Muutto takaisin kotipaikkakunnalle pääkaupungista

En ole asunut Helsingissä enkä sinne hingukaan.

Asuin joitakin aikoja ulkomailla +20 miljoonan asukkaan kaupungissa ja koin sen ahdistavaksi koska joka paikkaan piti mennä autolla, illalla ja yöllä etenkin. Turvatontakin siellä oli, tosin en joutunut ryöstön kohteeksi koska liikuin autolla (mulla oli kuljettaja). 'Lähiössäni' uskalsin käydä kaupassa 200 metrin päässä itsekseni.

Oli kulttuurishokki muuttaa ulkomaille (työn perässä) ja samanlainen shokki tuli kun palasin asuinkaupunkiini, jossa olen asunut aikuisikäni. Täällä oli vaikeuksia palautua arkeen, joka oli paljon helpompaa kuin ulkomailla.

Asuinkaupungissani kuljen pääasiassa kävellen ja fillarilla, bussilla pidemmälle, autoa käytän vain satunnaisesti. Kotikylääni en enää palaisi sillä siellä ei ole minulle mitään.

Vierailija kirjoitti:

En asuisi stadissa vaikka maksettaisiin. Siellä on kuitenkin hemmetin kiva käydä vierailulla ja kuluttaa kulttuuria, ravintoloita yms. Asumaan? Never. Ihmettelen suuresti miksi järki-ihmiset maksavat sairaita neliöhintoja, kun toisaalta saa samalla rahalla vaikka kartanoita. Mikään ei estä visitoimasta Helsinkiin, vaikka asuu muualla. Internetissähän maailma nykyään periaatteessa pyörii - ei se asumispaikkaa katso.

Minä olen syntynyt Helsingissä ja Helsinki on minulle ”se” kaupunki. Kaikki ystävät ja suurin osa sukulaisista asuu täällä ja isovanhemmat auttavat lasten hoitamisessa. Vakituinen työpaikka omalta koulutusalalta ja omistusasunto sellaiselta alueelta, jossa haluankin asua. Minulla ei ole mitään syytä muuttaa pois Helsingistä eikä sekään vaikuta, että saisin oman asunnon myymällä tilalle ison omakotitalon muualta.

Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin niitä, jotka haluavat muuttaa pois Helsingistä esim. lähemmäksi omia vanhempiaan, jotta saavat lastenhoitoapua. Tai niitä, jotka muuttavat asumisen kalleuden vuoksi pois Helsingistä. Minusta on vain hyvä, etteivät kaikki pakkaudu Etelä-Suomeen ja Helsinkiin.

Seudulta vai kaupungista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että olen pahoillani kaikkien rokotettujen puolesta. Graphene oxidi, jota piikki sisältää 735 nanogrammaa on todella myrkyllistä ihmiselle. Seuraukset vievät aikaa. Husin "asiantuntija" valehtelee silmät päästään delta varianteista ym. Delta varianttiin sairastuu täällä Jenkeissä vain rokoitetut. Kyse on piikin sivuoireista, eikä mistään varianteista. Jos uskot valtamedian propagandaa, estää se sinua itse tutkimasta asiaa. Totuus on jo tiedossa...monella.

Kunhan tämä vaalipetos tulee Suomenkin mediaan niin luulisi muutaman päätoimittajan ottavan kenkää tietoisesta propangandan levittämisestä kansalle niin politiikkaan kuin terveyteen liittyvissä asioissa.

Dorka. Suomeksi se on grafiittioksidi, se on pikimustaa, sitä ei ole rokotteessa. Olet taas lukenut foliohattusivustoa jonka termejä et edes tajua…

Kuinka teidän keskustelunne liittyy paluumuuttoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jäänyt kaipaamaan kuin muutamia ihmisiä, yhteyttä pidä edelleen ja kiva se on käydä välillä vanhoilla mestoilla. Ruuhkat, joka paikkaan kauhea matka, liikaa ihmisiä. tyly palvelukulttuuri, paska sää, ihmiset kireitä ja jotenkin etäisiä, oikea luonto kaukana. En halunnut kasvattaa lapsiani siellä. Siinä muutamia asioita etten viihtynyt. Tykkään kompaktimmasta kaupungista ja leppoisammista ihmisistä. Uraa varmasti olisi voinut pk-seudulla tehdä paremmin, mutta toisaalta jos rahaa olisi tullut enemmän, olisi se myös mennyt koska asunnot ym. on kalliimpia. Kavereita ja sosiaalista elämää oli muuttaessa myös edelleen opiskelupaikkakunnalla. Olen eri mieltä siitä että palvelut on lähellä. Riippuu tietysti missä pk-seudulla asuu ja mitä palveluita tarvitsee.

