diabetes ja makeutusaine
nyt on sitte diabetes. oon tottunut syömään marjasoppaa päivittäin ja aika makeana sen tykkään syödä. meillä useita lapsia jotka kans tykkää sopasta samoin puoliso. olen tavannut keittää 6litraa soppaa 2-3 krt/viikko. nyt eilen sit keitin ekan kerran makeutusaineella. meni puoli purkillista sitä canderellia. eikö ole mitään ainetta, jota ei tarttis kantaa kaupasta monta purkkia viikossa pelkkää soppaa varten? onko nestemäiset tiiviimpiä sillai että ei mene niin kamalaa määrää kerralla?
Kommentit (42)
sama diabeetikko kirjoitti:
Kiitos kun vastasitte ja valistitte. kullan arvoisia neuvoja sain teiltä. tämä on niin hankalaa kun on aina mutkattomasti koko väki syöty samaa ruokaa ja kaikille on kelvanut. 2 tyypin tämä on. olen jo vaihtanut voin öljyyn ja se öljy on niin pahaa että sitä ei voi käyttää paljoa. se on siis kyllä kai kunnossa. ei syyä enää juuri pekonia eikä mitään makkaroita muita kuin kabanosseja ja niitä muita samallaisia lihamakkaroita. miesväelle kova paikka kun ei enää ole meillä hk:n sinistä, :D mutta tosiaan kiitos, tästä on hyvä jatkaa.
Oikeesti?...
Migreeni tulis siitä heti. Mahtoiko se olla sun diabeteksen syynä? Siinähän on perunakuitua = perunakuoria:-D
Entä jos sopan sijaan tekisitkin esim. marjasosetta? Sitä tarjoavat joissakin kouluissa nykyään sopan tilalla jos on puuropäivä.
Vierailija kirjoitti:
Pekonia ei tarvitse välttää. Siinä ei ole yhtään hiilihydraatteja. Leivän päälle kannattaa laittaa voimariinia eikä mitään keltaiseksi värjättyä kenkälankkia (margariini). Marjakeitto kannattaa maustaa hedelmäsokerilla, eli fruktoosilla. Sen glykeeminen indeksi on paljon loivempi verrattuna tavalliseen sokeriin.
t. BMI22, kolestroli 3,5
Hedelmäsokeria ei kannata käyttää.
Onpas sulla alhainen kolesteroli, ei hyvä tuokaan. En sinuna hehkuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos sopan sijaan tekisitkin esim. marjasosetta? Sitä tarjoavat joissakin kouluissa nykyään sopan tilalla jos on puuropäivä.
Sokerihilloa siellä tarjotaan, ei suinkaan mitään marjasosetta.
D2 paranee usein laihduttamalla normaalipainoon, varsinkin mahan poisto olisi järkevää, jos on iso sellainen. Ja tietysti koko perheelle vähitellen uudet paremmat ruokailutavat. Melkein kaikkea voi syödä, mutta vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia.
Vierailija kirjoitti:
D2 paranee usein laihduttamalla normaalipainoon, varsinkin mahan poisto olisi järkevää, jos on iso sellainen. Ja tietysti koko perheelle vähitellen uudet paremmat ruokailutavat. Melkein kaikkea voi syödä, mutta vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia.
D2 ei parane. Lääkkeettömäksi pääsee sopivalla ruokavaliolla, laihtuminen tulee sitten kylkiäisenä. Pelkällä laihtumisella ei pääse eroon D2:n lääkkeistä, vain syödyllä ruualla on merkitystä.
Mahan poistossa en näe mitään järkeä :)
Makeutusaineet ovat maailman eniten tutkittuja aineita ja niitä on käytetty turvallisesti jo 50 vuotta. Ohjeen mukaan käytettynä eivät aiheuta ongelmia. Joillakin herkkämahaisilla jotkut ainakin vanhemmat makeutusaineet voivat aiheuttaa mahanpuruja ja ripulia.
Vaikka ne tietenkin ovat foliohattujen suosikkikohde aiheuttamaan kaikkea mahdollista syövästä ydinlaskeumaan (kuten teflonkattilatkin), niin jos tuntee niitä tarvitsevansa, niin voi ihan hyvin käyttää vaikka siirtymäkautena kun yrittää vähentään sokerin kulutusta.
