Ihan sekopäitä.
Psykiatria ”tieteellisestä vajeesta”. Psykokirurgian historioitsija Jack Pressman on kutsunut alaa ”epätoivon hallinnaksi”. Se on sopivan avara määritelmä. Siihen kun lisätään, että välillä on kyse sairastelevan yksilön epätoivosta ja välillä taas ympäröivän yhteisön epätoivosta poikkeavien suuntaan, ollaan lähellä sitä, miten hulluutta on yleisesti ymmärretty ja käsitelty.
Kommentit (4)
Entisaikoina ei ollut psykiatriaa, mutta hulluja on aina ollut. Nyt tunnustetaan, ettei terveyden ja hulluuden välissä ei ole selvää rajaa. Seurauksena on ollut erilaisten lievien häiriöiden ja välitilojen diagnostinen kasvu. Me kaikki olemme enemmän tai vähemmän hoidon ja lääkityksen tarpeessa.
Kaikissa kulttuureissa on tehty ero normaalin ja epänormaalin välille. Mielen epänormaalius on voinut olla elämänesteiden epätasapainoa, jumalallista hulluutta, riivausta, syvän melankolian piinaa, narrin poikkeavuutta ja – valistuksen ajalta eteenpäin – somaattista ja fysikaalista ruumiin sairautta tai sitten erillisen psyyken omia vinoutumia. Kun hulluus, hourupäisyys ja houkkamaisuus saivat medikaaliset rajansa, päästiin nykyisenlaiseen ajatusmaailmaan.
Kun hulluus, hourupäisyys ja houkkamaisuus saivat medikaaliset rajansa, päästiin nykyisenlaiseen ajatusmaailmaan.
http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/527797/Ihan+sekopaita