Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sekoan kohta jos en saa töitä
23.10.2013 |
Olen niin vihainen, katkera, väsynyt tähän pitkäaikaiseen työttömyyteen jonka seurauksena itsetuntoni on nollissa ja olen syrjäytynyt.
Ei ole mitään toivoa rakentaa tulevaisuuttaan kun sille ei ole edes peruspohjaa eli toimeentuloa, töitä.
Ihan paskaa tällainen elämä. Meitähän on jo se 400 000.. Varmaan hieno tulevaisuus tiedossa kun levottomuus lisääntyy, mielenterveysongelmat jne. Itse koen olevani vielä vahvimmasta päästä, että vähän pelottaa kyllä itseänikin. Olen jo 25 ja tehnyt töitä ehkä yhteensä 1,5 v. jos sitäkään. Tässä hyvä kirjoitus aiheesta http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142520-tyottomyys-turmelee-nuoren
Ja voin sanoa että kyllä, olen menettänyt uskoni tähän yhteiskuntaan, enkä todellakaan enää kiinnosta edes hävetä toimeentulotukiasiakkaan, olen ihan viaton uhri tähän tilanteeseen, häpeä on ihan tarpeeksi suuri pitää omana tietonaan että on kelpaamaton minnekään. Kiitos yhteiskunta kun pilasit elämäni.
Kommentit (35)
Mikä on ap:n koulutus? Töitä on monillakin aloilla vaikka kuinka paljon, jos osaamista on. Mutta jos ei ole mitään työmarkkinoilla haluttavaa osaamista, niin vaikeetahan se voi olla. Onneksi koulutus on Suomessa ilmaista, eli kannatta lopettaa valittaminen ja tehä konkreettisia asioita tilanteensa parantamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni sellainen ihminen joka pitää työtöntä kranttuna/laiskana ja ennenkaikkea tyhmänä, on ennenkaikkea tuo viimeinen vielä vähän enemmän itse!
Kyllä mä ymmärrän ap:ta. Kyllähän ne työt voi ens alkuun olla mitä vaan mutta entäs sitten kun homma ei vuosien kuluessa muuta ja elääkin tarttis? Mäkin tein nuorena kaikenlaisia hanttihommia mutta en mä nyt enää vanhempana semmoseen rupea. Se pitäisi olla niin, että pääsee oikeasti nousemaan tyvestä puuhun eikä niin, että kerran keikkalainen, aina keikkalainen.
Sairaanhoitajaksi ei muuten kannata kouluttautua. Paska palkka, paskat työajat ja järjetön vastuu kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 15:08"]
Okei sitten, luen sairaanhoitajaksi ja vihaan joka päivä työtäni koko loppuelämän ja kärsin siitä fyysisesti omalla tahdollani, tervetuloa sairasvuoteeseen tai vastaanotolle, saimpahan sentään töitä!
Tietenkin voin myös myydä lemmikkini ja muuttaa Ruotsiin, joku varmasti haluaa eläkeikäisiä lemmikkejä joilla jos jotakin traumaa taustojensa takia.
Kiitos mahtavista neuvoista av! Kyllähän sen arvasin ettei ketään oikeasti kiinnosta kun oma napa.
[/quote]
Me olemme matkustaneet väliä Suomi-Ruotsi-Norja kymmeniä kertoja eikä koskaan ole kysytty koirien papereita! Ekan kerran kysyimme Ruotsin tullista, kuka ne paperit tarkastaa, niin ne sanoi, ettei ole ketään, ajakaa eteenpäin vain.
Hankkiudu psykiatriselle osastolle ja äkkiä. Ei herranjumala jos itsetuntos on työpaikasta kiinni, niin olet kyllä heikko tapaus. Mitenkä jos hankkisit ihan oman elämän???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi. Itsekin jonkin aikaa työttömänä olleena tiedän, minkälaista paskaa se on. Mun kokemukseni:
-työkkäriä ei paljon kannata kuunnella. Jos pärjäät ilman niitä, hyvä niin. Mä neuvoisin, että ota mieluummin sitä karenssia, kun menetät fyysisen ja psyykkisen terveytesi niiden pilipali-työkokeilujen kanssa, joista ei edes saa kunnon palkkaa.
-itselläni jäi terveysasioiden selvittely kesken, kun lopetin työkkärin asiakkaana olemisen. Jos sä kuitenkin olet sairas, niin älä anna niiden pilata terveyttäsi lopullisesti. Selvittele asiaa. Työkkärissä oli esim. joku työn esteiden kartoitus -kurssi, siellä tutkittiin terveysasiatkin. Omaa sanaa ne kun ei usko...
