Lue keskustelun säännöt.
Miten asperger näkyy naisella?
06.09.2020 |
Missä menee ero erityisherkkyyden, mielenterveysongelmien, oppimisvaikeuksien välillä, kun niissä voi olla samanlaisia oireita? Missä vaiheessa elämää tulee esille yleensä?
Kommentit (221)
Jos ht.netis juteltu aspergerista, meinaa automaattisesti on sama täällä, just joo... Eikö ole parempaa tekemistä kuin miettiä muutenkin onko joku sama? Ehkä joku pakkomielle, taitaa hänellä itellä olla asperger?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko aspergerit tarkkoja? Häpeävätkö diagnoosiaan siis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä Asperger -teemapäivä täällä taas on.
*reps* Juuri ajattelin ihan samaa. Täällä on jo jonkin aikaa ollut kummallinen asperger-/autismibuumi päällä. On vaikea hahmottaa, mitkä aloitukset ovat vakavissaan ja ehkä vertaistuen toivossa tehtyjä ja mitkä taas trollaamista tai jonkun as-pakkomielteisen jankkaamista.
Yksi aspergerin oireista on toistava käyttäytyminen ja rutiinit /s
Luultavasti joku on googlettanut aspergerista tietoa ja AV:lle on aina vähintää yksi linkki. Tämä selittää miksi täällä nousee vuosia vanhoja ketjuja aiheesta. Toinen syy voisi olla, että kun näitä ketjuja nousee niin ihmiset lukevat niitä, miettivät ja etsivät lisätietoa aiheesta. Se luo lisää keskusteluja ja lisää vanjojen nostoja. Ei ole huono asia, mutta toivottavasti buumi jää tänne. En haluaisi lukea vääristettyä AS tietoa ja surkutusta IL tai IS kaltaisista lehdistä seuraavat 4 viikkoa.
Joskus mietin millainen maailma olisi jos autismitaipuvaiset matemaattisesti lahjakkaat eivät olisi niitä, jotka ovat kehittäneet automatiikkaa ja robotteja. Miten asiat olisi järjestetty, voi olisiko tullut tarvetta järjestellä mitenkään? Assi kai se tällaisia yleensä edes miettii. Mutta jos ei liikoja puhu käy ei-assista.
Robotit ja robotiikkaa käyttävät koneet on kyllä sielukkaita.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta tunteiden voimakkuudesta: vaikeus säädellä tunteitaan sekä mm. tilanteeseen nähden liian intensiivinen kiintymys ovat tyypillisiä myös epävakaalle persoonallisuushäiriölle. Asperger/autismin kirjo ovat siitä hankalia diagnosoitavia, koska niiden oireistossa on paljon päällekkäisyyksiä mm. epävakaan p-häiriön, ADHD:n/ADD:n sekä sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa. Myös erityisherkkyys, vaikka ei mikään diagnoosi olekaan, saatetaan joskus tulkita autismin kirjon oireiluksi.
Valitettavasti ihminen voi saada sekä autismin kirjon ETTÄ MYÖS epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosin samanaikaisesti. :(
Jos ei uskalla katsoa silmiin, voi olla sosiaalisten tilanteidenkin pelkoa, kun sanotaan tavallista aspergerilla välttelee katsekontaktia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi aspergereita pidetään ikävinä ihmisinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä ymmärrä sanontoja, esim että joku asia on "kiven takana". Assi saattaa tiedustella, että minkä kiven?
Eli siis kielellisesti lahjattomia? Tuohan pitäisi näkyä silloin kielellisissä kykytesteissä, mutta näkyykö autismi niissä?
Kielellisesti lahjakkaita, mutta liian kirjaimellisia. Vertauskuvat vaativat opettelua ja uudet saattavat hämmentää.
Eikö kielellisesti lahjakas juuri ymmärrä kielen eri vivahteita, osaa lukea rivien välistä ja ymmärtää sisällön? Kielioppiahan oppii kuka vaan tankkaamalla ja assit varmaan ovat näissä hyviä, mutta miten voi olla kielellisesti lahjakas, jos lukee sanat kirjaimellisesti?
Verbaalinen lahjakkuus ja mustavalkoisuus eivät korreloi keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asperger-nainen, selvisi lukiossa, ja minuun pätee asperger-piirteistä se, etten ymmärtänyt varsinkaan teininä sarkasmia, vaan jos joku normaalisti ilkeä tyyppi kehui paitaani hienoksi, kiitin vain hämmentyneenä. Nyttemmin olen oppinut tunnistamaan sarkasmin. Katsekontakti on minulle epäluonnollien puhuessa. Lisäksi minulla on taipumus omistautua tekemilleni asioille ja kiinnostuksenkohteille sataprosenttisesti niin, että siinä jää tekemättä kaikki muu syömisestä puolison huomioimiseen. Minulla on todella hyvä muisti ja voisin kertoa vaikka tuntikaupalla ulkomuistista knoppeja asioista, jotka minua kiinnostavat. En kuitenkaan tee niin, koska tiedostan sen asperger-käytökseksi, jota oudoksutaan. Osaan muutenkin tiedostaa hyvin asperger-piirteeni, vältän niiden esiin tuomista keskustelussa, ja uskon, että tuntemattomille ja jopa työkavereille menen ihan tavallisesta introvertistä.
