Kätilöliitto: Synnytyksessä voi kokeilla rajojaan
Luitteko Helsingien Sanomien jutun liittyen synnytykseen ja kivunlievitykseen? Mitä mieltä olette Kätilöliiton edustajan kommentista?
Olen itse synnyttänyt luomuna ja minulle se oli paras mahdollinen tapa, muutenkin keskustelua esim. epiduraalin ja spinaalin haittavaikutuksista synnytykseen ja sen kulkuun on liian vähän. Mutta synnytys ei todellakaan ole mielestäni parempi tms. jos se on tapahtunut luonnollisesti ja tärkeintä on että kätilöt olisivat mahdollisimman puolueettomia synnytystilanteissa ja kuuntelevat synnyttäjää.
Kommentit (122)
Kipu ei ole kaikilla synnyttäjillä samanlaista. On naisia joita ei oikeasti satu kovin paljon, ja synnytys on nopea. Sitten on naisia joilta meinaa mennä taju kivun takia. On silkkaa vittuilua sanoa sellaiselle että joogaisit vähän, niin se helpottaisi. Minusta on hyvä jos pärjää ilman lääkkeitä, mutta yhtä hyvä lapsi sieltä tulee, jos saa puudutuksenkin. Puudutettua synnyttäjää joutuu enemmän kätilö seuraamaan ja synnytys tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi, koska siinä tarvitaan lääkäriä. Siksi tästä nyt kohkataan. Suomi nousuun luomusynnyttämällä. Kaikki naiset talkoisiin.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 14:30"]
Mua huvitti kun hesarissa ensimmäistä lastaan odottava tuleva äiti sanoi tietävänsä, että hänellä on korkea kipukynnys ja arveli voivansa työntää kivun kokemuksen pois mielestään synnytyksen aikana ja selviävänsä sillä ilman kivunlievitystä :D Toisaalta vähän huolestuttavaakin, jos ihmisillä on tämäntasoiset käsitykset...
Itse ainakin menin synnyttämään kuin olisin ollut menossa mestauslavalle ja joo, todellakin halusin epiduraalin heti ja onneksi sen molemmilla kerroilla sain heti. Näin Helsingissä. En haluaisi ollut synnyttänyt missään muualla kuin Helsingissä.
[/quote]
Synnytin aiemmin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, tiesin raskaana ollessani että haluan synnyttää luomuna ja mielen avulla sekä hengittämisellä pystyn sietämään kipua hyvin. Ja niin kävikin että synnytin luomuna. Mielestäni ei kannata naureskella jos toinen haluaa yrittää synnyttää luomuna vaikka olisikin ensisynnyttäjä. Nimenomaan sillä että uskot itseesi on suuri merkitys siihen synnytätkö luomuna vai et.
Luonnossa on aika muutakin ihmeellistä ja vaarallista asiaa kuin synnytys. Umpparin puhkeaminenkin on luonnollinen juttu. Aika moni kuolee siihen, osa selviää hengissä, suolikiinnikkeitä toki jää. Luonnolliseen synnytykseen kuolee muualla maailmassa äitejä ja lapsia kuin kärpäsiä.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 14:43"]
Luonnossa on aika muutakin ihmeellistä ja vaarallista asiaa kuin synnytys. Umpparin puhkeaminenkin on luonnollinen juttu. Aika moni kuolee siihen, osa selviää hengissä, suolikiinnikkeitä toki jää. Luonnolliseen synnytykseen kuolee muualla maailmassa äitejä ja lapsia kuin kärpäsiä.
[/quote]
Kyllä, olet oikeassa; synnytykseen voi kuolla. Mutta siihen kipuun ei ja sitä vartenhan se kivunlievitys annetaan, eikö vain?
-Ap
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 14:42"]
Kipu ei ole kaikilla synnyttäjillä samanlaista. On naisia joita ei oikeasti satu kovin paljon, ja synnytys on nopea. Sitten on naisia joilta meinaa mennä taju kivun takia. On silkkaa vittuilua sanoa sellaiselle että joogaisit vähän, niin se helpottaisi. Minusta on hyvä jos pärjää ilman lääkkeitä, mutta yhtä hyvä lapsi sieltä tulee, jos saa puudutuksenkin. Puudutettua synnyttäjää joutuu enemmän kätilö seuraamaan ja synnytys tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi, koska siinä tarvitaan lääkäriä. Siksi tästä nyt kohkataan. Suomi nousuun luomusynnyttämällä. Kaikki naiset talkoisiin.
