Lue keskustelun säännöt.
IS: Varusmies kuvasi maastossa viikon ajan syömiään aterioita –”Nälän tunne on normaalia” - Ei tällaisesta ennen valitettu
07.09.2020 |
Metsässä syötiin yksi jäätynyt jogurtti ja pari desiä makaronia jossa muutama nötköttipalanen seassa. Ei intissä tosin ollut naisiakaan silloin. Oliskohan tässä syy- yhteys valitusten lisääntymiseen?
Kommentit (276)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minkälaisia kermaperseitä nämä nykyiset varusmiehet ovat, sillä en jaksa uskoa, että ruuat 80-luvusta ovat ainakaan radikaalisti huonontuneet ja sotkuun pääsee varmaan lihapiirakkaa ja munkkia mutustamaan nykyäänkin, joten näläntunteesta tuskin tarvii kärsiä.
Katsoitko lehdessä olevia kuvia annoksista? 2 voileipää, banaani, 2 mehua, 1 pulla ja pakin kansi puuroa. Tällä piti pärjätä 9-16, ei muuta saatavilla. Minä todellakin jaksan uskoa, että tarjoilut ovat huonontuneet sitten 80-luvun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poikani on ollut nyt armeijassa 8 kk ja pakkiruualla ei vaan lähde nälkä. 186 cm pitkä ja normaalisti painaa 85 kg. Lähtiessä käy kaupassa ja ostaa murkinaa mukaan, mutta aina kotiin tullessa on paino tippunut 5 kiloa ja ruoka maistuu. Metsässä ollaan pitkiä pätkiä tuon pakkiruuan varassa, johtuen koronasta.
90-luvuna alussa moni laihtui alokasaikana 10-20 kiloa. Tuo oli tuolloin täysin normaalia.
Minä lihoin 80-luvulla useamman kilon. Varaa toki oli lihoakin, sillä painoa inttiin mennessä oli ainoastaan 62 kiloa ja pituutta 180cm.
Olin 11 kuukautta, eli sen aikaisen pisimmän ajan ja metsässä vietettyjä öitä niistä oli yli sata. Koskaan en ollut inttiaikana nälissäni. Ruokailuja oli neljä päivässä, joiden lisäksi sotkuuun pääsi lähes missä vaan, sillä sotkuauto tuli myös metsäkeikoille ja suuremmilla ampumaleireillä, kuten Niinisalossa oli oma sotku leirialueella ja sielläkin pääsi poikkeamaan myös varuskunnan sotkussa ja sielläkin sotkuauto tuli vielä lisäksi metsäänkin. Jopa sissipakkauksellakin pärjäsi metsässä kohtuu hyvin.
En tiedä minkälaisia kermaperseitä nämä nykyiset varusmiehet ovat, sillä en jaksa uskoa, että ruuat 80-luvusta ovat ainakaan radikaalisti huonontuneet ja sotkuun pääsee varmaan lihapiirakkaa ja munkkia mutustamaan nykyäänkin, joten näläntunteesta tuskin tarvii kärsiä.
Kun ei pääse sinne sotkuun. Eikä ole sotkuautoa, eikä voi tilata pizzaa portille. Kun ei niin ei. Kyllä näiden kermaperseiden inttitarinat voittaa aikaisemmat pullamössö-sotkumunkki-oli niin rankkaa- vikinät. Miehellä ei ollut tällaista, ei pari vuotta sitten käynneellä esikoisella eikä muilla tutuilla armeijan käynneillä. Saa nähdä mikä tilanne nuorimmalla kun menee vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minkälaisia kermaperseitä nämä nykyiset varusmiehet ovat, sillä en jaksa uskoa, että ruuat 80-luvusta ovat ainakaan radikaalisti huonontuneet ja sotkuun pääsee varmaan lihapiirakkaa ja munkkia mutustamaan nykyäänkin, joten näläntunteesta tuskin tarvii kärsiä.
Katsoitko lehdessä olevia kuvia annoksista? 2 voileipää, banaani, 2 mehua, 1 pulla ja pakin kansi puuroa. Tällä piti pärjätä 9-16, ei muuta saatavilla. Minä todellakin jaksan uskoa, että tarjoilut ovat huonontuneet sitten 80-luvun.