Sen voisi vielä mainita että varsinaiselle nuoruuden kotipaikkakunnalle en enää muuttaisi, koska se on liian sisäänpäin lämpiävä paikka, näin on hyvä :-)

Saman olen huomannut että hki asiakaspalvelu saattaa olla hyvinkin tylyä. Kerrostalossa vain 10 prossaa ihmisistä tervehti. Meillä esim oli sama seinänaapuri 5 vuotta, ainaku törmättiin hän katsoi vaan muualle. Mutta toisaalta samaa käytöstä on muuallakin Suomessa..

Tervehtimisestä.

Missä vain kaupungissa

Joitakin ei kiinnosta, ei se haittaa ei minuakaan. Jotkut ovat ujoja. Onneksi ei ole hissiä , ei tule hissihiljaisuutta niinkuin edellisessä talossa. Olen kohtelias ja moikkaan vaikka ei kiinnosta. Jos haluat ystävystyä naapureiden kanssa, kannattaa muuttaa kyläyhteisöön. Kerrostalo on sinulle väärä paikka jos haet ystäviä naapurista. Ei kerrostaloon lähdetä ystäviä hankkimaan. Parasta kun kukaan ei tunne sinua rappukäytävässä ja saat olla itseksesi. Kismittäis jos joku tuttu asuisi samassa talossa , jolle pitäisi _esittää_ että kiinnostaa, myös sen takia en ikinä voisi muuttaa _takaisin_ 70 000 asukkaan pieneen kaupunkiin

Vierailija kirjoitti:

Huomattavasti helpompaa oli olla lapsen kanssa maalla kuin isossa kaupungissa.

Lapsi leikki pihalla, näin ikkunasta hänet kun tein ruokaa.

Koska okt ja oma piha.

Ihanat naapurit.

Suku lähellä.

Metsäretket, iso talo jossa oli tilaa leikkiä.

Hetkeäkään en vaihtaisi pois.

Lapsella juuret täällä maalla.

Ihanat naapurit on sellaset joiden kanssa ei oo tekemisissä ja joita ei tunne.

Metsäretket tylsiä

Vierailija kirjoitti:

Helsinki on helvetistä. Tyly paikka.

Kun menen ulos, piha=parkkipaikka.

Ohi kulkee vieraita ihmisiä, kukaan ei puhu.

Ei ihme että olen ahdistunut.

Siellä Jakomäessä ja Kontulassa on tosiaan ihan oma maailmansa.

Hyvä!menkää junantuomat takaisin mistä korvesta olette tulleetkaan,ja en asu tzadizza vaan ihan muualla missä ei ole maalaiskantturoita.

junantuomat"hesalaiset"

Olemme molemmat kotoisin pk-seudulta ja olemme asuneet täällä aina. Vanhemmat, sisarukset perheineen, suuri osa kavereista on myös täällä. Miehen työt on pk-seudulla, ehkä joku Tamperekin olisi mahdollinen (mutta asuntojen hinnat siellä ovat myös korkeat).

Ehkä asiaa voisi miettiä kun teinit aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa. Mutta silti on ongelma - minne muuttaisimme? Hirvittävän pitkät ajomatkat eivät myöskään kiinnosta.

Muutin Helsingin Kalliosta kotikunnan naapurikuntaan, noin 10000 asukkaan kunta kyseessä. Helsingissä häiritsi ahtaus, oman tilan puute ja semmoinen yleinen levottomuus, jatkuva mölinä ikkunoitten takana. Yksiöstä suoraan jalkakäytävälle... 

Täällä sai 150 neliön omakotitalon isolla pihalla samaan hintaan. Mielestäni elämänlaatu nousi paljon. Ja kun en muuttanut ihan kotikuntaan, niin ei "menneisyyden haamutkaan" tulleet liiaksi vastaan.

Olen asunut stadissa aina välillä ja useassa paikassa Suomessa ja ulkomailla. Välillä toinen asunto muualla Suomessa. Stadi on kuin maalla asuisi kun vain valitsee. Palvelut ovat tärkeitä asuit missä hyvänsä. Pk-seutu on yhtä landea jos rauhaa kaipaa. Välimatkat on asialliset ja kaikkea on.

