Muutto takaisin kotipaikkakunnalle pääkaupungista

Vierailija kirjoitti:

Olen tainnut tähän ketjuun jo aiemminkin kirjoittaa, mutta aina se paluumuutto ei ole hyvä ratkaisu. Ystäväni käytännössä pakotettiin muuttamaan takaisin kotiseudulleen miehensä ja vanhempiensa toimesta. Lopputuloksena hän on ihan henkisesti loppu siellä omakotitalossaan ja koko ajan unelmoi Helsinkiin paluusta. Miehensä on toki tyytyväinen, mutta hän ei aikanaan kysellytkään liikoja ystäväni mielipidettä tai suostunut kompromissiin muuton suhteen. Pakko oli päästä heti. Ystäväni sanoi minulle ihan suoraan, että hän aikoo ottaa avioeron kun lapset ovat omillaan ja muuttaa takaisin Helsinkiin. He ovat asuneet siellä jo 7 vuotta, joten on varmaan miettinyt asiaa. Pitkä aika olla vankina vaikka ympärillä olisi mikä postikorttimaisema.

Jos yksi asia on tuossa hyvin, se että pienemmillä paikkakunnilla on lasten parempi käydä koulua.

Olen käynyt pääkaupunkiseudulla monen monesti ja asunut siellä yli vuoden perheineni. Muutimme takaisin ja ei se ole harmittanut. Isommassa kaupungissa asuva saattaa ajatella että pienemmässä paikassa ei ole "mitään", siellä ei ole kauppoja, tapahtumia, ihmisiä, mitä lie. Kuitenkin minulle eri kaupunki näyttäytyy monin tavoin parempana: pienemmät välimatkat(!), halvempi asuminen, rauhallisempi tunnelma(kaikki näyttää pienessä kaupungissa niin hellyttävän pieneltä ja rauhalliselta, jopa keskustassa), luonto on lähellä(*). Ihmisiä on ja he ovat yhtä mukavia, mitään ei tarvitse lähteä Helsingistä hakemaan. Helsingissä on hyvät puolensa kuten kaikenlaisen palvelutarjonnan runsaus ja kaupungin hulina sellaiselle joka sitä kaipaa. Monesti Helsingissä asuminen kuitenkin näyttäytyi minulle harmaana juna-asemana, liikenneruuhkana, kalliina vuokrana. Niin ja en mä sano että aina osaisin pimeästä ja kylmästä talvesta nauttia mutta kyllä se mielestäni räntäsateen voittaa.

(*) Tarkennus luontoon liittyen. Helsingissäkin ja sen lähistöllä on kaunista luontoa, myös kaupungin keskustassa ja meren rannalla. Kuitenkin monessa pikkupaikassa luonto on aivan eri tavalla joka paikassa- omasta takapihasta lähtien. Makuasia on miten metsän keskellä elämisestä tykkää,mutta kyllä se minun mielestäni mieltä rauhoittaa jollakin tavalla jota en pysty erittelemään.

Jaa-a, en kyllä ajatellut palata kotipaikkakunnalleni. 

En enää sopeutuisi siihen naisen malliin mitä siellä odotetaan.

Olen kotoisin Helsingistä, jossa olen myös opiskellut. Muutin töiden vuoksi pikkupaikkakunnalle (alle 10 000 asukasta), josta en tuntenut ketään. Viihdyin oikein hyvin! Sain ystäviä, aloitin uusia harrastuksia kun kaikkia entisiä ei voinut jatkaa. 

Ainoa vika oli se, että suku ja ystävät jäivät Helsinkiin, ja sinne oli aika pitkä ja hankala matka. Aika usein kuitenkin oli enemmän tai vähemmän pakollisia tapahtumia, kuten kummilasten konfirmaatioita, sisarusten tms. lähipiirin häitä, omien vanhempien 75-vuotispäivät jne. jolloin piti matkustaa 7 tuntia suuntaansa. Asuin tuolla paikkakunnalla kolmisen vuotta, ja olisin kyllä viihtynyt pitempäänkin. Sain kuitenkin paremman työpaikan pääkaupunkiseudulta, joten muutin takaisin. Jos minulla olisi ollut perhettä ja sukua ko. pikkupaikkakunnalla, olisin varmasti jäänyt sinne pysyvästi.  

Kun homma räjähtää oikeasti räjähtää käsiin, niin Helsinki on ensimmäinen paikka, missä ilmiö korostuu. Sanoisin, että turvallisin paikka on asua sellaisella alueella, minne ei kulje junat. Mua ainakin hirvittää, millainen Helsinki on 2040-2050, kun nyt on jo havaittavissa, että Helsingissä kituutellaan pienellä palkalla ja väestörakenne muuttuu, niin nämä kaikki sosiaaliset ja rakenteelliset ongelmat tulevat eniten korostumaan juuri Helsingissä. Työläisiä on entistä vähemmän ja eläkeläisiä enemmän. Sosiaaliturvaa tullaa käyttämään entistä enemmän ja porukka on entistä värikkäämpää. Ei tässä parempaan suuntaan mennä todellakaan

Vierailija kirjoitti:

Helsinki on helvetistä. Tyly paikka.