Meillä poika sanoi, ettei kyllä hedelmiä näkynyt koko kahden viikon aikana. Ja olisi kyllä kelvannut meidän "mitään rehuja jaksa syödä" kermaperseelle. Ehkä jotain hyvää...?
Kun katsoin noita kuvia, voin vain todeta, etten kyllä jaksaisi itsekään tuolla määrällä ruokaa, mitä varusmiehet saavat. Olen 33v. paljon liikkuva nainen ja todennut sen tosiasian, ettei treenit ja pää toimi ellei saa kunnolla ruokaa. Esim. klo 9-16 välinen aika ilman ruokaa on aivan liikaa. En tiedä mahtaisinko itse pysyä edes tajuissani. Kauhean migreenin ainakin saisin.
Nojoo. Eihän kukaan täysjärkinen armeijaan mene. Ikävää, että moni oppii vasta paikan päällä että tuli tehtyä tyhmästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei metsäleirillä ollut ikinä nälkä 1990-1991. Ruokaa tarjottiin vähän väliä. Ainoa poikkeus taisi olla yksi sissileiri 2pv, jossa kai oli vähän tarkoitus "harjoitella" nälän tunnetta.
Olen käynyt 90-luvun alussa varusmiespalveluksen Rajavatioston Sissikomppanjassa ja siellä saatiin kerran valmis ruoka maastoon ja se oli ampumaleirillä. Normaalisti metsässä jokainen kantoi ja valmisti omat ruokansa yksin tai partionsa kanssa kimpassa. Ja metässä oltiin paljon, mutta ei siellä nälkä ollut jos otti kaiken mukaan mitä jaettiin. Moni vaan valikoi painavimpia elintarvikkeita pois repustaan ettei repusta tullut niin helvetin painavaa.
Sissikomppania on ihan oma lukunsa, eikö sitä voi verrata mihinkään muuhun, sillä siellähän nimenomaan harjoitellaan sitä sissitoimintaa ruokailuja myöten. Tavallisissa aselajeissa sen sijaan ruoka tuodaan metsäleireille ja annostellaan jokaiselle pakkeihin. Meillä sissiruokailua testattiin vai testimielessä parin päivän metsäleirillä, jolle jokainen sai sissipakkauksen. Siitä jäi vielä ylimäärästäkin kassulle vietäväksi.
t:panssarimies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä vähän silmät pyöreänä kuunteli pojan kertomuksia kun pääsi toiselle lomalle. Ruoka tosiaan syödään nykyään pakin kannesta, ei pakista. Eikä se kansikaan täyteen tule. Jo ihan veden saamisessa ongelmia välillä, vedä siellä sitten nestevajauksella. 3/4 pakkiruokailua, maastossa peseytyminen oli 1-2 kertaa viikossa jos sitäkään. Niin ja vessakin puuttui. Tai oli se, kahden kilometrin päässä. (Jaettu, yksi leireistä nyt vain oli vähän kauempana). Unta saa sen 6.5h yössä. Miinus kipinävahti.
Kyllä sieltä hengissä pois selviää, mutta eihän tuo ole ihmisen elämää. Lyhyemmät ja harvemmin tapahtuvat "karaisut" ihan ok, mutta jos arki on tota?
Arki on tuota ne viimeiset 3 kk, oli korona tai ei. Sama myös kertauksissa jos huono tuuri käy ja kyseessä on taisteluleiri eikä ampumaleiri.
Ei vaan miehellä 90-luvun alussa ollut. Eli tällä kokemuksella minä olen absoluuttisen oikeassa ja sinä väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruokailuja oli neljä päivässä, joiden lisäksi sotkuuun pääsi lähes missä vaan, sillä sotkuauto tuli myös metsäkeikoille ja suuremmilla ampumaleireillä, kuten Niinisalossa oli oma sotku leirialueella ja sielläkin pääsi poikkeamaan myös varuskunnan sotkussa ja sielläkin sotkuauto tuli vielä lisäksi metsäänkin. Jopa sissipakkauksellakin pärjäsi metsässä kohtuu hyvin.
En tiedä minkälaisia kermaperseitä nämä nykyiset varusmiehet ovat, sillä en jaksa uskoa, että ruuat 80-luvusta ovat ainakaan radikaalisti huonontuneet ja sotkuun pääsee varmaan lihapiirakkaa ja munkkia mutustamaan nykyäänkin, joten näläntunteesta tuskin tarvii kärsiä.