[/quote]
Esim. Haikaranpesässä (useampi kaverini on synnyttänyt siellä) filosofia on se, että kivunlievityksen sijaan synnyttäjälle tarjotaan kätilö tueksi. Mä taas oon käynyt läpi synnytyksen, jossa epiduraali oli selviö (ei mun taholta), eikä ainakaan siinä kätilöt erityisesti viipyilleet mun luona sen jälkeen, kun epiduraali oli annettu. Mies lähti syömään, mä kävin nukkumaan eikä kätilö todellakaan jäänyt pitämään kädestä kiinni.
Ihan purematta en tuota väitettäsi siis niele!
7
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 14:43"]
Luonnossa on aika muutakin ihmeellistä ja vaarallista asiaa kuin synnytys. Umpparin puhkeaminenkin on luonnollinen juttu. Aika moni kuolee siihen, osa selviää hengissä, suolikiinnikkeitä toki jää. Luonnolliseen synnytykseen kuolee muualla maailmassa äitejä ja lapsia kuin kärpäsiä.
[/quote]
Mutta johtuuko se kivunlievityksen puutteesta?
Tajuatko ap, että sulla on vain hyvä tuuri. On tuuripeliä, millainen synnyttäjä on, aika pitkälti. Kipukokemus on erilainen, kun meillä on erilaiset kehot. Synnytä sinä paljon veronmaksajia kun sinut on selvästi siihen luotu. Mutta älä katso nenänvarttasi pitkin heikompaa ainesta joka ei ole yhtä arjalaista rotua kuin sinä ja turvautuu epiduraaliin.
Miksi pitäisi kokeilla rajojaan, jos hyvä kivunhoito on olemassa? Epiduraali- ja spinaalipuudutus on Suomessa erittäin turvallisia. Lapselle mahdollisesti vaarallisia laskimon- tai lihaksensisäisiä opiaattilääkkeitä ei meillä käytetä, muualla maailmassa kyllä käytetään paljonkin. Onko kätilöillä ongelma siitä, että heidän luomuista työpanostaan ei riittävästi arvosteta vai siitä, että täytyy herättää väsynyt ja kiukkuinen anestesialääkäri yöllä puuduttamaan vai siitä, että synnytys menee nopeammin ja pääsee kahville pikemmin, jos ei odotella niitä puudutuksia? Onneksi itsellä kätilöt on olleet hyvin asiallisia ja mitään luomuilua ei ole tyrkytetty vaan ihan asiallisesti on keskusteltu puudutuksen ajoituksesta ym. ja ihan itsestään selvänä tarjottu puudutuksia, jos itse haluan ja hyvin on aina mennyt, ei ole jäänyt kammoja eikä pelkoja ja terveet lapset tuloksena.
Minä olen synnyttänyt sekä tahtomattani että omasta tahdostani luomuna, jamyös spinaalipuudutuksessa. Ja paras kokemus oli se spinaalin avulla tapahtunut synnytys. Jos vielä synnyttäisin, haluaisin spinaalin loppuvaiheeseen. Siihan saakka pärjään ilman kivulievityksiä.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 14:47"]
Tajuatko ap, että sulla on vain hyvä tuuri. On tuuripeliä, millainen synnyttäjä on, aika pitkälti. Kipukokemus on erilainen, kun meillä on erilaiset kehot. Synnytä sinä paljon veronmaksajia kun sinut on selvästi siihen luotu. Mutta älä katso nenänvarttasi pitkin heikompaa ainesta joka ei ole yhtä arjalaista rotua kuin sinä ja turvautuu epiduraaliin.
