Pino: asiavirheitä, joita kuulee usein ihmisten puheissa

[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 11:45"]

Euro nosti tiettyjä hintoja välittömästi. Haluttiin kiva tasasumma, joten jos vaikka iltapäivälehti maksoi ennen 5 mk, euron tulon myötä se maksoi tasan 1 e (eli silloista rahaa n. 6 mk). Samalla tyylillä nousi kahvilassa kahvikupin hinta, parturissa hiustenleikkaus ja leffateatterissa lipun hinta. Ihan heti ja yhdessä yössä. Muut hinnannousut perusteltiin sitten inflaatiolla, mutta euron myötä kallistuminen tapahtui, ei kahta kysymystä. 

[/quote]

Toisaalta esimerkiksi iltapäivälehden hinnassa ei ollut tapahtunut muutosta vuosikausiin. Hintaa olisi todennäköisesti kustannusten nousemisen takia pitänyt nostaa jo paljon aiemmin, mutta kun viisi markkaa oli kätevä tasaraha.

[/quote] Uskoitko itsekään juttuusi?

Joku on kuollut HPV-rokotteeseen

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 00:19"]

Mitä mieltä tästä?

Jos D1. syö suklaapatukan, ja vs.nousee tietyn määrän, mutta jos sama D1 syö ennen suklaapatukkaa n.1dl.vihanneksia, vs.nousee vähemmän?

[/quote]

Eipä ole hajuakaan mistä puhut. Mitä noi d1set on ja vst?

[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 11:45"]

Euro nosti tiettyjä hintoja välittömästi. Haluttiin kiva tasasumma, joten jos vaikka iltapäivälehti maksoi ennen 5 mk, euron tulon myötä se maksoi tasan 1 e (eli silloista rahaa n. 6 mk). Samalla tyylillä nousi kahvilassa kahvikupin hinta, parturissa hiustenleikkaus ja leffateatterissa lipun hinta. Ihan heti ja yhdessä yössä. Muut hinnannousut perusteltiin sitten inflaatiolla, mutta euron myötä kallistuminen tapahtui, ei kahta kysymystä. 

[/quote]

Toisaalta esimerkiksi iltapäivälehden hinnassa ei ollut tapahtunut muutosta vuosikausiin. Hintaa olisi todennäköisesti kustannusten nousemisen takia pitänyt nostaa jo paljon aiemmin, mutta kun viisi markkaa oli kätevä tasaraha.

[/quote] Uskoitko itsekään juttuusi?

[/quote]

Tosiasia on, että yleensä ottaen hinnat nousevat koko ajan. Useimpien tuotteiden hintaa on helppo nostaa, esimerkiksi ruokakaupassa hinnat nousevat useinkin 10-20 senttiä eikä siihen kiinnitetä huomiota. Tiettyjen tuotteiden hintaa on hankalampi nostaa vähän kerrallaan, joten hinnankorotukset tulevat sitten kertarysäyksenä.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 22:03"]

Se, että migreeni = normaali päänsärky. 

Niin moni nimittää ihan normaalia päänsärkyään migreeniksi tajuamatta mitä migreeni oikeasti on.

[/quote]

Joo tämä! Mietin jo olenko minä kirjoittanut tuon viestin, mutta oon vaan suunnitellut kirjoittavani.

Ärsyttää oikeasta migreenistä kärsivien puolesta.

ap

"Täytyy olla elintenluovutuskortti luovuttaakseen elimiä.". Ellei ihminen elinaikanaan tai vainajan omaiset sitä erikseen kiellä, elimet otetaan talteen joka tapauksessa.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:13"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 17:00"]

että akne johtuu suklaan syömisestä ja huonosta hygieniasta

Totuushan on valitettavasti yleensä se, että akne(ainakin paha) on perinnöllistä eikä mitenkään yhteydessä ruokavalioon tai ihonhoitoon.

[/quote]

Aknella ja ruokavaliolla on usein vahvakin yhteys: nopeiden hiilihydraattien karsiminen ruokavaliosta helpottaa aknea useilla ihmisillä. Kyllä se suklaakin voi pahentaa aknea, sillä siinä on paljon sokeria.

