Miten masentunut saa terapiaa?

Menin yksityiselle psykiatrille, sain lääkkeet ja saikkua, tapaamisia oli kolme, jona aikana ns edistyin ja sitten hän kirjoitti sen lähetteen, että kela otta vähän osaa, kun löydän itselleni terapeutin. Tämä pyskiatri kertoi, että hoitosuhteen pitää kestää 2-3kk ja edistystä tulla tai jotain...

yksityisen terapeutin voi etsiä esim. näistä linkeistä:

http://www.psyli.fi/psykoterapeuttiluettelo/hae_psykoterapeuttia

http://www.terapeutit.fi/haku.php

Hei.

Terveydentilastasi antaa selvityksen terapian tarvetta varten Kelalle lääkäri eikä sairaanhoitaja. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea tässä linkissä olevilla ehdoilla.
http://www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia   Tässä siis edellytetään mm. psykiatrin  (lääkäri) lausuntoa.

Yksityiseen terapiaan pääsee ilman lausuntoa, mutta se on kyllä melko kallista. Tosin eri terapeuttien taksatkin vaihtelevat. Myös Kelan terapiaan jää omavastuuosuus.

Älä missään nimessä laiminlyö hoitoasi tai anna periksi ja luovuta. Masennuksen hoito on hidasta ja vaatii työtä, koska masennukseen oireena kuuluu juuri toivottomuus ja uskonpuute siitä paranemiseen. Älä usko siis oireitasi vaan usko terveitä puolia itsessäsi. Niiden varaan perustuu terapia, kuntoutuminen ja toipuminen.

Kaikkea hyvää toivotan sinulle matkallesi kohti kuntoutumista.

Niin yksityiseen psykiatriin ei nyt varaa. Oma psykiatrini ei suositellut vielä terapiaa koska en ole hänen mielestään vielä terapiakuntoinen. Minulle ei ole selitetty mitä se tarkoittaa ja mitä siihen vaaditaan. Osaan jutella ongelmistani ja jäsennellä niitä. En vain näe että psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelu 2v ajan olisi auttanut ongelmiini. Psykiatrini on ylilääkäri.

ap

Julkisella puolella taitaa olla niin, että pitää olla ensin työkyvytön tai ainakin riittävä määrä poissaoloja työstä, ennen kuin saa apua. Jos pystyt käymään töissä, katsotaan, että et ole "riittävän sairas". Tämä on todella tyhmää, koska ennalta ehkäisy näissä asioissa olisi kaikkien kannalta parasta - myös yhteiskunnan taloudellisesta näkökulmasta. terapia maksaa yhteiskunnalle huomattavasti vähemmän kuin se, että ihminen putoaa työelämästä.

Harkitse tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta yksityistä terapiaa. Se on kuitenkin satsaus sinuun itseesi ja kannattaa varmasti. Jos käyt töissä ja saat palkkaa, niin ehkä kuitenkin pystyisit käymään terapiassa vaikka joka toinen viikko? Kelan kuitenkin korvaa osan.

jos et ole tarpeeksi hyvässä kunnossa kelan avustamaan kuntouttavaan psykoterapiaan niin siinä tapauksessa olet lain mukaan oikeutettu kunnan tarjoamaan hoitavaan psykoterapiaan esim.ostopalveluna. kerro tämä psykiatrillesi ja vaadi saada hoitavaa psykoterapiaa (ei siis keskusteluapua missä parhaillaan käyt).

Tuo ei nyt valitettavasti taida olla realiteetti. Kunta ei voi tarjota psykoTERAPIAA kaikille psykiatrista hoitoa tarvitseville, vaan mielenterveyden hoito on usein lääkehoidon + mielenterveyshoitajan/psyk.sh kannssa keskustelua. Joskus päiväsairaalaa jne. Edelleen terapian vaihtoehdot ovat yksityinen psykoterapia tai Kelan tukema terapia, joissain tapauksissa sairausvakuutuksen kustantama.

Siis tarkoitin että en saa lääkäriltäni lappua kelaa varten. Yksityiseen terapiaan olisin hakeutunut. En vain saisi siitä kelalta yhtään korvausta ilman lääkärin b-lausuntoa. Nimenomaan kohdallani on vedottu siihen että en olisi vielä terapiakunnossa. Lausunnossa luki että katsotaan ja mietitään kunnan terapiaa vuonna 2014 uudestaan. 

ap

Tässä vinkkejä: Ei pidä paikkaansa, että työkyky pitäisi olla olla olematon tai riittävästi poissaoloja. Kyllä Kelan terapiassa on kyse ennaltaehkäisevästä ja työ- tai opiskelukykyä parantavasta terapiasta. Tätä terapiaa saadakseen sinun täytyy olla "tarpeeksi houkutteleva yhteiskunnalle" - sellainen, johon Kela haluaa sijoittaa. Valaisin kärjistäen asian, mutta minulle lääkäri ainakin selitti, että tähän terapiaan ei pääse ihmiset, joiden katsotaan kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan ovat sellaisia, että he eivät jaksaisi työskennellä älykkäästi ja motivoituneesti siten, että he todella hyötyvät kalliista ja laadukkaasta teapiasta siten, että pysyvät työelmässä/suorittavat opitojaan. Toisaalta täytyy  näkyä merkkejä, että ihmisella on suuri riski jättäytyä pois työstä. Terapian tarvetta kannattaa perustella siten, että on kova halu olla hyvä työssään tai opinnoissaan jne., mutta esim. vuosien takaiset ja nykyiset asiat vellovat päässä niin usein, että menee turhaa energiaa niiden pohtimiseen yksin. Myös unettomuus on niin haittaavaa, että päivät menevät sumussa ja stressi kasvaa sietämättömäksi kun huomaa, että ei meinaa suoriutua päivän vastuuista. Tämä taas aiheuttaa sitä, että kokee kamalia syyllisyden ja huonommuuden tunteita kun pääsee töistä tai koulusta kotiin, koska on niin vastuuntuntoinen jne. Sitten ei taas kyllä nukuta ja kaikki vuodentakaiset asiat pyrii päässä ja vain toivoo, ettei töihin tarvitsisi mennä, koska haluaisi vain tehdä parhaansa ja onnistua, mutta menee kehää... Ymmärrättekö mistä kyse? Yritin ihan käytännön esimerkillä valaist, miten itse sain keposesti Kelan tukeman terapian, johon olen ollut todella todella tyytyväinen. Kunnalliselta hain. Olkaa, mitä minä myös oikeasti olin tarpeeksi uupuneita ja surullisia, mutta velvollisuuden tuntoisia ja fiksunoloisia ihmisiä, jotka ovat vain kertakaikkiaan kovin loppu. Kyllä se terapia aukeneee!!! Näyttäkää tunteitanne ja olkaa avoimia kun menette lääkäriin. Näyttäkää, että teihin kannattaa sijoittaa, koska olette niin hyviä tässä ja tuossa, mutta viime aikoina on ollut tällaista ja tuollaista oiretta eikä ketään, kenelle voisitte uskoutua asioita oikeasti ja luotettavasti, että alka ajatukset olemaan jo epätoivoisia ja oravanpyörä kuormittaa työssä suoriutumista...