Kun menen ulos, piha=parkkipaikka.

Ohi kulkee vieraita ihmisiä, kukaan ei puhu.

Ei ihme että olen ahdistunut.

Helsingillä on monet kasvot. Jos ei ole onnistunut löytämään viihtyisää ympäristöä (niitäkin on paljon) voi olla vaikeaa. Minulle Helsinki on täynnä kauneutta ja ihanaa kaupunkikulttuuriympäristöä. Toisaalta vihaan vääränlaista meteliä. Korona-aika on ollut ihanaa kun ei ole ollut samaa ulkoilmakonserttihelvettiä joka normaalisti pilaa kesät Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin moni muualta muuttava tekee sen virheen, että muuttaa jonnekin kaupungin laitamille. Käytännössä siitä saa vaan pk-seudun huonot puolet: kalliimman asumistason kuin lähöpaikassa, mutta kuitenkin sen saman pakon käyttää autoa ja ne samat pitkät välimatkat ja pikkukaupunkimaisen fiiliksen.

Kun minä muutin aikanaan Helsinkiin, noudatin ohjetta jonka enoni (oli muuttanut Hkiin jo 70-luvulla) minulle kertoi: asu aina raitolinjojen alueella. Niin ole tehnyt ja Helsinki kaupunkina on ihan erilainen kuin se on jossakin sen kauimmassa lähiössä Kehän varrella. Toki myönnän, että Helsingissä on upeita alueita etäämmälläkin, mutta yleensä se Helsinkiin muuttava nuori hakee sitä kaupunki- eikä lähiöelämää. Sitähän saa kotiseudullakin ihan tarpeeksi. Sijainti, sijainti ja vielä kerran sijainti. Tietysti merkittävä juttu on asumisen hinta, joka on todella korkea varsinkin kantakaupungissa, mutta silloin on tehtävä valintoja; autottomuus säästää pitkän pennin, pienemmissäkin neliöissä voi elää ym, asumiskuluja voi jakaa jne. 

Juuri näin. Minut kantakaupunki kuitenkin tavallaan pilasi, en löydä oikein mistään muualta sitä asumisen laatua ja mukavuutta jonka voi löytää vaikkapa tyylipuhtaasta Jugend-korttelista. Mutta kyllä kai lähiöissäkin varmaan on hienoja alueita. Haluaisin muuttaa mutta en voi, koska modernit talot ja asunnot ovat mielestäni ankeita.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja en mä sano että aina osaisin pimeästä ja kylmästä talvesta nauttia mutta kyllä se mielestäni räntäsateen voittaa.

Huvittava väite, että Helsingissä sataisi jotenkin poikkeuksellisen paljon, tai että se olisi nimenomaan räntäsadetta. 

Käytiin pk seudulla 5 vuotta. Ei ikinä enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En asuisi stadissa vaikka maksettaisiin. Siellä on kuitenkin hemmetin kiva käydä vierailulla ja kuluttaa kulttuuria, ravintoloita yms. Asumaan? Never. Ihmettelen suuresti miksi järki-ihmiset maksavat sairaita neliöhintoja, kun toisaalta saa samalla rahalla vaikka kartanoita. Mikään ei estä visitoimasta Helsinkiin, vaikka asuu muualla. Internetissähän maailma nykyään periaatteessa pyörii - ei se asumispaikkaa katso.

Minä olen syntynyt Helsingissä ja Helsinki on minulle ”se” kaupunki. Kaikki ystävät ja suurin osa sukulaisista asuu täällä ja isovanhemmat auttavat lasten hoitamisessa. Vakituinen työpaikka omalta koulutusalalta ja omistusasunto sellaiselta alueelta, jossa haluankin asua. Minulla ei ole mitään syytä muuttaa pois Helsingistä eikä sekään vaikuta, että saisin oman asunnon myymällä tilalle ison omakotitalon muualta.

Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin niitä, jotka haluavat muuttaa pois Helsingistä esim. lähemmäksi omia vanhempiaan, jotta saavat lastenhoitoapua. Tai niitä, jotka muuttavat asumisen kalleuden vuoksi pois Helsingistä. Minusta on vain hyvä, etteivät kaikki pakkaudu Etelä-Suomeen ja Helsinkiin.