[/quote]

valitettavasti tästä ei taida olla yhtään tieteellistä todistetta, ainakaan vielä.

[/quote]

Kyllä tutkimustuloksiakin alkaa jo löytyä, esimerkiksi nämä liippaavat aihetta: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23619434 ja http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23975508

[/quote]

Miten muka liippaa läheltä? Sinä väität, että sokeri ja/tai hiilihydraatit lisäävät aknea, nuo jutut taas yhdistävät aknen maitoon.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 21:24"]

"Täytyy olla elintenluovutuskortti luovuttaakseen elimiä.". Ellei ihminen elinaikanaan tai vainajan omaiset sitä erikseen kiellä, elimet otetaan talteen joka tapauksessa.

[/quote]

Totta, mutta tämä on käsittääkseni suht uusi, lainmuutoksen myötä tehty tilanne. Aiemmin erillinen suostumus tarvittiin. Ja nykyäänkin elintenluovutuskortin täyttäminen omana elinaikana helpottaa asiaa, jos omaiset olisivat muuten vastahakoisia.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 18:34"]

Ilman lämpötila oli +30 astetta varjossa. Ei ole kyllä asiavirhe, mutta ihmetyttää miksi pitää erikseen mainita tuo varjossa.

[/quote]

Varjo mainitaan siksi, että se kertoo tyhmemmällekin, että on tosiaan mitattu ilman lämpötilaa. Auringonpaisteessa lämpömittari ei mittaa ilman lämpötilaa, vaan omaa lämpötilaansa, joka auringonpaisteen takia voi olla paljonkin korkeampi.

Esimerkiksi meillä on lämpömittarit talon molemmin puolin. Aurinkoisella säällä aurinkoisella puolella oleva näyttää aina isompaa lukemaa. Pilvettömänä yönäkin ero voi olla iso säteilyjäähtymisen takia. PIlvisellä säällä molempien mittareiden lukema on sama.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 21:24"]

"Täytyy olla elintenluovutuskortti luovuttaakseen elimiä.". Ellei ihminen elinaikanaan tai vainajan omaiset sitä erikseen kiellä, elimet otetaan talteen joka tapauksessa.

[/quote]

Totta, mutta tämä on käsittääkseni suht uusi, lainmuutoksen myötä tehty tilanne. Aiemmin erillinen suostumus tarvittiin. Ja nykyäänkin elintenluovutuskortin täyttäminen omana elinaikana helpottaa asiaa, jos omaiset olisivat muuten vastahakoisia.

[/quote]

Enpä mitään muuta väittänytkään.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 19:48"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 19:46"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 19:43"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 19:41"]Lapsella täytyy olla nimi ennen kastamista, mutta monet vanhemmat haluavat paljastaa nimen vasta kastetilaisuudessa.[/quote]

Aha, missä se nimi pitää olla? On toisinaan takahuoneessa papille annettu 2 min ennen seremoniaa....

[/quote]Just siinä. Nimetöntä lasta ei kasteta.

[/quote]

Heh, kyllä kastetaan =) Ei sillä nimee vielä sillon ole jos se on lomakkeeseen merkattu. =D

[/quote]

Olet väärässä. Nimen lapselle antavat vanhemmat, eikä suinkaan pappi. Vanhempien lapselle antama nimi pitää ilmoittaa väestörekisteriin joko papin tai maistraatit välityksellä.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 21:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 21:24"]

"Täytyy olla elintenluovutuskortti luovuttaakseen elimiä.". Ellei ihminen elinaikanaan tai vainajan omaiset sitä erikseen kiellä, elimet otetaan talteen joka tapauksessa.

[/quote]

Totta, mutta tämä on käsittääkseni suht uusi, lainmuutoksen myötä tehty tilanne. Aiemmin erillinen suostumus tarvittiin. Ja nykyäänkin elintenluovutuskortin täyttäminen omana elinaikana helpottaa asiaa, jos omaiset olisivat muuten vastahakoisia.

[/quote]

Enpä mitään muuta väittänytkään.

