Äitipuolena oleminen

Mua kadutti käsistä karanneeseen mustamaalaamiseen mukaan lähteminen, koska jouduimme sen vuoksi vaikeuksiin.

Mieheni halusi lakata yhteydenpitonsa entisiin lapsiin kun muutettiin yhteen, koska totta on että suhde on helpointa aloittaa puhtaalta pöydältä ja mä aloin miehen kanssa kehitellä siihen tueksi tarinaa, joka lähti vähän käsistä ja kohta asiat valuivat siihen pisteeseen että oltiin oikeudenkäynnissä vastaamassa kunnianloukkaussyytteistä. Kaikki vaan siksi että en halunnut että miehestä puhutaan lastensa hylkääjänä, vaan että yritettiin siihen asiaan saada sellaisia perusteluita ja taustajuttuja, että ihmiset lakkais nopeesti kyselemästä. Oltiin tosi syvällä valheiden verkostossa kun suhteemme meni poikki ja helpotus oli valtava kun pääsin eroon kaikesta siitä helvetin sotkusta, vaikka mun osalta se tarkoitti paikkakunnalta muuttoa ja anteeksipyynnöt moniin suuntiin. Onneksi ei hankittu yhteisiä lapsia!!!

Mä en ole kyllä katunut, koska tiedän mitä se niiden "perhe-elämä" oli ennenkun mies tajusi lähteä. Yhdenkään lapsen ei pitäisi elää sellaisessa sodassa. Mies lähti kun lapsi oli vuoden vanha, muutti mun luokse, lapsen äiti löysi itselleen uuden miehen, ja lapsi on tottunut siihen että on neljä vanhempaa, ja kaksi kotia, ja mikä tärkeintä, kaikkialla on rauhallista ja onnellista, kukaan ei enää riitele 24/7, ei tarvitse katsoa väkivaltaa kotona jne. Mä olin siis kuvioissa jo pari kuukautta ennen kun lapsi syntyi, ja puhuin miehelle sen vuoden "järkeä" että sinnittelee vauva-ajan, auttaa lapsen hoidossa jne. kun äidillä ei ollut ketään muutakaan koko kaupungissa. Näistä kaikista asioista on puhuttu ihan avoimesti myös tän lapsen äidin kanssa, ja hän on tehnyt selväksi, että on nykyisin minulle kiitollinen että sen miehen häneltä "varastin", muuten eivät ehkä olisi saaneet erottua niin aikaisin, ja lapsi olisi kärsinyt enemmän. Heillä siis ihan oikeasti riideltiin, huudettiin ja kiroiltiin koko ajan, välillä lyötiin ja juostiin puukon kanssa perässä jne.

Siis tarkottaako toi että teidän suhteenne alkoi ennen heidän virallista eroaan sitä, että he olivan jo eroamassa ennenkun teidän suhteenne alkoi, vai että elivät onnellisesti ennekun sinä tulit kuvioihin?

Niin tai näin, luulenpa että ei se mies hirveen onnellinen siinä liitossa ollut jos sitten sinuun ''vaihtoi'', että turhaan itteäs siitä syytät. 

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 00:13"]

Mua kadutti käsistä karanneeseen mustamaalaamiseen mukaan lähteminen, koska jouduimme sen vuoksi vaikeuksiin.

Mieheni halusi lakata yhteydenpitonsa entisiin lapsiin kun muutettiin yhteen, koska totta on että suhde on helpointa aloittaa puhtaalta pöydältä ja mä aloin miehen kanssa kehitellä siihen tueksi tarinaa, joka lähti vähän käsistä ja kohta asiat valuivat siihen pisteeseen että oltiin oikeudenkäynnissä vastaamassa kunnianloukkaussyytteistä. Kaikki vaan siksi että en halunnut että miehestä puhutaan lastensa hylkääjänä, vaan että yritettiin siihen asiaan saada sellaisia perusteluita ja taustajuttuja, että ihmiset lakkais nopeesti kyselemästä. Oltiin tosi syvällä valheiden verkostossa kun suhteemme meni poikki ja helpotus oli valtava kun pääsin eroon kaikesta siitä helvetin sotkusta, vaikka mun osalta se tarkoitti paikkakunnalta muuttoa ja anteeksipyynnöt moniin suuntiin. Onneksi ei hankittu yhteisiä lapsia!!!

[/quote]

Myös minä kadun varsinkin niiden lasten vuoksi vähän samanlaista, vaikka en nyt ihan noin pahaa tapausta. Aloin nuorena seurustella miehen kans jolla oli kolme lasta. Joo ja aloin seurustella sen miehen kanssa ennen kuin ero oli laitettu vireille ees puheissa. Mun ilmaantuminen sotki miehen välejä lapsiin todella pahasti, vanhin lapsi oli mua vain 6 vuotta nuorempi, tyttö, joka vihasi mua.

Halusin aluksi vaan pitää miehen puolta, mut sit aloin vähän sääliä myös sitä mua paljon vanhempaa vaimoa ja sitä tytärtä ja miehen ylimielisyys varsinkaan sitä kohtaan ei tuntunut enää reilulta.

