Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomuushoitoasiaa: miehen törkeä kommentti, miten reagoisitte?!484
31.10.2013 |
Taustatietoina: minulla on yksi helposti alkunsa saanut lapsi aiemmasta liitostani. Emme antaneet siinä liitossa mahdollisuutta useampien lasten tulolle. Nykyisellä miehelläni ei ole omia lapsia, ja tutkimuksissa selvisi, että hänen spermassaan on monia vikoja, jotka aiheuttavat sen, että ilman lapsettomuushoitoja hänen on hyvin vaikea saada lapsia. Minusta ei ole löydetty tutkimuksissa mitään sellaista, joka aiheuttaisi lapsettomuutta.
Nyt: olemme käyneet ICSI-hoidoissa 3 kertaa. Eka kerta ei tuottanut tulosta (kahden alkion tuoresiirto). Toisella kerralla raskaus alkoi (kahden alkion tuoresiirrosta toinen kiinnittyi), mutta päättyi keskenmenoon. Kummallakin kerralla hedelmöittymisprosentti oli niin huono, että vaikka munasoluja kypsyi varsin hyvin, pakkaseen ei saatu alkioita. Nyt syksyllä aloitettiin kolmas hoitokierros, mutta munarakkuloitteni kehitys päättyi kesken hormonipiikitysten. Lääkärimme mukaan niin käy satunnaisesti eikä se määrää onnistumista jatkossa. Miehen reaktio tästä minulle oli: "Olet lapseton maho!" Siis TÄH?? Kuka tässä on lapseton maho, jos tuota termiä nyt käydään purkamaan... Joo, olen jo 39-vuotias ja mieheni on 2 vuotta nuorempi... mutta en nyt kylläkään mahoksi tunne itseäni, etenkään kun sellaisesta ei ole varsinaisia todisteita. Olen todella pahalla mielellä miehen kommentista :( Ymmärrän toki, että hänkin on allapäin hoidon epäonnistumisesta, mutta että tuollainen absurdi heitto?!? :(
Kommentit (47)
Ajattele nyt ap asiaa itsesi kannalta. Haluatko itse palavasti lapsen? Naisen tulisi aina olla itse haluta lasta niin paljon, että on valmis hoitamaan lapsen itse kokonaan.
Miehet on usein kehittymättömiä ja tuo miehesi kommentti kertoo paljon.
Lapsettomuushoidoissa nainen laitetaan koville. Miksi sinä terve nainen, jolla on jo lapsi, lähtisit enää sellaiseen vain miehen takia, joka ei osaa edes arvostaa kaikkea sitä, mitä jo teet hänen vuokseen???
Miehesi tarvitsisi keskusteluapua ongelmaansa. Hiukka kiitollisuutta ei olisi pahitteeksi. Lapsi on paljon enemmän kuin meriitti, lapsi muuttaa koko elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adoptioon ei yleensä päädytä pitkien lapsettomuushoitojen jälkeen.
Meilläkään ei edes ole lapsettomuustaustaa.
Muistutapa miehellesi, että se on tyhjiä laukova tuhkamuna.
Kiitos teille vastaajille! Erittäin hyviä ajatuksia tuli esiin.
Ap
Tuonluonteisen miehen kanssa ei kannata jatkaa. Ei kestä sitä, että itsessä on vikaa, ja heti kun toisessa on joku heikko kohta, sitä käytetään hyväksi ja aletaan piikitellä siitä. Sellaisen kuuntelu käy äärimmäisen raskaaksi ajan mittaan, ja kuvittele tilannetta pienen vauvan kanssa. Mies tuntee varmasti riittämättömyyttä myös silloin, koska äiti on vauvalle niin tärkeä ja mies vain (surkea) äidin korvike, jonka hoitovaistot eivät pelaa niin suoraan ja eläimellisesti kuin äidillä. Jos jatkat lapsettomuushoitoja tuon miehen kanssa, sinulla on kohta kolme lasta yksin hoidettavana.
Voi kuulostaa kovalta, mutta jotkut ovat lapsettomia syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa ottaisit miehesi kanssa puheeksi.
No onhan se nyt miehelle kova pala, kun ei oo spermassa ytyä. Ei se varmaan oikeasti mitään tarkoittanut, kunhan purki omaa pahaa oloaan älyttömällä tavalla. Oletteko puhuneet hoidoista ja lapsen yrittämisestä kunnolla? Oletko kuullut miestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et varmaan ole tosissasi että tuillaisen kanssa vielä lapsen haluaisit, et varmaan.