Olisin ihan eri ihminen jos olisin viettänyt lapsuuteni Helsingissä, ainakin kantakaupungissa. Keskiluokkainen urbaanius alkaa vaan keski ikäisenä näyttäytyä yhä tavoittamattomalta ja toisaalta siihen ei haluakaan päästä sisään.

Lähiöt ovat kelpo kompromissi. Eiköhän täältä kuitenkin vielä tule lähdettyä väljempiin maisemiin.

Olen syntynyt ja viettänyt lapsuuteni sekä nuoruuteni Stadissa ja asun nytkin ydinkeskustassa, mutta aivan yhtä vierasta mainitsemasi keskiluokkaisuus minullekin on. Olen kyllä keskiluokkaisesta kodista mutta en miellä kuuluvani itse keskiluokkaan taiteilijarenttuna oikein millään tavoin. Kieroon ne katsovat täällä minuakin, mikä joskus vähän huvittaa kun niillä kieroonkatsojilla ei yleensä olen juuria täällä, mutta niinhän se menee. Itselle tämä on lapsuuden ja nuoruudenmaisemaa ja ajattelen mielessäni niissä tilanteissa, että juoskaa mereen:)

Ajattelin myöskin lähteä. Itse en tosin asu keskustassa. Liikkuminen on nykyisin niin hankalaa että asun mieluummin jossain missä voi autoilla. Helsingin ravintoloihin ym olen tottunut sekä elämänrytmiin muutenkin. En varmaan pystyisi asumaan enää missään hitaassa maalaiskaupungissa vaan muutan oikeasti maalle jossa on myös tilaa pitää eläimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En asuisi stadissa vaikka maksettaisiin. Siellä on kuitenkin hemmetin kiva käydä vierailulla ja kuluttaa kulttuuria, ravintoloita yms. Asumaan? Never. Ihmettelen suuresti miksi järki-ihmiset maksavat sairaita neliöhintoja, kun toisaalta saa samalla rahalla vaikka kartanoita. Mikään ei estä visitoimasta Helsinkiin, vaikka asuu muualla. Internetissähän maailma nykyään periaatteessa pyörii - ei se asumispaikkaa katso.

Minä olen syntynyt Helsingissä ja Helsinki on minulle ”se” kaupunki. Kaikki ystävät ja suurin osa sukulaisista asuu täällä ja isovanhemmat auttavat lasten hoitamisessa. Vakituinen työpaikka omalta koulutusalalta ja omistusasunto sellaiselta alueelta, jossa haluankin asua. Minulla ei ole mitään syytä muuttaa pois Helsingistä eikä sekään vaikuta, että saisin oman asunnon myymällä tilalle ison omakotitalon muualta.

Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin niitä, jotka haluavat muuttaa pois Helsingistä esim. lähemmäksi omia vanhempiaan, jotta saavat lastenhoitoapua. Tai niitä, jotka muuttavat asumisen kalleuden vuoksi pois Helsingistä. Minusta on vain hyvä, etteivät kaikki pakkaudu Etelä-Suomeen ja Helsinkiin.

Olisin ihan eri ihminen jos olisin viettänyt lapsuuteni Helsingissä, ainakin kantakaupungissa. Keskiluokkainen urbaanius alkaa vaan keski ikäisenä näyttäytyä yhä tavoittamattomalta ja toisaalta siihen ei haluakaan päästä sisään.

Lähiöt ovat kelpo kompromissi. Eiköhän täältä kuitenkin vielä tule lähdettyä väljempiin maisemiin.

Olen syntynyt ja viettänyt lapsuuteni sekä nuoruuteni Stadissa ja asun nytkin ydinkeskustassa, mutta aivan yhtä vierasta mainitsemasi keskiluokkaisuus minullekin on. Olen kyllä keskiluokkaisesta kodista mutta en miellä kuuluvani itse keskiluokkaan taiteilijarenttuna oikein millään tavoin. Kieroon ne katsovat täällä minuakin, mikä joskus vähän huvittaa kun niillä kieroonkatsojilla ei yleensä olen juuria täällä, mutta niinhän se menee. Itselle tämä on lapsuuden ja nuoruudenmaisemaa ja ajattelen mielessäni niissä tilanteissa, että juoskaa mereen:)

Eli sinua katsotaan kieroon koska ne joilla ei ole oikeanlaisia juuria eivät ymmärrä asioita? Kuulostat vähän harhaiselta snobilta etkä kultturellilta taiteilijalta.

Vierailija kirjoitti:

35v pohjalaisena miehenä tuntuu kanssa, että sielu ei tänne kuulu. Tosin en halua palata opiskelukaupunkinkaan, kun siellä paljon ruotsalaisia. Ehkä joku pieni kehyskunta olisi kiva. Ei Helsinkinaiset tai helsinkiläistyneet naiset ainakaan arvosta pohjanmaalaista puheliasta, rehtiä ja vähän omaperäistä miestä. Täällä on ihan sama vaikka olisit korkeasti koulutettu DI, niin naiset arvostaa enemmän statusta julkkispiireissä ja että tunnet julkkiksia tai pyörit näissä piireissä. Eikä ulkonäössäni ole ainakaan mitään vikaa. Mutta ei mulla oikein ole mitään yhteistä noiden

napakymppityttöjen ja tempparityyppien kanssa. 