No en ihmettele, kävit Etelä-Suomen armeijan eli ns. Vellipersekoulun missä peditkään eivät räjähdä vaan sinulle tulee ystävällinen kehotus pedata paremmin. Kajaanissa vähän erilainen meininki. Näin sotkuauton 9kk:n aikana tasan yhden kerran metsässä. Kasarmilla vietettiin alokaskausi ja muutama viikonloppu, kaikki muu aika metsässä. Ruokaa tuli joka toinen päivä. Tämä 2000-luvun puolivälissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tajuta että ennen siellä metsässä ei oltu lainkaan niin paljon kuin nyt korona-aikana on jouduttu olemaan. Nyt on käytössä kierto jossa ollaan aina kaksi viikkoa putkeen metsässä ja sitten kaksi kasarmilla. Ja monin paikoin myös siellä kasarmilla ollessa syödään maastoruokaa, ei normaalia ruokalan ruokaa.
Varusmiehet siis elävät koko ajan kenttämuonalla joka ei ole lainkaan samaa tasoa kuin mitä saa normaalisti. Ei ole salaatteja, ei vaihtehtoja ja kaikki lapataan samaan pakkiin sekaisin. Itseä puistattaa ajatuskin että olisi omana inttiaikana pitänyt syödä päivästä toiseen sitä kamalaa "noppasoppa" jossa raa'aksi jääneet kasvikset etsivät kaveriaan.
En tiedä missä olet intin käynyt mutta itse olin kyllä varsin usein mestässä. Toki jossain lennostossa tai muissa veltostoissa aikaa tapettiin sisätiloissa ja sotkussa kahvia juoden..
Itse 240 vrk intissä josta 70 yötä metsässä + päivän keikat päälle. Oli kieltämättä nälkä joskus, se metsässä tarjottu muhennos oli täyttä paskaa eikä aina riittänyt kunnolla. Kalorinkulutus oli varmasti lähempänä 5 tuhatta, tarjottu määrä ehkä 3,5 k.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Armeijahan on ulkoistanut jo aikoja sitten ruokahuoltonsa Fazer-Amicalle?
Onko näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poikani on ollut nyt armeijassa 8 kk ja pakkiruualla ei vaan lähde nälkä. 186 cm pitkä ja normaalisti painaa 85 kg. Lähtiessä käy kaupassa ja ostaa murkinaa mukaan, mutta aina kotiin tullessa on paino tippunut 5 kiloa ja ruoka maistuu. Metsässä ollaan pitkiä pätkiä tuon pakkiruuan varassa, johtuen koronasta.
90-luvuna alussa moni laihtui alokasaikana 10-20 kiloa. Tuo oli tuolloin täysin normaalia.
Minä lihoin 80-luvulla useamman kilon. Varaa toki oli lihoakin, sillä painoa inttiin mennessä oli ainoastaan 62 kiloa ja pituutta 180cm.
Olin 11 kuukautta, eli sen aikaisen pisimmän ajan ja metsässä vietettyjä öitä niistä oli yli sata. Koskaan en ollut inttiaikana nälissäni. Ruokailuja oli neljä päivässä, joiden lisäksi sotkuuun pääsi lähes missä vaan, sillä sotkuauto tuli myös metsäkeikoille ja suuremmilla ampumaleireillä, kuten Niinisalossa oli oma sotku leirialueella ja sielläkin pääsi poikkeamaan myös varuskunnan sotkussa ja sielläkin sotkuauto tuli vielä lisäksi metsäänkin. Jopa sissipakkauksellakin pärjäsi metsässä kohtuu hyvin.
En tiedä minkälaisia kermaperseitä nämä nykyiset varusmiehet ovat, sillä en jaksa uskoa, että ruuat 80-luvusta ovat ainakaan radikaalisti huonontuneet ja sotkuun pääsee varmaan lihapiirakkaa ja munkkia mutustamaan nykyäänkin, joten näläntunteesta tuskin tarvii kärsiä.
Kun ei pääse sinne sotkuun. Eikä ole sotkuautoa, eikä voi tilata pizzaa portille. Kun ei niin ei. Kyllä näiden kermaperseiden inttitarinat voittaa aikaisemmat pullamössö-sotkumunkki-oli niin rankkaa- vikinät. Miehellä ei ollut tällaista, ei pari vuotta sitten käynneellä esikoisella eikä muilla tutuilla armeijan käynneillä. Saa nähdä mikä tilanne nuorimmalla kun menee vuoden päästä.