Olen muuttanut takaisin ja kaikki on mennyt hyvin.

Varmaan aika paljon onnistuminen riippuu paikkakunnasta ja osin myös itsestä.

Mihin on tottunut pääkaupunkiseudulla, mikä oli paremmin ja mikä huonommin.

Osalle pääkaupunkiseudulla asuminen on pakko. Osa,toki siellä haluaa asuakin.

Minä en.

No joo.. me olemme useamman polven hesalaisia - eli vanhemmat, isovanhemmat jne ovat syntyperäläisiä, mutta niin vain kävi, että eläkkeelle siirtymisen jälkeen muutimme pois eikä ikävä ole takaisin. Tosin muutimme vain tunnin matkan päähän syystä, että lapset ja lastenlapset edelleen asustavat Helsingissä eli ei liian pitkä matka ole visiteerauksiin. Helsinki on kallis, liian värikäs ja jopa vaarallinen. Sillä hinnalla, jolla olisimme saaneet puolikkaan yksiön pystyimme ostamaan ison hyväkuntoisen omakotitalon isolla tontilla kuitenkin lähellä välttämättömiä palveluja.  En kaipaa Helsinkiä enkä takaisin mene..

Vierailija kirjoitti:

junantuomat"hesalaiset"

Niin no... Stadissa asui 23 000 ihmistä vielä tuossa vajaa 150 vuotta sitten. Tuohon aikaan Tukholma oli asukasluvultaan 10 kertaa Helsinkiä suurempi, ja esimerkiksi Lontoo lähes 200 kertaa suurempi. Ilman kaupungistumista ja "junantuomia hesalaisia" Helsinki olisi edelleenkin pelkkä tuppukylä. Tämän asian ymmärtäminen selittää myös "paljasjalkaisten" (termin tiukemmalla määritelmän mukaan) pienen osuuden "hesalaisiin" nähden.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä!menkää junantuomat takaisin mistä korvesta olette tulleetkaan,ja en asu tzadizza vaan ihan muualla missä ei ole maalaiskantturoita.

Kai ymmärrät, ettei Suomessa ole oikeita kaupunkeja lainkaan?

Minä kaipaan Helsinkiä. Alkuperäisasukkaana kaipaan montaa asiaa kuten avarakatseisuutta, kulttuuria, kunnon ruokaravintoloita ja kahviloita ja tietysti ystäviä. Muutin tänne pieneen Hämäläiseen kuntaan. Ei ole helppoa. Olen apina, jonka kaikki tuntevat. En kyllä välitä, mitä muut minusta ajattelevat, mutta ystäviä on melkein mahdotonta saada. Osa ihmisistä on oikein ystävällisiä, mutta ei oteta mukaan tai esim työpaikalla kun muut "paikalliset" lähtivät yhdessä kahville, jäin minä ulkopuolelle. Muutaman ihmisen kanssa olen ystävystynyt, mutta heillä on takanaan pääkaupunkiseudulla vietettyjä vuosia. Muuten täällä on kyllä tosi nurkkakuntaista.

Muutaman vuosikymmenen vantaalla ja helsingissä asumisen jälkeen pitäisi tosiaan muuttaa takaisin synnyinpaikkakunnalle Espooseen. Uh.

Meiltä täältä vajaan tunnin matkan päässä Helsingistä suunnilleen neljännes ikäluokasta muuttaa pääkaupunkiseudulle. Kuka töiden kuka opiskelujen vuoksi. Noin 5-10 vuoden kuluttua suurin osa palailee takaisin perheen kanssa. Niin tein itsekin. Työmatka on ajallisesti yhtä pitkä kuin ennenkin eikä tarvi vaihtaa kulkuneuvoa moneen kertaan. Täällä on tuttua ja turvallista, lapsilla lyhyt ja helppo koulumatka. Ei juurikaan ruuhkia missään. Oma talo ja oma piha. Ja Helsingin kulttuuri- ym. tarjonta on edelleen vajan tunnin bussimatkan päässä.

Omalla kohdalla oli virhe. 10 vuotta yritin sopeutua menneisiin maisemiin pienemmälle paikkakunnalle ja voin huonosti, palattiin Helsinkiin lopulta.