Sokerin terveyshaitat ovat kyllä hyvin tiedossa-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
D2 paranee usein laihduttamalla normaalipainoon, varsinkin mahan poisto olisi järkevää, jos on iso sellainen. Ja tietysti koko perheelle vähitellen uudet paremmat ruokailutavat. Melkein kaikkea voi syödä, mutta vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia.
D2 ei parane. Lääkkeettömäksi pääsee sopivalla ruokavaliolla, laihtuminen tulee sitten kylkiäisenä. Pelkällä laihtumisella ei pääse eroon D2:n lääkkeistä, vain syödyllä ruualla on merkitystä.
Mahan poistossa en näe mitään järkeä :)
Mulla parani dm2 kun laihduin normaalipainoon. Tosin kyseessä tietyn lääkkeen (kortisoni) laukaisema sairaus.
Kannattaskohan oikeesti vähä muuttaa nuita syömisiä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
D2 paranee usein laihduttamalla normaalipainoon, varsinkin mahan poisto olisi järkevää, jos on iso sellainen. Ja tietysti koko perheelle vähitellen uudet paremmat ruokailutavat. Melkein kaikkea voi syödä, mutta vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia.
D2 ei parane. Lääkkeettömäksi pääsee sopivalla ruokavaliolla, laihtuminen tulee sitten kylkiäisenä. Pelkällä laihtumisella ei pääse eroon D2:n lääkkeistä, vain syödyllä ruualla on merkitystä.
Mahan poistossa en näe mitään järkeä :)
Jos ylipainoa on runsaasti, niin kyllä painon pudotus voi hyvinkin "parantaa" D2:n. Toki jos sen jälkeen palaa mättämään karkkia, niin takaisinhan se tulee. Eli pysyviä elämäntapamuutoksia tarvitaan. Ei kaikkien kuitenkaan tarvitse ketoosissa loppuelämää viettää, mutta jokaisen on itse haettava se taso minkä elimistö hiilaria kestää.
Vierailija kirjoitti:
Makeutusaineet ovat maailman eniten tutkittuja aineita ja niitä on käytetty turvallisesti jo 50 vuotta. Ohjeen mukaan käytettynä eivät aiheuta ongelmia. Joillakin herkkämahaisilla jotkut ainakin vanhemmat makeutusaineet voivat aiheuttaa mahanpuruja ja ripulia.
Vaikka ne tietenkin ovat foliohattujen suosikkikohde aiheuttamaan kaikkea mahdollista syövästä ydinlaskeumaan (kuten teflonkattilatkin), niin jos tuntee niitä tarvitsevansa, niin voi ihan hyvin käyttää vaikka siirtymäkautena kun yrittää vähentään sokerin kulutusta.
Sokerin terveyshaitat ovat kyllä hyvin tiedossa-
Tämä ketju käsittelee 2tyypin diabetesta. Keho reagoi makeutusaineisiin samoin kuin muuhunkin makeaan, nostaa verensokeria, joten kyllä se on siinä mielessä. diabeetikoille haitallista. Muihin haittoihin en ota kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
D2 paranee usein laihduttamalla normaalipainoon, varsinkin mahan poisto olisi järkevää, jos on iso sellainen. Ja tietysti koko perheelle vähitellen uudet paremmat ruokailutavat. Melkein kaikkea voi syödä, mutta vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia.
D2 ei parane. Lääkkeettömäksi pääsee sopivalla ruokavaliolla, laihtuminen tulee sitten kylkiäisenä. Pelkällä laihtumisella ei pääse eroon D2:n lääkkeistä, vain syödyllä ruualla on merkitystä.
Mahan poistossa en näe mitään järkeä :)
Jos ylipainoa on runsaasti, niin kyllä painon pudotus voi hyvinkin "parantaa" D2:n. Toki jos sen jälkeen palaa mättämään karkkia, niin takaisinhan se tulee. Eli pysyviä elämäntapamuutoksia tarvitaan. Ei kaikkien kuitenkaan tarvitse ketoosissa loppuelämää viettää, mutta jokaisen on itse haettava se taso minkä elimistö hiilaria kestää.
Ei siihen ketoosia tarvitse, maltillisempikin hiilareitten vähentäminenkin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaskohan oikeesti vähä muuttaa nuita syömisiä ?