Niin ja sinulla itsellä kokemusta oli intistä minkä verran ? Tämä nykyinen läski pullamössöporukka ei jaksa enää edes liikkua ja heti nillitetään, kun ei saada sitä hiilarimäärää, mitä on totuttu kotona naamaan tunkemaan. Nämä nykyiset pullamössöt pääsee joka viikonloppu lomille, kun kasarilla oltiin kaksi viikonloppua kiinni ja yksi lomilla ja sinä yhtenäkin päästiin lomille vasta lauantaina neljän jälkeen ja sunnuntai iltana piti olla jo takaisin, kun nykyiset pullamössöt lähtee lomille viimeistään perjantaina ja tulee aikaisintaan sunnuntaiyönä takaisin, siis joka ikinen viikko!
Miksi ne ei muka nykyään sotkuun pääse? Siis normaalisti, korona tietenkin luo omat haasteensa, mutta aivan naurettavaa väittää, ettei nykyiset pullamössöt pääse sotkuun normaalioloissa, siinä missä mekin kasarilla. Sinä voit avautua intistä ja sen käytännöistä vasta kun olet intin itse käynyt. Mutukuulopuheillasi ei ole minkäänlaista painoarvoa, vaikka pullamössömiehesi/poikasi/kaverisi olisi minkälaisia sankartarinoita kertonut, ne ovat kuitenkin vain tarinoita, joiden todenperäisyydestä sinulla ei ole pienintäkään hajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poikani on ollut nyt armeijassa 8 kk ja pakkiruualla ei vaan lähde nälkä. 186 cm pitkä ja normaalisti painaa 85 kg. Lähtiessä käy kaupassa ja ostaa murkinaa mukaan, mutta aina kotiin tullessa on paino tippunut 5 kiloa ja ruoka maistuu. Metsässä ollaan pitkiä pätkiä tuon pakkiruuan varassa, johtuen koronasta.
90-luvuna alussa moni laihtui alokasaikana 10-20 kiloa. Tuo oli tuolloin täysin normaalia.
Minä lihoin 80-luvulla useamman kilon. Varaa toki oli lihoakin, sillä painoa inttiin mennessä oli ainoastaan 62 kiloa ja pituutta 180cm.
Olin 11 kuukautta, eli sen aikaisen pisimmän ajan ja metsässä vietettyjä öitä niistä oli yli sata. Koskaan en ollut inttiaikana nälissäni. Ruokailuja oli neljä päivässä, joiden lisäksi sotkuuun pääsi lähes missä vaan, sillä sotkuauto tuli myös metsäkeikoille ja suuremmilla ampumaleireillä, kuten Niinisalossa oli oma sotku leirialueella ja sielläkin pääsi poikkeamaan myös varuskunnan sotkussa ja sielläkin sotkuauto tuli vielä lisäksi metsäänkin. Jopa sissipakkauksellakin pärjäsi metsässä kohtuu hyvin.
En tiedä minkälaisia kermaperseitä nämä nykyiset varusmiehet ovat, sillä en jaksa uskoa, että ruuat 80-luvusta ovat ainakaan radikaalisti huonontuneet ja sotkuun pääsee varmaan lihapiirakkaa ja munkkia mutustamaan nykyäänkin, joten näläntunteesta tuskin tarvii kärsiä.
Kun ei pääse sinne sotkuun. Eikä ole sotkuautoa, eikä voi tilata pizzaa portille. Kun ei niin ei. Kyllä näiden kermaperseiden inttitarinat voittaa aikaisemmat pullamössö-sotkumunkki-oli niin rankkaa- vikinät. Miehellä ei ollut tällaista, ei pari vuotta sitten käynneellä esikoisella eikä muilla tutuilla armeijan käynneillä. Saa nähdä mikä tilanne nuorimmalla kun menee vuoden päästä.