[/quote]
Mä kyllä oon sitä mieltä, että epiduraalia pidetään aika itsestäänselvyytenä. Synnyttäjiä ei ohjata ollenkaan siihen, miten kipua voi helpottaa itse - ei ainakaan siellä, missä minä synnytin. Toki monelle puudutteet voivat olla aivan paikallaan, koska kipu voi olla niin kovaa, että menee lukkoon, mutta miksi oletuksena on se, että ilman puudutetta ei voi synnyttää? Puudutuksen antaminen, ainakin epiduraalin, vaikuttaa aika useinkin niin, että synnytyksen kesto pitkittyy (koska puudutusaine vähentää supistuksia ja koska epiduraalin kanssa ei voi seisoa - ja pystyasento taas auttaa vauvaa tulemaan ulos).
7
Olen synnyttänyt kahdesti luomusti. Nyt odotan kolmatta ja mietin miksi pitäisi enää niitä rajoja kokeilla. Tiedän että pystyn siihen, mutta onko se tarkoituksenmukaista?
Jos haluan kokeilla raajojani, teen sen kyllä jossain muualla kuin synnytyssalissa.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 14:47"]
Tajuatko ap, että sulla on vain hyvä tuuri. On tuuripeliä, millainen synnyttäjä on, aika pitkälti. Kipukokemus on erilainen, kun meillä on erilaiset kehot. Synnytä sinä paljon veronmaksajia kun sinut on selvästi siihen luotu. Mutta älä katso nenänvarttasi pitkin heikompaa ainesta joka ei ole yhtä arjalaista rotua kuin sinä ja turvautuu epiduraaliin.
[/quote]
Tämä todistaa sen että ei saa sanoa että on synnyttänyt luomuna ja se oli hieno kokemus. Koska heti on joku huutelemassa että katson nenänvartta pitkin ja koen olevani parempi kuin joku toinen? Ei, en todellakaan. Kipukokemus on ihmisillä erilainen, se on totta. Mutta uskon että asenteella tai ajattelutavalla siihen voi suuresti myös vaikuttaa. Ajattelen niin, että jos minä olen synnyttänyt luomuna, kuka tahansa pystyy siihen myös. Muutama kuukausi ennen synnytystä tein mielikuvaharjoituksia, sekä kokeilin hengittämistekniikoita, joita sitten käytin synnytyksessä. Synnytykseni alkoi supistuksilla jotka kestivät lähes kolme vuorokautta ja itse synnytys 20h. Kehon omat hormonit auttoivat hurjasti.
-Ap
Minua hämmentää se, että puudutteita käyttäneet naiset syyllistyvät helposti ja ovat heti puolustuskannalla. Toiseksi luomusti synnyttäneet eivät puudutesynnyttäjien kuullen saisi olla ollenkaan ylpeitä suorituksestaan.
Mutta minäpä olen! Se oli oikeasti upea ja voimaannuttava kokemus. Mutta ei minua kiinnosta mitä muut tekevät, eikä siitä tarvitse loukkaantua, että minä pystyin siihen ja sinä et.
Joskus kun on tullut puhe synnytyksistä, olen huomannut että porukassa on aina joku, jota minun kokemukseni jostain syystä kismittää. Sillä kun aloitan kertomalla, etten kerennyt saamaan kivunlievitystä ollenkaan, saan osakseni kauhistelua ja ymmärrystä ja voivottelua. Että voi kamalaa! Miten sinä kestit?! Voi ei!
Mutta kun sanon, että ei se loppujen lopuksi ollut kovin kamalaa ja että hyvin sen kesti, suhtautuminen minuun muuttuu. Vaikka yritän neutraalisti ja ystävällisesti kertoa, että kun ymmärsin toisessa synnytyksessäni supistusten olevan NIITÄ supistuksia, aloin vaistomaisesti hengittää ja liikkua. Hengitin rauhassa, nenän kautta sisään, suun kautta ulos. Liikuin, hitaasti mutta liikuin silti. Mumisin.
Ja kun tuli se hetki että totesin sairaalaan lähdön olevan hyvä juttu, jatkoin muminaani ja liikkumista. Autossa istuminen teki kipeää, mutta sairaalassa liikkuminen taas ei. Olin tutkittaessa auki 4cm. Ja sitten tapahtui, avauduin puolessa tunnissa siitä neljästä täyteen kymmeneen, ja siinä oli kaksi viimeistä supistusta niin uskomattoman kipeitä, että tuntui etten enää olisi enää edes ollut siinä. Luulin, että huusin ääneen vaikka todellisuudessa olin ollut hiiren hiljaa paikallani. Makasin silloin sairaalasängyllä, olin siinä monitorissa mikä kuuntelee sikiön sydänääniä. Ja siksi oli pakko olla paikallaan, kamalaa.
