Onko ravitsemusterapiasta apua? +30kg ja masennus
Oon ollu koko ikäni todella aktiivinen liikkuja sekä ammattini puolesta että vapaa-ajalla. Tää on mahdollistanut sen, että olen voinut syödä huoletta suuria annoskokoja ja herkutella suht usein.
1,5 sitten tulin raskaaksi ja liikunta (työtä lukuunottamatta) loppui kuin seinään pahoinvoinnin takia. Ainoa mitä pystyin syömään oli makea ja iltaisin roskaruoka. Raskauden aikana mulle kehittyi myös masennus, mikä mulla on vieläkin, ei tosin yhtä vahvana enää. Masennuksen takia en ole jaksanut liikkua tai syödä terveellisesti. Raskausaikana tuli +30kg ja nyt olen 20kg painavampi kuin ennen raskautta.
Mietin olisiko ravitsemusterapiasta hyötyä, sillä en osaa koota sopivia annoksia nykyiseen kulutukseeni nähden, kun olen tottunut liikkumaan vaan ihan sikana ja sitten syömään huolettomasti. Onko kenelläkään kokemuksia ravitsemusterapiasta? oliko yksityinen vai kunnallinen? Pelottaa jos mua syyllistetään siellä, se vaan pahentais oloani.. onko muita vinkkejä mulle?
Kommentit (29)
Ei siellä varmastikaan syyllistetä.
Mutta jos itsekin tiedät jo, että olet lihonut herkuilla ja liikkumattomuudella niin mitä sä odotat ravintoterapeutilta?
Varsinkin jos olet ollut aktiiviurheilija niin varmaan tiedät kuinka tulisi syödä ja mikä tukee hyvinvointiasi, se on susta kiinni.
Toki jos koet, että tuo tukisi ja rohkaisisi niin mene.
Kyllä sieltä apua saa. Nimenomaan kestävään muutokseen kannattaa pyrkiä, ja siihen se ravitsemusterapeutti on juuri oikea auttaja. Sinne vain!
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä varmastikaan syyllistetä.
Mutta jos itsekin tiedät jo, että olet lihonut herkuilla ja liikkumattomuudella niin mitä sä odotat ravintoterapeutilta?
Varsinkin jos olet ollut aktiiviurheilija niin varmaan tiedät kuinka tulisi syödä ja mikä tukee hyvinvointiasi, se on susta kiinni.
Toki jos koet, että tuo tukisi ja rohkaisisi niin mene.
Sitä yritin avata että en ennenkään ole syönyt ihan niin terveellisesti, mutta paino pysynyt kurissa koska olen liikkunut tosi paljon. Tällä hetkellä mulla ei ole voimia liikkua masennuksen takia, joten ajattelin aloittaa ruokavalion korjaamisella (syön nimittäin edelleen samaan tapaan ja samoja määrä kuin silloin kun liikuin). Mulla ei ole mitään hajua kuinka paljon ja mitä mun pitäisi syödä kun en liiku, siihen ajattelin hakea apua ravitsemusterapeutilta. Toki liikuntaa pitäisi lisätä, mutta mulla ei tällä hetkellä ole voimia toteuttaa kaikkea kerralla..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Mistä tän tutkimuksen löytää? Kuulostaa hurjalta. Kuinka usein noita osastoja pitäisi sitten tehdä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Mistä tän tutkimuksen löytää? Kuulostaa hurjalta. Kuinka usein noita osastoja pitäisi sitten tehdä?
Ap
Paastoja siis
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Millainen kompetenssi sinulla on tulkita tuon tieteenalan tutkimusjulkaisuja?
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Ai että ihan yksittäinen tutkimus on kumonnut vuosien tutkimustyön? Käytät hienoja sanoja, mutta mitään oikeita perusteluja sinulla ei ole viestissäsi antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä varmastikaan syyllistetä.
Mutta jos itsekin tiedät jo, että olet lihonut herkuilla ja liikkumattomuudella niin mitä sä odotat ravintoterapeutilta?
Varsinkin jos olet ollut aktiiviurheilija niin varmaan tiedät kuinka tulisi syödä ja mikä tukee hyvinvointiasi, se on susta kiinni.
Toki jos koet, että tuo tukisi ja rohkaisisi niin mene.Sitä yritin avata että en ennenkään ole syönyt ihan niin terveellisesti, mutta paino pysynyt kurissa koska olen liikkunut tosi paljon. Tällä hetkellä mulla ei ole voimia liikkua masennuksen takia, joten ajattelin aloittaa ruokavalion korjaamisella (syön nimittäin edelleen samaan tapaan ja samoja määrä kuin silloin kun liikuin). Mulla ei ole mitään hajua kuinka paljon ja mitä mun pitäisi syödä kun en liiku, siihen ajattelin hakea apua ravitsemusterapeutilta. Toki liikuntaa pitäisi lisätä, mutta mulla ei tällä hetkellä ole voimia toteuttaa kaikkea kerralla..
