Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koska teidän mielestä vauva ensimmäsitä kertaa yöhoitoon?
22.10.2013 |
Meillä juuri 5 kk ikäinen lapsi ja mies ''painostaa'' jättämään hänet yöhoitoon.. Viikonloppuna olisi juhlat (ei mitkään tärkeät, vaan sellaiset missä kaikki ryyppää) ja mies ehdotti että laitetaan lapsi hoitoon ja lähtisin mukaan hänen ja muutaman kaverinsa kanssa..
Olin alunperinkin sitä vastaan, että mies olisi lähdössä mutta ei nähtävästi välitä minun mielipiteestäni tähän asiaan ja nyt ehdotti että lähtisin itsekkin niin ei tarvitse kotona katkeroitua.. ärsyttää!
Anopilta ollaan jo kysytty yökyläilyt ja sanoi että kuudelta illalla voisi hakea ja seuraavana päivänä kahden aikaan tuoda takaisin kotiin. Minusta tuo on liikaa. Koko yöhoitoon jättäminen tuntuu liian rankalta noin pienelle :/ Ahdistaa, varsinkin kun ei voi tulla kotiin hoitamaan lasta vaan pitää viedä 20 km päähän. Entä jos jotakin tapahtuu? Itselläni ei ole ajokorttia, joten en voi lähteä lasta hakemaan ja mies aikoo takuulla juoda niin paljon kun lähtee.
Itse olisin halunnut näihin samoihin juhliin, mutta mies olettaa että hänellä on etuoikeus mennä kaikkii maailman pippaloihin. Minä jään kotiin hoitamaan lasta.. Vaihtoehtona ainoastaan on yöhoitoon jättäminen tai sitten se että minä jään kotiin, sen takia että hoitoon jättäminen ei tunnu hyvältä... Miksi tästä vanhemmuudesta pitää tehdä näin vaikeaa itselleen?
Kommentit (109)
Minulla on 4 lasta. Yksi heistä ei ole ikinä millonkaan ollut yötä pois kotoa, ikää 8v.
Yksi lapsista on ollut 3 viikon iässä yön ilman minua ja isäänsä.
Tuokin on niin yksilöllistä ja monesta asiasta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli juuri lapset ensimmäistä kertaa yöhoidossa. Isompi on 5v, nuorempi täyttää ihan kohta 3v. Ei ole ollut tarvetta yöhoidolle ennen, nytkään ei olisi hoitoon jätetty jos olisivat yhtään vastustelleet ajatusta.
Vauvaa en olisi yöksi kenellekään hoitoon jättänyt kuin pakosta, meillä lapset nukkuneet 2 ekaa vuottaan meidän välissä ja molempia olen imettänyt 1,5 vuotta - myös öisin.
Näin meillä.
"Minkä ikäinen lapsi kestää yön erossa vanhemmistaan?
12.10.2010Janna Rantala
Milloin lapsi on valmis olemaan yön erossa vanhemmistaan?
Löydät varmasti chat-palstoilta lukuisia puheenvuoroja, joissa vauva on jätetty muutaman viikon ikäisestä hoitoon vuorokaudeksi ja hyvin on mennyt. Valitettavasti en voi luvata sinulle yhtä helppoa vastausta!
Lapsen hyvälle kehitykselle on välttämätöntä pysyvän, hoitavan aikuisen jatkuva läsnäolo. Pienellä lapsella ei vielä ole kykyä säilyttää kokemusta maailmasta ja omasta olemassaolostaan, vaan hän rakentaa pysyvyyden tunnetta yhdessä hoitavan aikuisen kanssa. Aikuisen vastatessa toistuvasti lapsen itkuun oikealla hoivalla, alkaa lapselle kuukausien kuluessa rakentua käsitys siitä, että hän on olemassa. Lastenpsykiatrian merkittävä oppi-isä, Donald Winnicott, on ilmaissut tämän asian kauniisti: ” Ei ole olemassa vauvaa sellaisenaan, on vain vauva ja hänen äitinsä”. Isä on tietysti vauvalle yhtä hyvä ja turvallinen hoitaja kuin äiti!
Jos lapsen tuttu hoitaja ”katoaa”, lapsen oma kokemus olemassaolostaan lakkaa. Kokemus on vauvalle hyvin ahdistava. Puhutaan ”annihilaatiokauhusta” eli hajoamisen tunteesta, jonka valtaan vauva tuolloin joutuu. Vastaavaa voivat aikuiset kokea joskus paniikkikohtauksessa tai muun vakavan, mielenterveyttä uhkaavan ahdistuksen vallassa.