[/quote]

Enkä minä väittänyt sinun väittäneen muuta :) Tarkensin vain ja toin esiin, miksi tämä asiavirhe monen mielessä kummittelee.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 11:28"]

Kirjanpitäjä törmää usein siihen mediassa luotuun harhaluuloon, että osingoista 9 % on verovapaata ja ylimenevä osa verotetaan osakkaan pääomatulona. Itse asiassa tähän yltää tosi harva yrityksistä ja yleensä ylimenevän osan verotus tapahtuu ansiotuloveroprosentilla, kun on ensin vähennetty verovapaa 30 %. 

[/quote]No harvoinpa tuosta ylimenevän osan verotuksesta mediassa puhutaan, vain tuosta 9% verovapaasta. Mutta kerroppa saako jo ekan tilikauden jälkeen tuon 9 % verovapaana? 

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 20:44"]

Sitäpaitsi ihmisen ruumiinlämpö on viritetty niin tarkkaan turvaamaan entsyymien optimaalinen toiminta, että  kyllä se normaalilämpö on kaikilla aika lailla sama.

[/quote]

Terveyskirjasto: "Ihmisen normaalilämpötila on keskimäärin 37º C, mutta se voi vaihdella 35,8–37,8 asteeseen."

[/quote]

Ja tuo on sitten se ns. ydinlämpö, eikä kainalosta mitattu. Kainalosta mitattuna keskimääräinen ruumiinlämpö on ainakin puoli astetta alhaisempi. Esimerkiksi minulla tyypillinen kainalosta mitattu aamulämpö on 35.8 ja illalla vastaavasti 36.7. Jos mittaan aamulla 37.1, tunnen todennäköisesti oloni lievästi sairaaksi ja ihan syystä.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 22:04"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 20:44"]

Sitäpaitsi ihmisen ruumiinlämpö on viritetty niin tarkkaan turvaamaan entsyymien optimaalinen toiminta, että  kyllä se normaalilämpö on kaikilla aika lailla sama.

[/quote]

Terveyskirjasto: "Ihmisen normaalilämpötila on keskimäärin 37º C, mutta se voi vaihdella 35,8–37,8 asteeseen."

[/quote]

Juuri tuohan on se normaalilämpö. Samalla ihmisellä voi lämpö vaihdella päivän aikana tuolla välillä. 37,7 astetta ei ole kuumetta kenelläkään.

[/quote]

Jos mittaat kainalosta 37.7, se on ihan selvää kuumetta. Jostain muualta mitattuna se saattaisi olla rajatapaus.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 06:28"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 00:22"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 23:57"]

Niin ja lisäys tuohon automatkajuttuun vielä: sanoin matemaattisesti, koska käytännössä tilanteessa on aina monta muuttujaa. Jarrutusmatkaan vaikuttaa jarrujen kunto, reaktioaika, tien pinta ja vallitseva sää jne, joten todellisuudessa tuloksissa olisi paljon vaihtelua.

[/quote]

Kiitos kaavoista, palauttelin asioita mieleen ja siis tuolla tavalla matemaattisesti kärjistäen massa ei tosissaan vaikuta jarrutusmatkaan. Taisin muistella laskemiani vähän monimutkaisempia tehtäviä, joissa piti lisäksi huomioida kitkakertoimen muutos auton massan muuttuessa (auton tiehen aiheuttaman puristusvoiman voiman vaikutus kitkakertoimeen tms.).

[/quote]Aivan samalla ne kitkakertoimen muutokset vaikuttaa kaiken painoisiin autoihin. Auton painolla ei ole merkitystä jarrrutusmatkaan. Piste.

[/quote]

Teoreettisessa ideaalitilanteessa (kiinteä kappale ilman liikkuvia osia tyhjiössä) massa ei ehkä vaikuta, mutta käytännössä on toisin, sillä oikea auto ei käyttäydy ideaalisen mallin mukaan. Kitkaan vaikuttaa moni asia, jotka voivat muuttua auton massan muuttuessa. Pitäisi huomioida ilmanvastus, auton liikkuvien osien vaikutus ynnä muut.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 06:49"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 23:28"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 22:44"]

Matemaattisesti laskettuna auton massa ei kyllä vaikuta jarrutusmatkaan. Käytännössä voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta, mutta silloinkin kyse on muista muuttujsta kuin siitä kasvaneesta massasta. Esimerkiksi kasvanut massa lisää kitkavoimaa, mikä osaltaan lyhentääkin jarrutusmatkaa.