Ap
Paastossa on se hyvä puoli, että se ei vaadi mitään. Et vain syö ihan vielä. Aloita pidentämällä vähitellen iltapalan ja aamiaisen väliä. Jo 12 tunnin paasto on tutkimusten mukaan erittäin hyödyllinen. Se lisää merkittävästi kasvuhormonin eritystä, mikä on aikuiselle aivan mahtava etu.
Joo, ja näitä juttuja voi kyllä alapeukuttaa niin paljon kuin sielu sietää, mutta se ei muuta tutkimustuloksia ja todellisuutta. Kävittekö muuten alapeukuttamassa vuoden 2016 Nobelin lääketieteen palkintoa, joka myönnettiin paaston vaikutusten tutkimuksesta, tarkemmin autofagiasta?
Paasto muuten tutkitusti vähentää nälkähormoni greliinin eritystä ja auttaa siten painonhallinnassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Ai että ihan yksittäinen tutkimus on kumonnut vuosien tutkimustyön? Käytät hienoja sanoja, mutta mitään oikeita perusteluja sinulla ei ole viestissäsi antaa.
Ei todellakaan, vaan mainittu artikkeli kokosi yhteen tutkimuksia viimeisten vuosien ajalta. Esimerkiksi tuota autofagiaa on koko 2000-luvun tutkittu paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Ai että ihan yksittäinen tutkimus on kumonnut vuosien tutkimustyön? Käytät hienoja sanoja, mutta mitään oikeita perusteluja sinulla ei ole viestissäsi antaa.
Jos osaat englantia, voit ihan itse käydä lukemassa tieteellisiä artikkeleita, joita tästä aiheesta löytyy satoja ellei tuhansia.
Aloita vaikka siitä vuoden 2016 lääketieteen Nobelista, joka myönnettiin japanilaiselle Y. Oshumille paaston ja autofagian tutkimuksesta.
Riippuu ihan siitä miten sinulla synkkaa sen ravintoterapeutin kanssa. Minulla oli kaksi ja ekan kanssa kemiat toimi, joten otin hänen opeistaan kopin. Toinen ei vaan toiminut, ei. Persoonana ja terapeuttina täysin edellisen vastakohta (kärkkäämpi kritisoimaan, holhoava/vähättelevä/mitätöivä ylipainoista ihmistä kohtaan ja perinteisen ravinto-opin tuputtaja tyyiin "juo rasvatonta, älä punaista maitoa"). Joten, lopetin ravintoterapeutilla käymisen ja jatkan itsekseni ensimmäisen ravintoterapeutin ideologiaa noudattaen. Painoa tippunut yhteensä noin 23 kg.
Siis kui usein niitä paastoja pitäisi tehdä? Etsin tosiaan sellaista muutosta mikä olisi kestävä. En näe itseäni tekemässä paastoja loppuikääni..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Mistä tän tutkimuksen löytää? Kuulostaa hurjalta. Kuinka usein noita osastoja pitäisi sitten tehdä?
Ap
Artikkelin on kirjoittanut R. de Capo ja se on julkaistu joulukuussa 2019 The New England of Medicin -lehdessä, jonka arvovaltaa ei voi kiistää. En tiedä, onko maksumuurin takana mutta varmasti sitä referoidaan muuallakin, tosin englanniksi. Jos tykkäät enemmän kuunnella, paastosta on paljon esimerkiksi YouTube-kanavia, esim. Dr. Mindy Pelz. Hän liittää aina videoihin linkit alkuperäislähteisiin eli niihin varsinaisiin tutkimuksiin.
Kuten sanottu, jo 12 tunnin paasto on hyvästä. Kukin voi etsiä itselleen sopivia tapoja. Itse olen ollut 16/8 paastolla yli vuoden. Hiilihydraattien vähentämisen myötä paastot ovat itsestään alkaneet pidentyä ja olen pari kertaa kokeillut 48 tunnin paastoa ja aion edelleen jatkaa niitä oman fiiliksen mukaan.
Koko tämä aihe on ihan puhdasta huikeutta, todella hurjaa kuten sanot. Mutta toisaalta se on järkeen käypää. Ihminen on kehittynyt sellaisissa oloissa, joissa paasto on vaihdellut runsaan syömisen kanssa ja joissa hiilarit ovat olleet harvinaista herkkua. Ihmisen elimistö on sopeutunut siihen. Nykytyyli sairastuttaa meidät.