Kun vauvaa hoitava aikuinen toistuvasti reagoi lapsen viesteihin suurin piirtein samalla tavalla, alkaa lapsi kerätä itselleen mielikuvia itsestään, vanhemmistaan, kodistaan. Näiden mielikuvien – ikään kuin ajatusten tai muistojen- varassa vauva jaksaa pikku hiljaa hetken odottaa rauhallisena tarpeensa tyydyttämistä. Mielikuvien kerääminen ja säilyttämään oppiminen on hidasta.
Muutaman kuukauden ikäinen vauva kestää turvallisesti vanhempien muutaman tunnin poissaolon, jos häntä hoitaa vauvalle tuttu aikuinen vauvalle tutussa paikassa vauvalle tutulla tavalla. Vasta vuoden ikäinen lapsi kykenee säilyttämään vuorokauden ajan mielikuvansa vanhemmistaan.
Näin ollen yön erossa vanhemmistaan kestää tilanteesta riippuen noin kymmenen kuukauden – vuoden ikäinen vauva. Yksilöllisiä eroja on – kumpaankin suuntaan. Muistattehan aina arvioida tilannetta nimenomaan oman vauvanne näkökulmasta!
Jos olette erossa vauvasta, voitte lisätä hänen turvallisuuden tunnettaan monin tavoin. Kertokaa etukäteen vielä puhumattomallekin vauvalle aikovanne käydä poissa ja tulevanne takaisin. Kertokaa kuka vauvaa hoitaa. Lähtekää vauvan hereillä ollessa niin, että hän huomaa lähtönne. Antakaa vauvan tottua hoitavaan aikuiseen teidän läsnä ollessanne. Järjestäkää hoito mieluiten vauvan kotiin. Jos hoitopaikka on muualla, ottakaa mukaan vauvalle tärkeitä esineitä: oma peitto, unilelu, tutut ruuat ja muutama tuttu lelu. Varmistakaa, että hoitaja ymmärtää vauvan viestit ja noudattaa vauvalle tuttua päiväjärjestystä ja hoitotapoja. Kehottakaa hoitajaa puhumaan teistä poissaolonne ajan. Olkaa puhelimen päässä siltä varalta, että erossa olo on sittenkin vauvalle liikaa. Palatkaa heti kun voitte. Tullessanne huomioikaa heti vauvaa niin paljon ja kauan kuin hän tarvitsee - siihen voi mennä tunteja.
Vauvan reagointia erossa oloon on joskus vaikea tulkita. Voitte olla huoletta, kun vauvanne poissa ollessanne syö, kakkaa, nukkuu, leikkii, seurustelee ja itkee tavalliseen tapaansa. Muutos missä tahansa näissä voi olla vauvanne tapa kertoa, ettei hän kestänyt eroa. Tavallista vähäisempikin itkeminen on huolestuttava merkki! Kun vauvanne palatessanne joko ilahtuu tai pyrkii itkien syliinne, on ero todennäköisesti ollut hänelle turvallinen. Jos palatessanne vauva sen sijaan on kuin ei huomaisikaan teitä, hän osoittaa eron olleen liian pitkä tai olonsa olleen liian turvaton. Vauvanne mielikuva teistä – ja omasta olemassaolostaan - on ehtinyt kadota.
Valitettavasti monet aikuiset tulkitsevat vauvan välinpitämättömyyden tarkoittavan, ettei vauva ”huomannutkaan vanhempien olevan poissa”. Näistä surullisista väärinkäsityksistä syntynevät monet tarinat siitä, miten pieni vauva on ollut ongelmitta päiviäkin erossa vanhemmistaan."
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 11:32"]
Siinä vaiheessa, kun vauva nukkuu yhtäkyytiset yöunet eli 2-3kk + jotain.
[/quote]
no huh-huh! Ennemminkin 1-2 v. Eikai nyt kukaan jätä 2-3 kk ikäistä vauvaa yöhoitoon??!!
