Muistatteko miltä tuntuu olla sillai onnellisesti ihastunut?
Se, kun ei toisesta saa millään tarpeeksi ja hymy vaan loistaa naamalla. Ihan parasta ja mulla on just se nyt!
Kommentit (18)
Ihanaa. Kun olin itse tuossa tilassa, ihmiset kääntyi kadulla katsomaan. Näytin vissiin niin psykoottisen onnelliselta.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkin näin, 24. vuosi menossa.
Eli et oikeasti ole kokenut tuota tunnetta
Enpä ole koskaan tainnut olla. On ollut niitä hetkiä kun on ihastuminen on tuntunut erityisen hyvältä, mutta aina on ollut tieteynlainen epävarmuus siellä taustalla, kun ei usko että toinen voisi tuntea samoin.
Eipä ole kiltti mies tuollaistakaan koskaan päässyt kokemaan. 😔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkin näin, 24. vuosi menossa.
Eli et oikeasti ole kokenut tuota tunnetta
Jos näin niin ehkä parempi sitten niin. Mielummin pitkä huuma kuin hetken huuma. Ymmärrät kyllä kun koet sen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä haaaveilen ehkä sellasesta että istuis jossain puutarhatuolissa katsomassa kun on semmonen levollinen olo ja siinä pihalla näkee sitä elämän iloa ja on työpaikka ja ei arviii stressata.
Muttta kyllä se vaatii myös siinä rinnnalla kun askleittain edetään kuntoutumista ja terapiaa.
Tietysti! Liittoa takana nyt 20 vuotta ja tuo tunne on läsnä useinkin. Tosin ei tietenkään enää kohdistu omaan mieheen, vaan milloin keneenkin. Miestäni kohtaan tunnen sitten toisenlaisia tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole kiltti mies tuollaistakaan koskaan päässyt kokemaan. 😔
Ei tuhma nainenkaan :(
Enpä ole kokenut. Aina ihastunut vääriin tyyppeihin. Nykyisen kumppaninkaan kanssa en tätä tunnetta ikinä ehtinyt kokea kun oli niin kusipää heti alussa, ja läheisriippuvaisena en lähtenyt menemään ja viiltelin että kestän sen ahdistuksen ja tuska mitä pettäminen ja pahoinpitely aiheutti.
Myös se, kun tajuaa ihastuksen naamalla sen saman autuaan hölmön hymyn!
Ollaan oltu papan kanssa kimpassa jo yli 30 vuotta. Tykkään papasta edelleen.
Viime viikolla ajeltiin Sädesairaalaan, johon pappa oli saanut lähetteen.
Automatkalla oltiin molemmat hiljaisia; pelättiin pahimpaa.
Tulomatkalla oltiin mielissämme. Kaikki hyvin!
Tämän biisin papparainen yleensä soittaa, vanhoja kun ollaan 💚
"Jos lähden täältä ennen sua..."
Pappa on humppaukko ja minä vanha hevari 🤘
Valitettavasti tai onneksi muistan. En tiedä kummin olisi parempi. ihastumisen tunne on pään sekoittava ja saattaa saada tuntemaan samalla, että kykeen ja pystyy mihin vain.
Mutta en itse tiedä kestäisinkö enää sitä,tunnetta jonka olen kokenut melkein yhtä usein. Sen tunteen jonka kokee, kun toinen ilmoittaa, että Hän ei haluakaan elää ja olla minun kanssani, ainakaan parisuhteessa.
Tai vielä pahempaa katoaa ja häviää kuin häntä ei ikinä olisi ollutkaan - Kunnes hän sitten kuitenkin tulee vastaan kuherrellen ja kiehnäten, jonkun toisen kanssa.
Anteeksi. En halunnut tai siis halua olla pessimisti ja pilata orasavalla katkeruudella kenenkään ihastumisen tunnetta. Toivottavsti se -ihastumisen tunne- kantaa ja muovautuu keskinäiseksi ja vastavuoroiseksi Rakkaudeksi.
Muistan. Se on parasta mitä elämässä voi kokea.
Joo minulla ja miehellä ollut se tunne nyt yli vuoden 😁
muistan! sitä ei voi verrata oikein mihinkään muuhun
Kyllä mä haaaveilen ehkä sellasesta että istuis jossain puutarhatuolissa katsomassa kun on semmonen levollinen olo ja siinä pihalla näkee sitä elämän iloa ja on työpaikka ja ei arviii stressata.