Vierailija kirjoitti:
Siis kui usein niitä paastoja pitäisi tehdä? Etsin tosiaan sellaista muutosta mikä olisi kestävä. En näe itseäni tekemässä paastoja loppuikääni..
Ap
Minä en tule enää koskaan palaamaan jatkuvaan syömiseen. Pätkäpaasto ei ole pikadieetti, se on elämäntapa. Ja se on todella paljon helpompaa kuin luulisi! Tottuminen voi viedä hetken mutta siitä tulee toinen luonto.
Kärsin muuten nykyään paljon vähemmän nälkää kuin silloin, kun söin kuusi kertaa päivässä! Tämä ei ole kärsimyksen tie, päinvastoin.
Kyse on paljon muustakin kuin kaloreista ja painosta. Mutta sen olen itsekin älynnyt vasta paljon paaston aloittamisen jälkeen.
Meille kaikille on tarjolla upea, täysin ilmainen tapa hoitaa itseämme, jos vain uskallamme päästää irti aivopesusta ja perehtyä siihen, mitä tiede jo todistaa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä miten sinulla synkkaa sen ravintoterapeutin kanssa. Minulla oli kaksi ja ekan kanssa kemiat toimi, joten otin hänen opeistaan kopin. Toinen ei vaan toiminut, ei. Persoonana ja terapeuttina täysin edellisen vastakohta (kärkkäämpi kritisoimaan, holhoava/vähättelevä/mitätöivä ylipainoista ihmistä kohtaan ja perinteisen ravinto-opin tuputtaja tyyiin "juo rasvatonta, älä punaista maitoa"). Joten, lopetin ravintoterapeutilla käymisen ja jatkan itsekseni ensimmäisen ravintoterapeutin ideologiaa noudattaen. Painoa tippunut yhteensä noin 23 kg.
Juu tuollaisen kuin tuo toka terapeutti vastaanotolle en halua!! Mitä vinkkejä se eka antoi?
Ap
Ramavit tai ferroforte ja kananmunat auttaa mulla makeanhimoon. Mulla se yhdistyy raudan puutteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kui usein niitä paastoja pitäisi tehdä? Etsin tosiaan sellaista muutosta mikä olisi kestävä. En näe itseäni tekemässä paastoja loppuikääni..
ApMinä en tule enää koskaan palaamaan jatkuvaan syömiseen. Pätkäpaasto ei ole pikadieetti, se on elämäntapa. Ja se on todella paljon helpompaa kuin luulisi! Tottuminen voi viedä hetken mutta siitä tulee toinen luonto.
Kärsin muuten nykyään paljon vähemmän nälkää kuin silloin, kun söin kuusi kertaa päivässä! Tämä ei ole kärsimyksen tie, päinvastoin.
Kyse on paljon muustakin kuin kaloreista ja painosta. Mutta sen olen itsekin älynnyt vasta paljon paaston aloittamisen jälkeen.
Meille kaikille on tarjolla upea, täysin ilmainen tapa hoitaa itseämme, jos vain uskallamme päästää irti aivopesusta ja perehtyä siihen, mitä tiede jo todistaa.
Mitä toi 16/8 tarkoittaa? Kuinka paljon harrastat liikuntaa ja onko siihen energiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kui usein niitä paastoja pitäisi tehdä? Etsin tosiaan sellaista muutosta mikä olisi kestävä. En näe itseäni tekemässä paastoja loppuikääni..
ApMinä en tule enää koskaan palaamaan jatkuvaan syömiseen. Pätkäpaasto ei ole pikadieetti, se on elämäntapa. Ja se on todella paljon helpompaa kuin luulisi! Tottuminen voi viedä hetken mutta siitä tulee toinen luonto.
Kärsin muuten nykyään paljon vähemmän nälkää kuin silloin, kun söin kuusi kertaa päivässä! Tämä ei ole kärsimyksen tie, päinvastoin.
Kyse on paljon muustakin kuin kaloreista ja painosta. Mutta sen olen itsekin älynnyt vasta paljon paaston aloittamisen jälkeen.
Meille kaikille on tarjolla upea, täysin ilmainen tapa hoitaa itseämme, jos vain uskallamme päästää irti aivopesusta ja perehtyä siihen, mitä tiede jo todistaa.
Mitä toi 16/8 tarkoittaa? Kuinka paljon harrastat liikuntaa ja onko siihen energiaa?
On tietenkin, miksei olisi?? Eikai kukaan keskellä yötä edes juokse! Jos syö viimeisen aterian klo.17 ja seuraavaksi Aamupalan klo 9 niin kyllä päivällä on energiaa tehdä mitä vaan.
Up