Eikö se laskenta mennyt että niin monta tuntia erossa äidistä kun on ikäkuukausia. Mutta ehkä siinä 1 vuoden kieppeillä jos imettäminen on lopetettu. Totutelkaa ajatukseen että nyt ei vaan enää päästä juhlimaan niin kuin ennen, yleensä äiti on se kuka joustaa (varsinkin jos imettää)
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 11:32"]
Siinä vaiheessa, kun vauva nukkuu yhtäkyytiset yöunet eli 2-3kk + jotain.
[/quote]
no huh-huh! Ennemminkin 1-2 v. Eikai nyt kukaan jätä 2-3 kk ikäistä vauvaa yöhoitoon??!!
Eikö se laskenta mennyt että niin monta tuntia erossa äidistä kun on ikäkuukausia. Mutta ehkä siinä 1 vuoden kieppeillä jos imettäminen on lopetettu. Totutelkaa ajatukseen että nyt ei vaan enää päästä juhlimaan niin kuin ennen, yleensä äiti on se kuka joustaa (varsinkin jos imettää)
[/quote]
LOL, mä menin töihin kun vauva oli 3 kk. Mies jäi hoitamaan vauvaa: illalla ja aamulla pumppasin maitoa sen verran kuin vauva tarvitsi päivän aikana. Tämä toimi meillä eikä lapselle siitä traumoja jäänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää juhlista taksilla anopille yöksi. Näin olet paikalla hoitamassa, jos vauva herää. Me teimme näin kun vauva oli 6kk, toimi loistavasti, eikä vauva edes herännyt.
Pidä hauskaa, ja muista rintapumppu mukaan juhliin, jos imetät! :)
Minä jätin "vauvan" ensimmäistä kertaa yöhoitoon, kun hän oli hieman alle 2-vuotias. Mielestäni se oli sopiva aika, ja näin jälkikäteenkin se tuntuu siltä, koska lapsi ei jäänyt hoitoon pahoilla mielin, ei itkenyt ikäväänsä (sanoi kyllä pari kertaa, että äitiä ja isää on ikävä) ja otti meidät seuraavana päivänä vastaan iloisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikaisintaan taaperoikäisenä. Ainakaan itse en suostuisi ottamaan yöhoitoon aikaisemmin.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 12:40"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 11:46"]
Esikoinen oli melkein 8kk kun oli ekan kerran äitini luona yön yli. Kyseessä oli kälyni polttarit, ja koska itse olin niitä järjestänyt, halusin niihin myös osallistua. Lapsen piti olla kotona isänsä kanssa, mutta miehelle sitten tottakai, tyypillisesti, iski joku mahatauti. Olin jäämässä kotiin kun äitini päätti puolestani että ottaa vauvan luokseen, niin että minäkin pääsen joskus jonnekin. Nyt esikoinen on 2v, eikä näytä siltä että olisi traumoja jäänyt. Mielellään jää isovanhempien luokse hoitoon edelleen =)
Toinen on nyt 6kk, ja puolentoista kuukauden päästä saisi mennä ekan kerran hoitoon koska mieheni ja minä menemme viettämään hääpäivää laivalle. Pakko saada nukkua... Ei onnistu kotona koska naapurit ei ole ikinä hiljaa =D
Olemme paljon äitini luona, joten hän on lapselle kuitenkin ihan tuttu hoitaja.
[/quote]
Laivallahan naapurit on aina hiljaa...
[/quote]
Laivalla ei aloiteta poraaminen kahdeksalta, laivalla naapureiden muksut eivät käy huvikseen soittamassa ovikelloa, laivalla on aika paljon vähemmän häiriötekijöitä kuin kotona kerrostalossa.
Ja kun on panostanut hyttiin eikä ottanut hyttiä autokannen alla, niin kyllä saa olla ika rauhassa eikä kuule juuri muuta kuin ilmastoinnin surinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:14"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 12:40"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 11:46"]
Esikoinen oli melkein 8kk kun oli ekan kerran äitini luona yön yli. Kyseessä oli kälyni polttarit, ja koska itse olin niitä järjestänyt, halusin niihin myös osallistua. Lapsen piti olla kotona isänsä kanssa, mutta miehelle sitten tottakai, tyypillisesti, iski joku mahatauti. Olin jäämässä kotiin kun äitini päätti puolestani että ottaa vauvan luokseen, niin että minäkin pääsen joskus jonnekin. Nyt esikoinen on 2v, eikä näytä siltä että olisi traumoja jäänyt. Mielellään jää isovanhempien luokse hoitoon edelleen =)
Toinen on nyt 6kk, ja puolentoista kuukauden päästä saisi mennä ekan kerran hoitoon koska mieheni ja minä menemme viettämään hääpäivää laivalle. Pakko saada nukkua... Ei onnistu kotona koska naapurit ei ole ikinä hiljaa =D
Olemme paljon äitini luona, joten hän on lapselle kuitenkin ihan tuttu hoitaja.
