Ottaisitko paniikkihäiriötä sairastavan mieheksesi?

Olen ottanutkin. :)

En ottaisi. Sairastan itse paniikkihäiriötä, enkä kestäisi toista samanlaista ;)

Vähän sama kuin kolmosella. Tarvitsen sosiaalisen miehen rinnalleni.

Ottaisin. Sairastan itsekin paniikkihäiriötä joten ymmärrystä ainakin riittäisi.

mun miehellä on paniikkihäiriö, vaikka ei lyllä ollut silloin kun alunperin tavattiin. Nykyään siitä ei ole kauheasti haittaa - kohtaukset tulevat ja menevät, mutta eivät ne estä kuin autolla ajoa, koska mies ei yritä eriisesti välttää niitä tai niitä aiheuttavia tilanteita. Pahin haittahan tulee siitä, että alkaa rajoittaa elämäänsä kohtausten pelossa. 

Mutta oli sellainenkin aika, jolloin vaiva haittasi enemmän. En tiedä, olisinko sellaisessa vaiheessa ryhtynyt suhteeseen, jos olisin vasta tavannut miehen.  Toisaalta en myöskään usko, että olisin voinut tavata häntä silloin, sillä hän väisteli ihmisiä.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 19:14"]

mun miehellä on paniikkihäiriö, vaikka ei lyllä ollut silloin kun alunperin tavattiin. Nykyään siitä ei ole kauheasti haittaa - kohtaukset tulevat ja menevät, mutta eivät ne estä kuin autolla ajoa, koska mies ei yritä eriisesti välttää niitä tai niitä aiheuttavia tilanteita. Pahin haittahan tulee siitä, että alkaa rajoittaa elämäänsä kohtausten pelossa. 

Mutta oli sellainenkin aika, jolloin vaiva haittasi enemmän. En tiedä, olisinko sellaisessa vaiheessa ryhtynyt suhteeseen, jos olisin vasta tavannut miehen.  Toisaalta en myöskään usko, että olisin voinut tavata häntä silloin, sillä hän väisteli ihmisiä.

[/quote]

eikö aja ollenkaan autoa?

Ei, koska kohtaus tulee usein autossa (pieni tila, ei pääse pois) ja olisi aika ikävää jos se tulisi kesken ajon. Se estää liikenteen uraamiseen keskittymisen aika tehokkaasti. Tämä on kuitenkin ainoa asia, mitä hän välttelee kohtausten takia. Me asumme kaupungissa, joten asia ei kauheasti arkielämässä tunnu. ei täällä tarvikaan autoa.

Ottaisin ja otinkin. Hänellä kohtaus tulee nykyään aika harvoin ja silloinkin yöllä.

En tieten tahtoen ottaisi minkäänlaisesta MT-ongelmasta kärsivää miehekseni, mutta niinkin toki voi käydä, että sellainen puhkeaa vasta sitten, kun ollaan jo sitouduttu, eikä se mielestäni ole syy jättää, paitsi jos tekee omasta elämästä helvettiä...

En ottaisi. Haluan miehen olevan minulle tuki ja turva, eikä ylimääräinen lapsi/hoivattava.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 19:11"]

Vähän sama kuin kolmosella. Tarvitsen sosiaalisen miehen rinnalleni.

[/quote]

Kerrotko miten paniikkihäiriö ja sosiaalisuus sulkee toisensa pois? Ei paniikkihäiriö tarkoita sitä että ihminen on hiljainen harmaa hissukka, joka istuu nurkassa ja välttelee katsetta.

En muuten ole hetkeäkään kokemut miestäni "hoivattavaksi", mutta en toki itsekään heittytyisi toin tuen ja turvan varaan. Meillä on tasa-arvoinen suhde, jossa kumpikin tukee toista jossain ja saa tukea jossain. 

Kuutonen.

Onneksi mieheni otti minut vaimokseen, ihme kyllä, sillä käyttäydyin kuin hullu... Mutta paniikit menivät aikanaan ohi, en saa kohtauksia enää.

Eräässä lehdessä oli juttu pariskunnasta, jonka miesosapuoli ei pystynyt poistumaan paniikkihäiriön takia puolta kilometriä kauemmaksi kotoaan. Paniikkihäiriön lisäksi miehellä oli epävakaa persoonallisuushäiriö. Muistaakseni myös naisella oli epävakaa persoonallisuushäiriö.

Tieten tahtoen en tässä tilanteessa ottaisi paniikkihäiriöstä kärsivää miestä, koska itse sairastan kyseistä häiriötä..

Tarvitsen niin paljon tukea mieheltä, että olisi ehkä hankalaa jos molemmilla olisi sama ongelma. 

Luojan kiitos mieheni on niin hyvä kuin on!

Mullakin on paniikkihäiriö, ja on ihanaa, kun oma mieheni on niin hyvinvoiva, rauhallinen ja mahtava tuki ja turva. Mulla olisi jatkuvasti ahdistunut ja epävarma olo, jos miehellä olisi sama vaiva!

Olen ottanut jo. En alkuun edes uskonut että sairastaa paniikkihäiriötä kun ei se mitenkään arjessa näy. Miehellä lääkitys eikä kohtauksia ole ollut vuosiin. Käydään normaalisti ulkona syömässä, leffassa, baareissa, matkustetaan..paniikkihäiriön takia ei ole jäänyt mitään tekemättä.