[/quote]

Voitko perustella kaavalla? Väänsin aikanani tuhansia tälläisiä laskuja, ja muistikuvieni mukaan massalla oli väliä. Huomioitko esim. pintojen kaltevuudet? Huomenna kaivan MAOLin, kynän ja paperia esille <3

[/quote]

Tietoa tolloille, muistakaa jatkossa että painavammalla autolla ei ole pidempi jarrutusmatka, eikä renkaan leveys lisää renkaan pitoa. Mutta ettehän te mitään opi kun olette kerran asian väärin luulleet, niin luulette väärin myös jatkossa.

Liike-energia Wkin:

Wkin = ½mv^2 , missä m on massa ja v nopeus.

Kitkavoima Fu:

Fu = g*k*m, missä k on kitkakerroin ja g=9,81m/s^2 (maan vetovoimakiihtyvyys).

Kitkavoiman tekemä työ tietyllä matkalla on voiman lauseke integroituna matkan suhteen, eli Wu:

Wu = g*k*m*s, missä s on matka.

Luonnollisestikin massa (auto) pysähtyy siinä vaiheessa, kun alkuperäinen liike-energia on kulutettu, eli on sama kuin kitkan tekemä työ, eli voidaan kirjoittaa yhtälö:

g*k*m*s=½*m*v^2, mistä voidaan ratkaista jarrutuksen aikana kuljettu matka (s):

s = (m*v^2)/(2*g*k*m) = v^2/(2*k*g), (missä v on nopeus, k on vakio (kitkakerroin) ja g = 9,81m/s^2 siis maan vetovoimakiihtyvyys.

Nähdään siis, että massa supistuu pois, elikä teoriassa auton paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

[/quote]

Täsmälleen noin on ideaalitilanteessa. Käytännössä kitkakerroin ei ole vakio, vaan funktio, jossa voi olla monta vaikuttavaa asiaa. Pysähtymismatkaa vaikuttavat kappaleen muoto, pintojen laatu, massajakauma, jarruttavan kappaleen liikkuvat osat, materiaalit jne. Vaikka yksinkertaisessa fysiikankirjan esimerkissä massa ei vaikuta, käytännössä se voi vaikuttaa. 

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 11:14"]

[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 11:28"]

Kirjanpitäjä törmää usein siihen mediassa luotuun harhaluuloon, että osingoista 9 % on verovapaata ja ylimenevä osa verotetaan osakkaan pääomatulona. Itse asiassa tähän yltää tosi harva yrityksistä ja yleensä ylimenevän osan verotus tapahtuu ansiotuloveroprosentilla, kun on ensin vähennetty verovapaa 30 %. 

[/quote]No harvoinpa tuosta ylimenevän osan verotuksesta mediassa puhutaan, vain tuosta 9% verovapaasta. Mutta kerroppa saako jo ekan tilikauden jälkeen tuon 9 % verovapaana? 

[/quote]

Jos ensimmäinen tilikausi on esim. 1.4.2012 - 31.12.2012, voi alkuvuodesta 2013 tehdä osingonjakopäätöksen, jossa nettovarallisuudesta saa nostaa 9 % verovapaana. Harvoin aloittavilla yrityksillä kuitenkaan on tässä vaiheessa mitään mainittavampaa jaettavaa. Mutta jos olisi esim. osakepääoma 2 500 euroa ja yhteisöveron 24,5 % jälkeen voittoa 15 000 euroa, verovapaasti saisi vuonna 2013 nostaa osinkoa 1 575 euroa, minkä jälkeen jäisi vielä ei-verovapaasti nostettavaa 13 425 euroa, josta 30 % on verovapaata ja 9 397,50 eurosta menee ansiotulovero. Tämän lisäksi yritys on maksanut kertyneestä voitosta veroa 4 867,55 euroa. 