[/quote]
Laivallahan naapurit on aina hiljaa...
[/quote]
Laivalla ei aloiteta poraaminen kahdeksalta, laivalla naapureiden muksut eivät käy huvikseen soittamassa ovikelloa, laivalla on aika paljon vähemmän häiriötekijöitä kuin kotona kerrostalossa.
Ja kun on panostanut hyttiin eikä ottanut hyttiä autokannen alla, niin kyllä saa olla ika rauhassa eikä kuule juuri muuta kuin ilmastoinnin surinaa.
[/quote]
Me tullaan sun naapurin pitämään hyttikäytäväbileet jos naapurin 10 lapsen lauma ei ole siellä jo. :) Kun mä haluan nukkua, menen sähköttömään korpimökkiin (onneksi mun vanhemmilla on sellainen, mut on niitä tullut vuokrattuakin). Sähköttömään siksi, kun ne sähköt naksuu.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:14"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 12:40"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 11:46"]
Esikoinen oli melkein 8kk kun oli ekan kerran äitini luona yön yli. Kyseessä oli kälyni polttarit, ja koska itse olin niitä järjestänyt, halusin niihin myös osallistua. Lapsen piti olla kotona isänsä kanssa, mutta miehelle sitten tottakai, tyypillisesti, iski joku mahatauti. Olin jäämässä kotiin kun äitini päätti puolestani että ottaa vauvan luokseen, niin että minäkin pääsen joskus jonnekin. Nyt esikoinen on 2v, eikä näytä siltä että olisi traumoja jäänyt. Mielellään jää isovanhempien luokse hoitoon edelleen =)
Toinen on nyt 6kk, ja puolentoista kuukauden päästä saisi mennä ekan kerran hoitoon koska mieheni ja minä menemme viettämään hääpäivää laivalle. Pakko saada nukkua... Ei onnistu kotona koska naapurit ei ole ikinä hiljaa =D
Olemme paljon äitini luona, joten hän on lapselle kuitenkin ihan tuttu hoitaja.
[/quote]
Laivallahan naapurit on aina hiljaa...
[/quote]
Laivalla ei aloiteta poraaminen kahdeksalta, laivalla naapureiden muksut eivät käy huvikseen soittamassa ovikelloa, laivalla on aika paljon vähemmän häiriötekijöitä kuin kotona kerrostalossa.
Ja kun on panostanut hyttiin eikä ottanut hyttiä autokannen alla, niin kyllä saa olla ika rauhassa eikä kuule juuri muuta kuin ilmastoinnin surinaa.
[/quote]
Porauslautalla kuule porataan sun naapurihytissä koko yö. Joku ammattilainen on kuitenkin siellä sun naapurihytissä ja asiakas vaihtuu puolen tunnin välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä ole ainakaan ollut mitään tarvetta viedä lapsia vauvana mihinkään yöhoitoihin, en olisi antanut vaikka joku olisi pyytänyt..taisivat olla jokainen lähes kolme kun itse halusivat mennä mummolle ja vaarille yökylään ja he ovat tuttuja ja turvallisia ja asuvat ihan lähellä. Vieraille en olisi antanut edes kolmevuotiaana!
No, olemme ihan tavallisia mutta ei olla harrastettu mitään baareja eikä ryyppäämistä kun perheeksi tultiin, kummallakaan ei ole tarvetta!
Nämä kaikki "en ymmärrä miten pystyy"-ihmiset..... Hohhoijaa!
Nämä teidän paheksumiset ovat niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pyllystä!
Sanotaan että nainen kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta vaikkapa, ja oman jaksamisen takia on pakko viedä vauvaa hoitoon.
Parantaa takuulla oloa kun törmää idioottimaisiin paheksujiin!
Tukehtukaa täydellisyytenne, kukkahattu soikoon....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:22"]
Nämä kaikki "en ymmärrä miten pystyy"-ihmiset..... Hohhoijaa!
Nämä teidän paheksumiset ovat niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pyllystä!