En enää ikinä voisi rakastua naimisissa olevaan mieheen, enkä varsinkaan ikinä enää suostu olemaan kolmantena osapuolena, se on maanpäällinen helvetti, myös silloin kun siinä ei ole lapset mukana kärsimässä.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 01:24"]

Siis tarkottaako toi että teidän suhteenne alkoi ennen heidän virallista eroaan sitä, että he olivan jo eroamassa ennenkun teidän suhteenne alkoi, vai että elivät onnellisesti ennekun sinä tulit kuvioihin?

Niin tai näin, luulenpa että ei se mies hirveen onnellinen siinä liitossa ollut jos sitten sinuun ''vaihtoi'', että turhaan itteäs siitä syytät. 

[/quote]

? ihminen voi olla hukassa oman itsensä kanssa ja pettää ilman että avioliitossa on mitään vikaa. Oman mieheni psyyke romahti kun hän jäi rakastamastaan pitkäaikaisesta työpaikasta työttömäksi. Hänelle tuli villitys hankkiutua kaikesta tutusta eroon samalla, vaikka meillä oli pienet lapset ja juuri valmistunut okt. Hän hankki oman pienen asunnon ja sivusuhteen, jota katuu syvästi vielä vuosien päästä. Mies oli lopulta ihan sekaisin ja haki & sai apua psyyken ongelmiin. Avioliittomme on nykyisin toimiva ja hyvä!

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 00:06"]

Onko teistä kukaan muu alkanut katumaan miehen edellisen "perheen" rikkomista? Olen ollut mieheni kanssa yhdessä nyt n. 4 vuotta ja suhteemme alkoi jo ennen mieheni ensimmäisen avioliiton virallista eroa. Eron aikaa miehen lapset olivat 2- ja 6- vuotiaita ja he ovat asuneet vuoroviikoin meillä ja äidillään alusta lähtien. Vuosien saatossa meille on syntynyt yhteinen lapsi, joka on nyt 2-vuotias. Olen kiintynyt erittäin voimakkaasti mieheni edellisen liiton lapsiiin ja minulla on ajottain huono omatunto heidän perheen rikkomisesta. Onko kenelläkään muulla vastaavia tunteita?

Tilannetta ei helpota, että tulen toimeen hyvin myös miehen ex-vaimon kanssa. Hän joutui juuri myymään asunnon ja muuttamaan huomattavasti pienenpään... Jotenkin tämäkin satuttaa minua. Mikäli en olisi tullut mukaan kuvioon aikanaan, olisi lapsipuolillani edelleen ydinperhe ja he asuisivat tuossa asunnossa, minkä äiti nyt joutui myymään.

Rakastan miestäni ja omaa lastani erittäin paljon, mutta huono omatunto vaivaa minua paljon. Onko kenelläkään muulla uusperheen äidillä vastaavia tuntemuksia?

[/quote]

Ihan oikein sulle. Teoilla on seurauksensa ja hyvin usein syyttämät joutuvat käsimään silloin kun joku ajattelee vain omaa napaansa. Lapsia kohtaan olet rikkonut julmasti ja peruuttamattomasti. Miksi edellinen "perhe" on tällaisissa lainausmerkeissä? Onhan se ollut PERHE jonka rikoit. Et ole vastuussa miehen teoista mutta omistasi kyllä. Toivon että kärsit ihan koko rahan edestä. Ihan siitä syystä että mun PERHEELLE on myös tehty pahaa, jonka seurauksena sairastuin ja lapsiet joutuvat kestämään enemmän kuin ikinä heille toivoisi.

Totuus edelleen se ettei mies lähe onnellisesta perheestä, ei edes toisen naisen takia :) Kyllä se on se entinen puoliso aina se syypää miks perheestä toinen haluaa pois.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:22"]

Totuus edelleen se ettei mies lähe onnellisesta perheestä, ei edes toisen naisen takia :) Kyllä se on se entinen puoliso aina se syypää miks perheestä toinen haluaa pois.

[/quote]

No tämä on palturia :)

Kyse on ennen kaikkea miehen päätöksestä, jonka seurauksena hän on ottanut avioeron. Et sinä ole yksin pystynyt rikkomaan mitään, ja miehesi entinen liitto olisi voinut kaatua ilman sinuakin, koska jotain siinä on ollut pielessä sillä perusteella, että hän halusi uuden suhteen.

Luulen, että et tajunnut mitä rikoit. Nyt kun itselläsi on miehen kanssa perhe, ymmärrät paremmin ex-vaimoa. Monimutkaisia juttujahan ne ovat. Yksin et ole syyllinen, mies on syyllinen sinua enemmän.

Ketään ihmistä ei voi omistaa.

Meillä mies oli jo eronnut kun tavattiin, silti sain kuraa niskaan kuinka olin rikkonut perheen.

En ole katunut, syvää sielunkumppanuutta koemme ja ainoa mikä olisi väärin, olisi se että eläisimme molemmat tahoillamme vanhoissa liitoissa jossa emme voineet hyvin.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 09:41"]

Kyse on ennen kaikkea miehen päätöksestä, jonka seurauksena hän on ottanut avioeron. Et sinä ole yksin pystynyt rikkomaan mitään, ja miehesi entinen liitto olisi voinut kaatua ilman sinuakin, koska jotain siinä on ollut pielessä sillä perusteella, että hän halusi uuden suhteen.

[/quote]

Tai miehessä on voinut olla jotakin pielessä, ei perheessä.