Isäni, SM-kisoissa mitaleilla ollut yleisurheilija, ja jo melko nuorena puhjennut D2. Ikänsä liikkunut, urheillut ja terveet elämäntavat. Minulla myös, samanlaiset elintavat.. Lapsillani seurannat ja ongelmaa. Suku samoin, eri tasoisesti siellä sun täällä. Joten anna olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaskohan oikeesti vähä muuttaa nuita syömisiä ?
Isäni, SM-kisoissa mitaleilla ollut yleisurheilija, ja jo melko nuorena puhjennut D2. Ikänsä liikkunut, urheillut ja terveet elämäntavat. Minulla myös, samanlaiset elintavat.. Lapsillani seurannat ja ongelmaa. Suku samoin, eri tasoisesti siellä sun täällä. Joten anna olla.
no daa.
Kummalla veikkaat dm2sen olevan todennäköisempää? niillä hoikilla kuntoilijoilla, vai lihavilla sohvalla makaajilla?
sama diabeetikko kirjoitti:
sano ne mulle että sokeria voi käyttää vähäsen mutta kun oon laittanut siihen soppaan 1dl/litra sokeria niin ajattelin että se olis aika paljo ja siksi koitin tuota makeutusainetta. tuntu että vaikka kuin sitä laittaa niin se ei anna ollenkaan soppaan makeutta.
1dl sokeria litraan ei ole paljon, mutta kuten täällä joku jo suosittele, kokeile karppisokeria, joka tunnetaan myös nimellä erytritoli. Valmistettu rypälesokerista, ei nosta verensokeria eikä ole ällöttäviä sivumaku ja niin kuin monissa muissa makeutusaineissa. Käytetään saman verran kuin sokeria, mutta kannattaa vaikka aloitella että puolet sokeria ja puolet karppisokeria niin ei maha mene kuralle. Makeutusaineet aiheuttavat usein laksatiivisia vaikutuksia.
Huomioithan myös että sokeria ei tarvi kokonaan välttää mutta että viljoista ja hedelmistä verensokeri nousee myös että jos ryhdytään välttelemään, niin pitää sitä vähän rajoittaa muitakin aineita.
En myöskään löytänyt kumoaa tyyppiä diabetes on mutta oletan että kun on aikuisiällä puhjennut, että kakkonen kyseessähän ja hoitona metforem. Nämä tabut saa sitten mahan kuralle että sitä suuremmalla syyllä makeutusaineiden käyttöä kannattaa vähän rajoittaa, että enemmän vähän vähemmän makeaa marjakiisseliä josta osa on sokerilla ja osa makeutusaineella makeutettu tai sitten vaan enemmän marjaa ja vähemmän sokeria ylipäänsä.
Huomioithan myös että sokerialkoholit, kuten maltitoli, mannitoli ym. -toli päätteiset makeutusaineet erytritolia lukuunottamatta nostaa myös verensokeria että kannattaa katsoa mitä makeutusainetta tosiaan käyttää. Helpointa on vaan laittaa vähän vähemmän sokeria.
Kakkostyypin diabeetikon ruokavalio ei onneksi ole ihan yhtä tiukka kuin raskausdiabeetikolla kuten minulla koska sokerit saa olla korkeammat mutta ainakin omalta osalta lohduttaa että tämä loppuu joskus mutta sitten taas se ei lohduta että isolla todennäköisyydellä on edessä keski-iän lähestyessä se kakkonen kuitenkin. Geeneistään kun ei pääse.
sama diabeetikko kirjoitti:
sano ne mulle että sokeria voi käyttää vähäsen mutta kun oon laittanut siihen soppaan 1dl/litra sokeria niin ajattelin että se olis aika paljo ja siksi koitin tuota makeutusainetta. tuntu että vaikka kuin sitä laittaa niin se ei anna ollenkaan soppaan makeutta.
Sinulla on varmaan sitten sama vika makunystyröissä kuin minulla ja minun mummillani. Emme maista makeutusaineiden makeutta. Ihan turha sitä on mihinkään sotkea, kun se tekee vain pahan maun, ei makeutta ollenkaan. Aspartaami maistuu erityisen pahalle.
Xylitol maistuu jollain tavalla makealle, mutta erilaiselle kuin sokeri.