Sanotaan että nainen kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta vaikkapa, ja oman jaksamisen takia on pakko viedä vauvaa hoitoon.
Parantaa takuulla oloa kun törmää idioottimaisiin paheksujiin!
Tukehtukaa täydellisyytenne, kukkahattu soikoon....
[/quote]
Olisiko kannattanut valita lapselle isä, joka kantaa vastuunsa, eikä vääntää lasta lähipubin Jormalle, kenellä oli ihku nahkatakki ja joka oli niin raju rakastaja sen jälkeen, kun veti turpiin
Miehesi olisi hyvä perehtyä lapsen psykologiaan ja kehitysvaiheisiin. Itse tiedätkin, ettei ole hyvä idea, joten jätä ihan rauhassa yökyläilyt myöhemmäksi. Meilä lapet ovat olleet yökylässä, kun ovat itse halunneet, aikaisin taisi olla tytär mummolassa 3-vuotiaana, pojat nvuotta ja paria myöhemmin.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:22"]
Nämä kaikki "en ymmärrä miten pystyy"-ihmiset..... Hohhoijaa!
Nämä teidän paheksumiset ovat niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pyllystä!
Sanotaan että nainen kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta vaikkapa, ja oman jaksamisen takia on pakko viedä vauvaa hoitoon.
Parantaa takuulla oloa kun törmää idioottimaisiin paheksujiin!
Tukehtukaa täydellisyytenne, kukkahattu soikoon....
[/quote]
Olisiko kannattanut valita lapselle isä, joka kantaa vastuunsa, eikä vääntää lasta lähipubin Jormalle, kenellä oli ihku nahkatakki ja joka oli niin raju rakastaja sen jälkeen, kun veti turpiin
[/quote]
Ai siis synnytyksen jälkeiseen masennukseen on aina vain ja ainoastaan syynä juoppo mies!?
Idiootti olet sinäkin.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 14:22"]
Nämä kaikki "en ymmärrä miten pystyy"-ihmiset..... Hohhoijaa!
Nämä teidän paheksumiset ovat niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pyllystä!
Sanotaan että nainen kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta vaikkapa, ja oman jaksamisen takia on pakko viedä vauvaa hoitoon.
Parantaa takuulla oloa kun törmää idioottimaisiin paheksujiin!
Tukehtukaa täydellisyytenne, kukkahattu soikoon....
[/quote]
Olisiko kannattanut valita lapselle isä, joka kantaa vastuunsa, eikä vääntää lasta lähipubin Jormalle, kenellä oli ihku nahkatakki ja joka oli niin raju rakastaja sen jälkeen, kun veti turpiin
[/quote]
Ai siis synnytyksen jälkeiseen masennukseen on aina vain ja ainoastaan syynä juoppo mies!?
Idiootti olet sinäkin.
[/quote]Kunnollinen mies hoitaa sitä vauvaa, et äippä saa nukkua. Ei siihen muita tarvita. Sitä varmaan tarkoitettiin.
Tää on ehkä vähän ohis, mutta miksi mä en ymmärrä minkätakia pieniä vauvoja tarvii ylipäätänsä jättää yöksi muun kuin vanhemman hoitoon?
Tiedän muutamia, jotka on jättänyt lapsensa 1-2kk iässä yöhoitoon, jotta itse pääsee viihteelle. Kun on raskaaksi tullut ja lapsen päättänyt pitää, on mun mielestä tehnyt tietoisen valinnan, että sitoutuu lapsiperheen elämään ja siihen ei mun käsittääkseni kuulu tyyliin vähintään kerran kuussa ryyppääminen ja ankara bilettäminen.
Ja tällä tarkoitan nimenomaan ryyppäämisen takia yöhoitoon jättämistä, en masennuksen tai muun sairauden.
Meillä poika oli mummolassa yökylässä eka kertaa nelikuisena, toinen kerta koittaa parin noin 8kk iässä. Noin seitsenkuisena hän tulee myös olemaan vain isänsä kanssa yhden yön, onpa kolme iltaa jo puolivuotisen elämänsä aikana viettänyt kaksin iskän kanssa, kun olen ollut syömässä ulkona.