Ponnistusvaiheen supistukset ei enää satu. Ne vain tuntuu ja kannustaa ponnistamaan, ja niin minä tein ja tiesin tasan tarkkaan koska ponnistaa ja mihin suuntaan, koska mikään puudute ei vienyt tätä tunnetta pois. Pelottavaa se oli, mutta se pelko on positiivista, niin kuin on koko synnytyskipukin. Sillä on merkitys.
Mutta vaikka en ylpeile kuopuksen syntymällä, olen tyytyväinen siihen että sain kokea sen sellaisena kuin se oli tarkoitettukin. Jos jotain olisi ollut häikkää, niin sitten olisi ja se olisi ollut sellainen synnytys sitten - ei yhtään huonompi tai parempi kuin luomustikaan mennyt. En vain ymmärrä asenteita, että ei voida edes yrittää mitään muuta, sillä samoilla naisilla tuntuu olevan asenteita minun synnytystäni kohtaan. Että koska kestin sen, olen jotenkin huono.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:01"]
Minua hämmentää se, että puudutteita käyttäneet naiset syyllistyvät helposti ja ovat heti puolustuskannalla. Toiseksi luomusti synnyttäneet eivät puudutesynnyttäjien kuullen saisi olla ollenkaan ylpeitä suorituksestaan.
Mutta minäpä olen! Se oli oikeasti upea ja voimaannuttava kokemus. Mutta ei minua kiinnosta mitä muut tekevät, eikä siitä tarvitse loukkaantua, että minä pystyin siihen ja sinä et.
[/quote]
Kätilöt vastustavat puudutusta ja kutsuvat luomusynnytystä rajojen kokeilemiseksi. Sinä kerrot "pystyneesi" luomuun synnytykseen. Sitten jeesustelet päälle, miksi puudutuksen valinneet ovat puolustuskannalla. :D Ei helvetti. Kiva että sullakin on joku saavutus elämässä.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 14:47"]
Tajuatko ap, että sulla on vain hyvä tuuri. On tuuripeliä, millainen synnyttäjä on, aika pitkälti. Kipukokemus on erilainen, kun meillä on erilaiset kehot. Synnytä sinä paljon veronmaksajia kun sinut on selvästi siihen luotu. Mutta älä katso nenänvarttasi pitkin heikompaa ainesta joka ei ole yhtä arjalaista rotua kuin sinä ja turvautuu epiduraaliin.
[/quote]
Tämä todistaa sen että ei saa sanoa että on synnyttänyt luomuna ja se oli hieno kokemus. Koska heti on joku huutelemassa että katson nenänvartta pitkin ja koen olevani parempi kuin joku toinen? Ei, en todellakaan. Kipukokemus on ihmisillä erilainen, se on totta. Mutta uskon että asenteella tai ajattelutavalla siihen voi suuresti myös vaikuttaa. Ajattelen niin, että jos minä olen synnyttänyt luomuna, kuka tahansa pystyy siihen myös. Muutama kuukausi ennen synnytystä tein mielikuvaharjoituksia, sekä kokeilin hengittämistekniikoita, joita sitten käytin synnytyksessä. Synnytykseni alkoi supistuksilla jotka kestivät lähes kolme vuorokautta ja itse synnytys 20h. Kehon omat hormonit auttoivat hurjasti.
-Ap
[/quote]
et sinä voi mennä muille ihmisille sanomaan, miten paljon kipua kukin pystyy sietämään. Ole sinä omasta kyvystäsi ylpeä, mutta älä väitä, että kaikki muut pystyvät samaan. Jos väität, olet naivi
Minä synnytin ekan epiduraalin voimalla ja toisen spinaalin voimalla. Täytyy sanoa, että kokemus siitä kuinka kipu hellittää ja korvautuu hyvänolontunteella oli melkoisen voimaannuttava. Suosittelen lämpimästi!
Entäs kun se raja ylittyy? Itselläni kävi näin ensi synnytyksessä. Kipu ylitti siis sietokykyni. Mikä on se arvo, joka saavutettiin tuottamalla minulle kipua?