmin siellä mitään tärkeää edes on. Omat lapset ovat ekaluokalta asti tehneet läkjsyt tarkistamattakin. Lähtevät itsenäisesti kouluun ja osaavat tehdä aamupalat. Miksi nämä ns.ruuhkavuodet pitää touhottaa kun vähemmälläkin pääsee jos osaa lapsilleen opettaa vähän omaakin vastuullisuutta.

Onpa naivi käsitys sinulla siitä mikä on tavallista lapsiperhe-elämää. Tavallinen elämä on eri perheissä erilaista olosuhteista riippuen ja kukin perhe mieltää sen oman arkensa tavalliseksi. Onko käynyt mielessä, että lapsia on hyvin erilaisia? Jos teillä ekaluokkalainen tekee aamupalat, hoitaa läksyt ja lähtevät itsenäisesti kouluun, ei se tarkoita, että kaikki lapset pystyvät siihen edes välttämättä kuudennella luokalla. On hajamielisiä, arkoja, temperamenttisia, vilkkaita, ylivilkkaitakin lapsia. Osa ei pysty ottamaan vastuuta esim. läksyistään moneen vuoteen, vaikka miten vastuuta sysättäisiin. Kaikki eivät voi itse olla kotona aamuin ja iltapäivisin, koska ehtivät touhuta jos vaikka mitä luvatonta tai vaarallista.

Eikä se ole kasvatuksesta kaikkien kohdalla kiinni. Toiset vain kypsyvät nopeammin, toisilla on jotain erityispiirteitä jne. Ole onnellinen jos sinun lapsesi ovat ekaluokkalaisena jo noin näppäriä. Useimmat muut eivät ole ja se todella kuormittaa perheitä. Nykyaikana kodeilta vaaditaan paljon, maailma on läpeensä muuttunut ja lapset eivät todella kasva siinä muun arjen sivussa kuten ehkä ennen.

Terv. Ekaluokan ope

Yhtä työleiriä tämä on. Yksi ilta menee kaupassa kun täällä päin ei voi kotiin tilata, kolme iltaa harrastuskuskauksissa ja miehellä 1-2 iltaa töitä, jolloin hoidan yksin lapset. Viikonloppuisin usein jotain pakollista tai puolipakollista menoa kuten synttäreitä, kummilasten synttäreitä, sukulointia jne.

Jää kyllä oma aika tosi vähiin kun 16.30 aikaisintaan ollaan kotona, kaikki väsyneitä ja nälkäisiä :/ Kotona odottaa pyykit, päiväkotilaisten kuraromppeiden kuivumaan laitot, koululaisen läksyt, ruoka, ehkä imurointi, keittiön raivaus. Tavallaan pikkujuttuja, mutta tuntuvat ylivoimaiselta rankan työpäivän päälle. Nyt on sikäli ihana syksy, että sentään se sietämätön vanhempainiltaralli jäi pois :D

Että jaksaa joka kera naurattaa nämä perhe-elämästä valittamiset. Hankitaan useampi lapsi ja mieluiten mahdollisimman pienillä ikäeroilla ja sitten itketään kun ei ole aikaa muuhun kuin kotitöihin.

Onnea valitsemillanne teillä!

Listastasi oli unohtunut yläkoululaisen nenän niistäminen ja lukiolaisen pyllyn pyyhkiminen.

Kylläpä on lapset avuttomia nykyään.

Ei voi muuta sanoa.

Mulla on neljä lasta, 2 alakoulussa ja kaksi päiväkodissa. Molemmat vanhemmat töissä. Mies menee aikaisemmin töihin, joten mä hoidan aamut. Se tarkoittaa, että herätän koululaiset (muuta palvelua ei tarjolla) ja herätän, puetan ja pesen hampaat päiväkotilaisilta (aamupala päikyssä). Jos on aikaa, tyhjennän illalla pestyt astiat koneesta, yleensä ei ole. Mies on pissattanut koiran ennen töihin lähtöään. Vien lapset hoitoon, koululaiset lähtee omia aikojaan. Töissä syön lounasravintolassa, en todellakaan ala mihinkään eväisiin. Tulen töistä kotiin viimeistään viideltä. Mies on tullut kolmelta, tehnyt ruoan ja ulkoiluttanut koiran sekä päiväkotilaiset olleet hetken ulkona myös. On myös tyhjännyt astianpesukoneen, jos en itse aamulla ehtinyt. Koululaiset on usein jo lähteneet harrastuksiinsa, itsenäisesti. Viideltä syödään, minä korjaan jäljet. 2-3 kertaa viikossa pyöritän tässä kohtaa pyykkikoneen. En lajittele ja kaikki kuivataan kuivurissa. Yleistä oleilua tunnin verran, n. klo 19 lähden omiin harrastuksiin (2x viikossa sali, 1 jooga, 2xpilates). Kun tulen takaisin, on mies hoitanut pienille iltapalat, isommat hoitaa itse. Mies lähtee koiran kanssa lenkille, mä tyhennon kuivurin, vien omat ja pienten vaatteet kaappeihin, muut hoitaa omansa. Käyn suihkussa, syön iltapalan ja laitan astianpesukoneen päälle. Pienempien pesut ja nukkumaan viimeistään 20.30. Isommat on hoitaneet läksynsä jossain kohtaa ja menevät sänkyyn viimeistään 22. Miehen kanssa katsellaan sarjoja 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Seksiä tässä välissä 2-3 kertaa viikossa. 😉

Joskus harvoin, kun kaikki lapset on yötä poissa kotoa, niin onhan se ihan hiton tylsää vetelehtimistä.

Kiirettä on ruuhkavuodet mutten valita. Meillä mies osallistuu tasapuolisesti kodinhoitoon, lastenhoitoon ja harrastuksiin kuljetuksiin. Meillä on päiväkoti-ikäiset. Vähän suunnittelua kyllä vaatii mutten tiedä tarvisinko muka enemmän omaa aikaa arkeen., en mielestäni. Telkan ääressäkö pitäisi istua illat?

Vierailija kirjoitti:

Osa-aikatyö 👍🏻 Itsellä viikossa muutama vapaapäivä kun lapset ovat päikyssä ja muutama päivä kun kotoillaan kotona. Silloin ehditään tehdä ja olla yhdessä. Tuollaiseen elämään en ikinä suostuisi.

Yhä edelleenkään en ymmärrä näitä "vapaapäiviä lapsista". Mua vaan niin kyrsii ihmiset ketkä vie lapset päikkyyn ja ovat itse vapaalla kotona. Sori vaan...