Äitiys on sellainen laji, missä kaikki ovat oikeassa, tai ainakin paljon oikeammassa kuin muut. Jokainen siis tehköön (tietyissä rajoissa) niin kuin parhaaksi näkee itsensä ja lapsensa tuntien. Meille tuo oli hyvä aika, haluttiin tavata kavereita ja juhlistaa kesää. Join kyllä, sitä en kiistä, mutta kysessä ei ollut mikään "pakko päästä bilettämään" -juttu. Eroamishetkellä tuntui pahalta, mutta lopulta nautin illasta ja unista ilman suurempia itkukohtauksia. Ikävä hetkittäin tuli, mutta "hyvällä tavalla". Miksi sitten halusin tuon yökyläilyn? Ensinnäkin, koska mummo ja pappa olivat odottaneet kuin kuuta nousevaa, että poika tulee yökylään. Toisekseen, vaikka lapsi on elämäni ilo, valo ja keskipiste kaikin puolin, olen yhä muutakin kuin äiti. Olen ystävä, nainen ja vaimo. En halua kadottaa itseäni äitiyteen, kuten näen monille ympärilläni käyneen -valitettavan monesti parisuhteen uhallakin. Mieheni on alusta asti hoitanut lasta yhtä paljon kuin minä (sillä erotuksella toki, että hän käy päivisin töissä ja minä en); tässä mielessä olen onnekas, ettei imetys onnistunut kuin osittaisena kolmen kuukauden ajan. Olemme tasavertaiset vanhemmat, isä hoitaa lastaan kaikin puolin yhtä hyvin kuin minä.
Välillä on vaikea ymmärtää, miksi äidit tekevät itsestään niin korvaamattomia kaikessa lapseen liittyvässä. Alusta asti olen käynyt itsekseni kaupassa, jumpassa ja esimerkiksi lounaalla ystävien kanssa, miehen hoitaessa lasta. Isovanhempia tavataan viikottain. Ja voin taata, että kaikille osapuolille tuo aika, jonka vietämme pojan kanssa erossa toisistamme on hyväksi; hän oppii olemaan muidenkin hoidossa (eikä minun tarvitse eräiden tavoin parin vuoden kuluttua vinkua, etten pääse koskaan mihinkään), minä opin olemaan erossa hänestä, isänsä ja isovanhempansa osaavat hoitaa häntä aivan yhtä hyvin kuin minäkin. Nelikuiselle tuo yökyläilykokemus ei ole ollut juttu eikä mikään, eihän hän vielä moisesta osaa traumatisoitua! Toisaalta, poikaparka on alusta asti myös nukkunut omassa sängyssään ja viisikuisesta myös omassa huoneessaan. Ja ihan iloinen, rauhallinen ja tasapainonen vesseli on hänestä tullut.
Pointtini on siis, että oikeita aikoja jättää vauva yökylään on yhtä paljon kuin äitejä ja vauvoja. AP tekee juuri niin kuin itsestään hyvältä tuntuu. Muistathan kuitenkin myös itsesi; vaikkei nuo pippalot ja tuo yökyläily olisi se, mitä haluat, ota kuitenkin myös omaa aikaa. Vaikka pari tuntia silloin tällöin, oli se mitä vain. Jos lapsesi isä hoitaa oman tonttinsa isänä muuten mallikkaasti, mun mielestä hänellekin voi nollauksen suoda.
Jään odottamaan mielipiteideni ja äitiyteni julkista lynkkaamista. ;)
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 12:52"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 12:46"]
Älkääs nyt.... kertoiko ap jossain miehensä ryyppäävään säännöllisesti paljon? Hän kertoi, että mies ottaa paljon, KUN ottaa. Mutta jos sitä tapahtuu muutaman kerran vuodessa, en menisi tuomitsemaan miestä alkoholistiksi ja epäkelvoksi isänä.
[/quote]
Isä, joka konttaa kotiin? Onneks mä en oo asunut sellaisessa perheessä, en lapsena enkä aikuisena.
[/quote]
Ap ei välttämättä kirjoittanut kirjaimellisesti, itse kun ei juurikaan hän käytä alkoholia voi voimakas humalatila olla jo =konttaa kotiin.
Lisäksi isyys on miehelle vielä ihan uusi juttu, joten voi tuo tuosta vielä kehittyäkin. Ap:n ei tietenkään täydy alkaa fasilitoimaan sitä miehen ryyppäämistä järjestämällä lapselle hoitajaa ja tulemalla kuskiksi, että mies saa vetää lärvit...