Eli esimerkin yksinyrittäjä sijoitti yritykseen 2 500 euroa ja teki yritykselle voittoa lähes 20 000 euroa, josta sai verovapaasti nostettua 5 602,50 euroa. Mutta samalla maksoi tästä lähes 20 000 euron voitosta yhteensä veroja 4 867,55 euroa + ansiotulovero 13 425 eurosta (noin 7-9 prosenttia, ellei ole muita ansiotuloja, jotka nostaisivat veroprosenttia). Eli vajaan 20 000 euron ansiosta veroja on maksettu noin  5 950 euroa -> kokonaisveroprosentti noin 30 %. Kuinka moni palkansaaja maksaa 30 prosenttia veroa alle 20 000 euron tuloista? Eli yrittäjän kannattaa nostaa tulos palkkana eikä jättää osingoille.

Kuten sanoin, ne mediassa puhutut verovapaat osingot ja pääomatulona verotettavat osingot koskettavat vain pientä osaa yrittäjistä, sitä kaikkein rikkainta osaa. Jotta saisi yllä olevan esimerkin osinkoja pääomatuloverolla, pitäisi yrityksen nettovarallisuuden olla yli 660 000 euroa. Harva yrittäjä voi sitoa tuollaisia varoja yritykseen ja harvalla yrityksellä on edes tarvetta noin laajamittaiseen pääomittamiseen.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 07:51"]

Merenpinta kohoaa napajäiden sulaessa, koska aiemmin reilusti pinnan yläpuolella olleet jäämassat hajoavat ja valuvat mereen sulamaan. Laita lasiisi jättijääpala, joka jää osaksi pinnan yläpuolelle ja mittaa vedenkorkeus ennen ja jälkeen sulamisen. Vedenpinta nousee sen pinnan yläpuolella olleen jään verran.

[/quote]Höpsistä, edustat vääriä uskomuksia. Vedessä kelluva jää syrjäyttää vettä painonsa verran, jään kokonaispaino ei muutu jään sulaessa vedeksi, eli jäänä se syrjäyttää vettä saman määrän kuin vetenä, pinta ei siis siitä muutu että vedessä kelluva jää sulaa. Jään tiheyshän on pienepi kuin veden, siksi panonsa verran vettä syrjäyttävästä jäävuoresta osa jää pinnan yläpuolelle, koska siis jäävuoren pinnanalainen tilavuus vetenä painaa saman verran kuin jäävuori jäänä. Tuliko selväksi?

Ilmaston muutokseen siirrettynä tämä tarkoittaa sitä että koska pohjoisnavalla ei ole maata, vaan se on ainoastaan vedessä kelluvaa jäätä, niin sen sulaminen ei nosta meren pintaa. Sen sijaan Grönlannin, vuoristojen ja Etelänapamantereen meren pinnan yläpuolella olevien maa-alueiden päällä olevien jäiden sulaminen voi jossain määrin nostaa periaatteessa merenpintaa. Käytännössä tätä mekanismia taas vähentää se että lämpötilan nousu lisää haihtumista ja vettä on meren sijaan suhteessa enemmän  ilmakehässä ja sateiden lisääntyessä sisävestöissä, sekä hiilidioksidin, kosteuden ja lämmön lisääntyessä myös kasvit kasvaa paremmin ja sitoo vettä itseensä.

[/quote]

Kelluvan merijään sulaminen ei käytännössä nosta vedenpintaa, mutta pieni vaikutus on sillä, onko vedessä ja jäässä suolaa. Suolaisen veden ja makean veden tiheys on erilainen. Käytännössä tällä ei ole vaikutusta.

Jäätiköiden sulaminen sen sijaan nostaa merenpintaa, eikä edes ihan vähän. Grönlannin jäiden sulaminen nostaisi merenpintaa noin 7 metriä ja Etelämantereen jäiden sulaminen vielä paljon enemmän eli noin 70 metriä.

Näemmä napajäätieteilijät ja jarruväittelijät vetivät vaan hetken henkä ja taas mennään... ehkäpä kehonlämpökeskustelukin tästä vielä virkoaa.