Täällä toinen pohjalainen, lähes ikäisesi nainen joka kipuillut jo pitkään saman asian kanssa. Aikoinaan halusin pk-seudulle "isoihin ympyröihin" mutta jo pitkään on tuntunut, että en kuulu tänne. Sydän halajaa lähemmäksi kotiseutua. Itse voisin aivan hyvin muuttaa takaisin opiskelukaupunkiini, jossa kyllä puhutaan suomen ohella myös ruotsia. Suomella siellä aina silti pärjäsin ;) Jokin ratkaisu olisi tehtävä, työt on lähes ainoa asia joka täällä pidättelee enää..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja en mä sano että aina osaisin pimeästä ja kylmästä talvesta nauttia mutta kyllä se mielestäni räntäsateen voittaa.

Huvittava väite, että Helsingissä sataisi jotenkin poikkeuksellisen paljon, tai että se olisi nimenomaan räntäsadetta. 

Hyvä ettet anna huonon tietotasosi lannistaa. Hymyä huuleen vaan.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi miksi joulupukki lähtee Lapista reellä liikkeelle? Tiedätkö mikä on reki?

Pysykää siellä tsadissa älkää tulko takaisin

Muutin Helsinkiin 19 vuotiaana. Asun perheeni kanssa Töölössä, 2 lasta .

Jouduin yt neuvotteluissa työttömäksi, liiton rahat uhkasivat loppua ja sain lopulta työpaikan kaukaa kotoa.

Lähden ma aamulla kotoa ja pe lounaan jälkeen lähden kotiin.

Asun työpaikkakunnalla työpaikkaa vastapäätä.

Viihdyn älyttömän hyvin. Harrastan paljon, olen tutustunut moneen. Aluksi hain töitä Helsingistä, en ole yli 2 vuoteen hakenut enää.

Nyt lapset ovat niin vanhoja, he menevät omia teitään. Vietämme aina pe ja su illan yhdessä. Mies tekee jonkin verran ylitöitä ja hän on ainut asian kanssa, koska en saanut Helsingistä töitä.

En kyllä jäänyt kaipaamaan oikeastaan mitään pääkaupunkiseudusta. Pienemmällä kotipaikkakunnalla on taas helpompi hengittää. On ympärillä tilaa, on aitoja ihmiskohtaamisia, on tunne että ympärillä on ihmisiä jotka oikeasti välittää, ei ole jatkuvaa ruuhkaa ja hälinää ja liikkuminen on niin paljon helpompaa. Puolella siitä mitä Helsingissä maksoin asumisesta asun paljon väljemmin ja viihtyisämmässä ja kauniimmassa ympäristössä. Ainoa huono puoli on se, että vaihtoehtoja työn suhteen on vähemmän ja joutuu tekemään siinä enemmän kompromisseja. Mutta en ole katunut päivääkään sitä että kolme vuotta sitten pakkasin kamppeeni ja jätin Helsingin. 11 vuotta siellä riitti.

Vierailija kirjoitti:

Käytiin pk seudulla 5 vuotta. Ei ikinä enää.

Ja kävitte läpi kaikki alueet? Kuinka kauan kesti tutustua pk-seutuun?

Asun itse Helsingissä, erittäin rauhallisessa talossa. Parvekkeelta on puistonäkymät. 

Muutettiin takaisin Joensuuhun.

Sillä kopperolla, joka myytiin Hgistä pois, on nyt uudehko asunto. Joki näkyy. Mökki etsinnässä. Auto vaihdettiin uudempaan, tosin se nyt vähän kaduttaa, kun pyörällä etupäässä liikutaan. Mutta ehkä sitä mökkiä varten sitten.

Palkkaa ei saada niin paljoa kuin Hgissä, mutta elämisen kustannukset on halvat. Etenemisen mahdollisuudet eli uran luonti alkaa olla jo ohi, mutta näillä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Muutettiin takaisin Espoosta Etelä-Pohjanmaalle. Lapsi sai heti kavereita. Vihasin kulkea julkisilla stadin keskustaan töihin.

Jos korona - ajasta hakee hyviä puolia, julkisen liikenteen, kuten bussien hypetys on lakannut.

Samoin yksityisautoilun merkitys on korostunut.

Hyvä niin, on järkevää asua kaupungin keskustassa ilman autoa. Mutta muualla ja muuten, auton kanssa.