Niin ja sinulla itsellä kokemusta oli intistä minkä verran ? Tämä nykyinen läski pullamössöporukka ei jaksa enää edes liikkua ja heti nillitetään, kun ei saada sitä hiilarimäärää, mitä on totuttu kotona naamaan tunkemaan. Nämä nykyiset pullamössöt pääsee joka viikonloppu lomille, kun kasarilla oltiin kaksi viikonloppua kiinni ja yksi lomilla ja sinä yhtenäkin päästiin lomille vasta lauantaina neljän jälkeen ja sunnuntai iltana piti olla jo takaisin, kun nykyiset pullamössöt lähtee lomille viimeistään perjantaina ja tulee aikaisintaan sunnuntaiyönä takaisin, siis joka ikinen viikko!
Miksi ne ei muka nykyään sotkuun pääse? Siis normaalisti, korona tietenkin luo omat haasteensa, mutta aivan naurettavaa väittää, ettei nykyiset pullamössöt pääse sotkuun normaalioloissa, siinä missä mekin kasarilla. Sinä voit avautua intistä ja sen käytännöistä vasta kun olet intin itse käynyt. Mutukuulopuheillasi ei ole minkäänlaista painoarvoa, vaikka pullamössömiehesi/poikasi/kaverisi olisi minkälaisia sankartarinoita kertonut, ne ovat kuitenkin vain tarinoita, joiden todenperäisyydestä sinulla ei ole pienintäkään hajua.
Pertti 60v siellä? Alkaako dementia vaivata jo?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne ei muka nykyään sotkuun pääse?
Koska metsässä ei ole sotkuja. Ja aikaa ei paljoa vietetä kasarmilla edes ilman koronavirusta. Mikä tässä on taas niin vaikea ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siellä kenenkään anneta nälkään kuolla, minä olen niin vähäruokainen että tuntui että söin siellä enemmän kuin kotioloissa. Toki energiaakin meni paljon enemmän joten oli nälkäkin eri tavalla. Mutta kyllähän siellä on tarkoituskin testata sietokykyä jonkin verran. Oikeassa sotatilanteessa kun ei huolto aina toimi moitteettomasti. Ei se ole mikään elämysleiri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tajuta että ennen siellä metsässä ei oltu lainkaan niin paljon kuin nyt korona-aikana on jouduttu olemaan. Nyt on käytössä kierto jossa ollaan aina kaksi viikkoa putkeen metsässä ja sitten kaksi kasarmilla. Ja monin paikoin myös siellä kasarmilla ollessa syödään maastoruokaa, ei normaalia ruokalan ruokaa.
Varusmiehet siis elävät koko ajan kenttämuonalla joka ei ole lainkaan samaa tasoa kuin mitä saa normaalisti. Ei ole salaatteja, ei vaihtehtoja ja kaikki lapataan samaan pakkiin sekaisin. Itseä puistattaa ajatuskin että olisi omana inttiaikana pitänyt syödä päivästä toiseen sitä kamalaa "noppasoppa" jossa raa'aksi jääneet kasvikset etsivät kaveriaan.
En tiedä missä olet intin käynyt mutta itse olin kyllä varsin usein mestässä. Toki jossain lennostossa tai muissa veltostoissa aikaa tapettiin sisätiloissa ja sotkussa kahvia juoden..
Itse 240 vrk intissä josta 70 yötä metsässä + päivän keikat päälle. Oli kieltämättä nälkä joskus, se metsässä tarjottu muhennos oli täyttä paskaa eikä aina riittänyt kunnolla. Kalorinkulutus oli varmasti lähempänä 5 tuhatta, tarjottu määrä ehkä 3,5 k.
8 kuukauden kumipäät nyt ei intissä tehneet juuri mitään raskasta, vaan lähinnä lojuivat HK:n hommissa, joten viidentuhannen kalorinkulutukset aivan täyttä tuubaa. Sitäpaitsi jos ei prinsessalle (aivan sama kumpi sukupuoli) intin muhennokset kelpaa, niin eihän se silloin intin syy ole, jos nälkä on. Silloin kun on oikeasti nälkä, niin syödään vaikka pieniä kiviä ja muhennokset ahmitaan suurella innolla oli ne mitä tahansa.
Varmasti nälkä kurnii vatsassa jos näin heppoisten eväiden voimalla pitää riehua metsässä aamusta iltaan. Siellä armeijassa kun oikeasti ollaan aktiivisia ja liikutaan paljon. On liikuntakoulutusta ja taistelukoulutusta joka lähtöön. Aamuisin herätään aikaisin ja joskus jatketaan yömyöhään saakka.