-mä sain töitä Seurelta. Jos asut pääkaupunkiseudulla, niin kokeile sieltä. Itse olen kouluttamaton, mutta ihan muutaman kuukauden työkokemus riitti niille.
Mä en todellakaan ymmärrä näitä, joiden mielestä kaikkien pitäisi ruveta siivoajiksi. Kun toisille se ei oikeasti sovi. Pitäisikö esim. minun kolmekymppisenä hakea eläkettä sitten? Ja saisinko sitä muka? Kuitenkin haluaisi yrittää itse hankkia elantonsa, mutta kun se on niin hiton vaikeaa. Miksei esim. tehdä mahdolliseksi ottaa osa-aikaisia töihin, se ratkaisisi niin monen työttömän ongelmat? Ja turha valittaa, että se ei ole mahdollista työnantajille. On se muuallakin, niin kai siitä voi tehdä mahdollista Suomessakin?
Tässä nyt on vähän enemmänkin murheita takana kun työpaikka, mutta se on se ainut jolla pääsisin eteenpäin tällä hetkellä. Opintolainaakin on joten ei kouluttautuminenkaan ihan ilmaista ole minulle. Edellisen sivun lopussa oli muutama hyvä vastaus, kiitos niistä. Ei kai muu auta kun mennä taas kouluun ja velkaantua lisää. Katsotaan taas parin vuoden päästä uudestaan. Ja kyllä voi olla myös osaksi kiinni ulkonäöstäni sekä arkuudesta/sos.tilanteiden pelkoa jne. Viha sitten purkautuu tätä kautta. Ystäviäkään ei ole. En nyt lähde enempää puimaan kaikkia solmuja mutta työttömyys on ollut suurin syrjäytymisen syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitti hei 26, sunlaisten ihmisten takia tää maailma on paha paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useampi koulutus ja jatkokoulutusta yhteen. En kerro niitä täällä ettei tunnisteta.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 15:36"]
Kiitti hei 26, sunlaisten ihmisten takia tää maailma on paha paikka.
[/quote]
Ai sä olet niin kielteinen kaikkeen, että miellät psykiatrisen sairaalankin totaalijärkytykseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole psykiatrista vastaan mistään, vaan sitä että sä sanot heikoksi ihmistä joka on pitkäaikaisen työttömyyden takia menettänyt itsetuntonsa. Käsket myös "hankkimaan elämän", millainen elämä sulla olisi jos otettaisiin työt pois, ystävät pois ja velkaa päälle? Vai mitä meinaat ihan omalla elämällä? Jotain down shiftausta, taitelijaelämää välittämättä tulevaisuuden rakentamisesta tms.?
Hyviä neuvoja tuli kiitos, ei kiinnosta jäädä odotteleen idioottien vastauksia joten häivyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ihan ekaks otat itseäsi niskasta kiinni. Et voi olla täällä harmittelemassa asioitasi joista muut ''eivät tiedä mistään mitään''. Et voi saada unelmiesi työpaikkaa tai arvostusta ellet ole valmis tekemään uhrauksia. Uhrauksilla tarkoitan nyt työn ja opiskelujen yhteensovittamista niin ettei vapaa-aikaa välttämättä juurikaan jää. Kaikesta pitää osata tinkiä.
Vaihtoehtoja:
1. Menet työkkärin kautta työelämääntutustumis-harjotteluun, maksavat pientä palkkaa. Paikka pitää mun tietääkseni hankkia itse, mutta työkkäri siis maksaa pienen palkkatuen. Ota sellaisen alan harj.paikka joka vois olla mielenkiintoinen, vaikkapa jostain maailmanlaajuisesta yhtiöstä josta on sulla positiivinen kuva.
2. Mene väliaikaisiin töihin matalapalkka-alalle johon ei tarvi erikseen kouluttautumista, ja sitten haet samalla muita töitä tai käyt samalla koulua (tätä muutkin opiskelijat tekevät)
- Postiin jako/lajittelutehtäviin
- Kauppaan/kioskille myyjäksi/hyllyttäjäksi
- Mainoslehtisten jakajaksi kaupungilla
Tässä nyt alkupaloja siitä mitä voisit tehdä, aloita hakeminen ja soittelu jo tänäään!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Alue: Aihe vapaa
Ne työt voi olla ensalkuun ihan mitä vaan. Pääasia että johonkin pääsee. Vaikea kuvitella tuommosta tilannetta omalle kohdalle. Ehkä jos olisin jotenkin arka niin voisi olla mahdollista. Itse ne työt in itelleen etsittävä. Työkkäriin mars ja vaikka työkokeiluun/koulutukseen tms.. vaihtoehtoja riittää aina. Tai vaikka edes mainoksia jakamaan! Sitä kautta saat jalkaa oven väliin.