1 dl sokeria/litra marjakeittoa on paljon. Jäisi meillä syömättä.
Itse laitan max 1 dl sokeria/3 litraa puolukkakiisseliä. Jos enemmän laitan, tulee valitusta, että liian makeaa on. Mustikasta yms. makeammista marjoista tehtyihin kiisseleihin laitan vähemmän sokeria.
Ei saa tappaa hyvää marjojen makua liialla sokerilla.
Vierailija kirjoitti:
sama diabeetikko kirjoitti:
sano ne mulle että sokeria voi käyttää vähäsen mutta kun oon laittanut siihen soppaan 1dl/litra sokeria niin ajattelin että se olis aika paljo ja siksi koitin tuota makeutusainetta. tuntu että vaikka kuin sitä laittaa niin se ei anna ollenkaan soppaan makeutta.
1dl sokeria litraan ei ole paljon, mutta kuten täällä joku jo suosittele, kokeile karppisokeria, joka tunnetaan myös nimellä erytritoli. Valmistettu rypälesokerista, ei nosta verensokeria eikä ole ällöttäviä sivumaku ja niin kuin monissa muissa makeutusaineissa. Käytetään saman verran kuin sokeria, mutta kannattaa vaikka aloitella että puolet sokeria ja puolet karppisokeria niin ei maha mene kuralle. Makeutusaineet aiheuttavat usein laksatiivisia vaikutuksia.
Huomioithan myös että sokeria ei tarvi kokonaan välttää mutta että viljoista ja hedelmistä verensokeri nousee myös että jos ryhdytään välttelemään, niin pitää sitä vähän rajoittaa muitakin aineita.
En myöskään löytänyt kumoaa tyyppiä diabetes on mutta oletan että kun on aikuisiällä puhjennut, että kakkonen kyseessähän ja hoitona metforem. Nämä tabut saa sitten mahan kuralle että sitä suuremmalla syyllä makeutusaineiden käyttöä kannattaa vähän rajoittaa, että enemmän vähän vähemmän makeaa marjakiisseliä josta osa on sokerilla ja osa makeutusaineella makeutettu tai sitten vaan enemmän marjaa ja vähemmän sokeria ylipäänsä.
Huomioithan myös että sokerialkoholit, kuten maltitoli, mannitoli ym. -toli päätteiset makeutusaineet erytritolia lukuunottamatta nostaa myös verensokeria että kannattaa katsoa mitä makeutusainetta tosiaan käyttää. Helpointa on vaan laittaa vähän vähemmän sokeria.
Kakkostyypin diabeetikon ruokavalio ei onneksi ole ihan yhtä tiukka kuin raskausdiabeetikolla kuten minulla koska sokerit saa olla korkeammat mutta ainakin omalta osalta lohduttaa että tämä loppuu joskus mutta sitten taas se ei lohduta että isolla todennäköisyydellä on edessä keski-iän lähestyessä se kakkonen kuitenkin. Geeneistään kun ei pääse.
Geeneistään ei pääse, mutta syömisensä voi valita. Syöty ruoka vaikuttaa diabetekseen geeneistä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaskohan oikeesti vähä muuttaa nuita syömisiä ?
Isäni, SM-kisoissa mitaleilla ollut yleisurheilija, ja jo melko nuorena puhjennut D2. Ikänsä liikkunut, urheillut ja terveet elämäntavat. Minulla myös, samanlaiset elintavat.. Lapsillani seurannat ja ongelmaa. Suku samoin, eri tasoisesti siellä sun täällä. Joten anna olla.
no daa.
Kummalla veikkaat dm2sen olevan todennäköisempää? niillä hoikilla kuntoilijoilla, vai lihavilla sohvalla makaajilla?
Syödystä ravinnostahan se riippuu, ei ihmisen koosta. Sopimattomalla ravinnolla molemmat ovat todennäköisiä diabeteksen saajia.
Pekonia ei tarvitse välttää. Siinä ei ole yhtään hiilihydraatteja. Leivän päälle kannattaa laittaa voimariinia eikä mitään keltaiseksi värjättyä kenkälankkia (margariini). Marjakeitto kannattaa maustaa hedelmäsokerilla, eli fruktoosilla. Sen glykeeminen indeksi on paljon loivempi verrattuna tavalliseen sokeriin.
t. BMI22, kolestroli 3,5