Todella törkeää mieheltäsi. Hänhän se tässä tuhkamuna on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika törkee, en jatkais tollasen tyypin kanssa hoitoja! Meillä 2 hoidoilla tehtyä lasta (1 km ja 1 piloille mennyt hoito) ja syy miehessä.
Vikaa on miehessä ja koville tuntuu ottavan. Itse en tuollaisen vettä ruikkivan ja mauttomuuksia heittävän kanssa enää hoitoihin lähtisi. Olkoot ilman lasta sitten. itselläsihän jo lapsi on, joten kyllä se maho tässä nyt on miehesi ja onhan asia tutkimallakin selvitetty. Minulle ei olisi ongelma lähteä hoitoihin jos osoittautuisi, että vika on miehessä ja vikaa on nimenomaan alapäässä. Mutta kun teillä tuota vikaa vaikuttaisi olevan myös vakava-asteisesti siellä yläpäässä, niin sinuna miettisin tarkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai olemme puhuneet. Miehelle tuntuu olevan aika vaikea pala jo sekin, että mulla on lapsi jonkun toisen miehen kanssa. Hän ehdottomasti haluaisi oman biologisen jälkeläisen, ja sehän tässä nyt alkaa mättääkin... minulle kelpaisi hyvin adoptiolapsikin, koska haluaisin nimenomaan sitä lapsen kanssa yhdessä koettua aikaa ja kasvamista jne normaalia elämää lapsen kanssa, mutta mies haluaa OMAN lapsen :/ Ajaktukseni ovat nyt aika hajallaan.
Näinhän se periaatteessa on. Mutta kun mullakin alkaa jo olla ikää, niin lapsettomuudesta ei voi enää yksiselitteisesti syyttää miestäni. Ja tähän juuri hän nyt iskee :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika nasevaa tekstiä, mutta näinhän se taitaa olla. Kiitos herätyksestä.
Ap
Väkisin tulee mieleen, että jos te joskus saisitte sen miehen kaipaaman yhteisen lapsen, niin kuinka hän suhtautuisi sen jälkeen sinun lapseesi, jos kerran se _oma biologinen_ lapsi on miehelle niin tärkeää? Muuttuisiko sinun lapsesi sen jälkeen kakkosluokan kansalaiseksi kun miehellä olisi se ihan ikioma lapsi?
Ei voi olla maho, jos on jo lapsia. Miehesi on tuhkamuna, tämä on kova totuus.
No se adoptiolapsikin on oma lapsi. Te tuskin sellaista saisitte koska ikäsi alkaa tulla vastaan ja lapsettomuuskriisinne on selkeästi kesken.
Ja on muuten aika helvetin törkeästi sanottu, että jopa adoptiolapsi kelpaisi.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 21:41"]
Ja on muuten aika helvetin törkeästi sanottu, että jopa adoptiolapsi kelpaisi.
[/quote]
En ymmärrä ajatustasi joten voisitko avata hieman? Eikös toi ole kohteliaisuus et hauaisi jonkun kanssa lapsen, edes sen adoptiolapsen jos ei muuta vaihtoehtoa ole?
[quote author="Vierailija" time="01.11.2013 klo 10:13"]
Eiköhän tuossa miehen (sinänsä törkeässä) kommentissa näy vain rankkojen ja toistaiseksi tuloksettomien hoitojen aiheuttama turhautuminen. Minun mieheni on hyvin samantyyppinen, stressaantuneena saattaa riidan yhteydessä sanoa pahastikin, mutta noita harvinaisia poikkeustilanteita lukuunottamatta on äärettömän hyvä aviomies ja isä. Oma reagoimiseni ikäviin kommentteihin vaihtelee oman mielialani mukaan verisestä loukkaantumisesta täydelliseen välinpitämättömyyteen, sanonpa joskus vastaankin, jos kiukkukäyrä on tarpeeksi korkealla. Pahoista sanoista huolimatta riita loppuu joskus ja sen jälkeen kaikki on taas hyvin, kumpikin ymmärtää, että riidan aikana lauotut kommentit voi jättää omaan arvoonsa.
[/quote]
Ei sitä silti voi ihan mitä tahansa laukoa vaikka olisi kuinka riitatilanteessa. Rumat ja loukkaavat sanat satuttavat silti! Meillä ainakin yritetään riidellä sivistyneesti ja pyritään olemaan sanomatta asioita jotka jälkeenpäin kaduttaisivat. Parisuhteessa toisen kanssa ollessa kyllä tietää mitkä asiat ja sanomiset satuttavat toista ja millä viiltää toista todella syvältä. Sellaiset kannattaa jättää sanomatta, riidassakin kannattaa pysyä asiassa...