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä kenenkään anneta nälkään kuolla, minä olen niin vähäruokainen että tuntui että söin siellä enemmän kuin kotioloissa. Toki energiaakin meni paljon enemmän joten oli nälkäkin eri tavalla. Mutta kyllähän siellä on tarkoituskin testata sietokykyä jonkin verran. Oikeassa sotatilanteessa kun ei huolto aina toimi moitteettomasti. Ei se ole mikään elämysleiri.
Ei tarpeeton näännyttäminen palvele mitään tarkoitusta. Eikä armeijan muonituksen päämääksi voi ottaa "kunhan eivät nälkään kuole". Varusmiespalveluksen suorittaminen on tärkeä ja arvokas panostus yhteiskunnan hyväksi. Joten on ihan kohtuullista yhteiskunnan myös osoittaa kiitollisuuttaan palvelusta suorittavia kohtaan. Asianmukainen ruoka ei minun mielestäni ole yhään kohtuuton vähimmäisvaatimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tajuta että ennen siellä metsässä ei oltu lainkaan niin paljon kuin nyt korona-aikana on jouduttu olemaan. Nyt on käytössä kierto jossa ollaan aina kaksi viikkoa putkeen metsässä ja sitten kaksi kasarmilla. Ja monin paikoin myös siellä kasarmilla ollessa syödään maastoruokaa, ei normaalia ruokalan ruokaa.
Varusmiehet siis elävät koko ajan kenttämuonalla joka ei ole lainkaan samaa tasoa kuin mitä saa normaalisti. Ei ole salaatteja, ei vaihtehtoja ja kaikki lapataan samaan pakkiin sekaisin. Itseä puistattaa ajatuskin että olisi omana inttiaikana pitänyt syödä päivästä toiseen sitä kamalaa "noppasoppa" jossa raa'aksi jääneet kasvikset etsivät kaveriaan.
En tiedä missä olet intin käynyt mutta itse olin kyllä varsin usein mestässä. Toki jossain lennostossa tai muissa veltostoissa aikaa tapettiin sisätiloissa ja sotkussa kahvia juoden..
Itse 240 vrk intissä josta 70 yötä metsässä + päivän keikat päälle. Oli kieltämättä nälkä joskus, se metsässä tarjottu muhennos oli täyttä paskaa eikä aina riittänyt kunnolla. Kalorinkulutus oli varm7asti lähempänä 5 tuhatta, tarjottu määrä ehkä 3,5 k.
8 kuukauden kumipäät nyt ei intissä tehneet juuri mitään raskasta, vaan lähinnä lojuivat HK:n hommissa, joten viidentuhannen kalorinkulutukset aivan täyttä tuubaa. Sitäpaitsi jos ei prinsessalle (aivan sama kumpi sukupuoli) intin muhennokset kelpaa, niin eihän se silloin intin syy ole, jos nälkä on. Silloin kun on oikeasti nälkä, niin syödään vaikka pieniä kiviä ja muhennokset ahmitaan suurella innolla oli ne mitä tahansa.
Miksi viittaat nirsoilijaan naissukupuoleen viittavalla termillä prinsessa? Miksi et käyttänyt sanaa prinssi tai kokonaan jotain sukupuoletonta sanaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne ei muka nykyään sotkuun pääse?
Koska metsässä ei ole sotkuja. Ja aikaa ei paljoa vietetä kasarmilla edes ilman koronavirusta. Mikä tässä on taas niin vaikea ymmärtää?
Aivan höpöä päästelet, oletko koskaan edes inttiä käynyt?
Onko sinulle sotkuauto täysin tuntematon käsite?
https://www.facebook.com/PorinPR/photos/pcb.1856456357818704/1856455771…
Lisäksi suuremmilla ampuma-alueilla on myös omat sotkunsa:
https://www.facebook.com/maavoimat/posts/913574398665950/
"Panssariprikaatin viestilinjan aliupseerioppilas Suvisalo veikkaa auton hittituotteiksi makkaraa ja sipsejä."
On se jumalauta rankaa pullamössöillä nykyään :)
Möyhyhöyh kylläm se 80 luvul miehet oli rautaa blaablaa. Nykyisellä päivärahalla et saa edes munkkia ostettua. Lisäksi silloin ei ollut koronaakaan. Valitettavasti te vanhukset ette edes seuraa uutisia niin ette näistä tiedä mitään. Koronarajoitusten aikaankin aiheutitte ongelmia.