Sosiaalisesti vetäytyneeksi olen muuttunut vasta aikuisena, ja nykyään en tarvitse elämääni muita ihmisiä kuin puolisoni. Juttukavereita on netissä harrastusten parissa ympäri maailmaa, mutta livenä näkeminen on jäänyt kokonaan. Lapsena ja teininä minulla oli 5-10 hyvää kaveria, joiden kanssa vietin paljon aikaa, ja varsinkin ala-asteella olin suosittu koko luokan kaveri. Siksi asperger-diagnoosi luultavasti viivästyi niin paljon. Ala-asteella jouduin vaikeuksiin lähinnä, koska tottelin vain itselleni mieluisia ohjeita, en niitä, jotka olivat mielestäni typeriä tai mielivaltaa (esimerkiski "koska minä käsken" -perustelu sai aivoni heittämään häränpyllyä ja tekemään täysin toisin kuin käskettiin), ja opettaja vihjaili ADHD-diagnoosin mahdollisuutta vanhemmilleni. Olin myös piittaamaton sosiaalisista normeista ja uskalsin tehdä tai sanoa käytännössä mitä vain kenelle vain, ja useamman kaverin luonnehdinta minusta ala-asteella oli, että minulla on "pokkaa".
Kielellisesti taas en ole lainkaan kömpelö, eivätkä sananlaskut tai uudet sanat tuota minulle vaikeuksia. Olen kirjoittanut kolme romaaniakin, ja sekä akateemiset että fiktiiviset tekstini saavat paljon kehuja ja myönteistä huomiota. Myös kirjoittamiseen voin syventyä tunti- ja päiväkausiksi niin, että saan vaikka 20-sivuisen tutkielman valmiiksi 3 päivässä, kun en tee mitään muuta. Luovan kirjoittamisen ja hahmodialogin apuna käytän paljon psykologiaoppaita, koska minulle erilaisten persoonallisuuksien ja toimintamallien ymmärtäminen ei ole luontevaa. Puhun myös viittä kieltä sujuvasti, ja kielten opiskelu on minulle helppoa, mutta motivaatio siihen puuttuu varsinkin nyt aikuisena, kun on huomannut, kuinka hyödytöntä on puhua Suomessa venäjää tai saksaa alalla, jolla näitä ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi yksi ainoa toivomus, mutta jostakin kumman syystä senkin täyttäminen tuntuu olevan maailmalle aivan mahdoton tehtävä, ja se toive olisi seuraava: Joku kaveriton, yksinäisyydestä kärsivä sinkkunainen ottaisi minuun yhteyttä netin kautta, ja voisimme pikkuhiljaa tutustua toisiimme ja katsoa, lähtisikö juttu kenties kehittymään. Olen jo vaikka kuinka pitkään yrittänyt etsiä netin kautta yksinäisiä sinkkunaisia, sellaisia jotka kärsisivät kaverittomuudesta ja yksinäisyydestä ja kaipaisivat seuraa, mutta en ole vielä löytänyt yhtäkään. Mistä voisi netissä löytää sellaisen yksinäisen, kaverittomuudesta kärsivän sinkkunaisen? Mun mielestä sellainen nainen sopisi mulle paljon paremmin kuin joku suosittu bilehirmu. Meillä olisi varmasti erittäin paljon yhteistä sellaisen naisen kanssa, mutta ihme kun en ole vieläkään löytänyt, vaikka netin kautta sellaisen luulisi olevan helppoa. Sellainen asperger-tyyppinen nainen siis. Mistä ja miten sellaisen löytäisi täältä netin kautta? Yksinäinen nainen olisi mulle oikea helmi, varmasti sopisi mun luonteelle erittäin paljon paremmin kuin joku bilettäjänainen.
Samanlainen haave olis itselläkin mutta harvemmin sellaiset naiset taitaa etsiä seuraa miehistä (varsinkaan netin kautta). Niin no enhän mäkään etsi naisseuraa netistä, kun kaikki on aina juuri niitä bilettäjiä ja sellaisia joilla on jo ennestään kunnon kaveripiiri. Taikka sitten niitä jotka haaveilee vain siitä unelmien pankkiiri-lääkäri herrasmiehestä.
Näin sanoo juuri kuvailemasi kaltainen asperger mies.
Ihan saat omaa asennettasi syyttää, ettei naisseuraa ole löytynyt. Tai sitten huomioit vain ne suositut bileprinsessat - joiden arvomaailma on monesti keskenkasvuinen ja pinnallinen - ja oletat, että nämä yksinäiset naiset eivät etsi seuraa miehistä (viittaatko tuolla muuten siihen, että he kaikki ovat mielestäsi lesboja?) . Minä en ole mitenkään suosittu eikä kavereitakaan ole kuin muutama mutta en todellakaan haluaisi tutustua mieheen, jolla on noin katkerat ja omien ennakkoluulojen sävyttämät käsitykset naisista. Oli asperger tai ei.
Vai että saan omaa asennettani syyttää? Ihan yhtä lailla mä en löytänyt sitä seuraa silloinkaan kun en omannut vielä mitään tuommoista asennetta ja käsittelin ihmisiä vielä yksilöinä? Se alituinen ignoratuksi joutuminen on sitten ilmeisesti saanut meikäläisen katkeroitumaan.
"oletat, että nämä yksinäiset naiset eivät etsi seuraa miehistä (viittaatko tuolla muuten siihen, että he kaikki ovat mielestäsi lesboja?)"
Valitettavan usein näillä on kokemuksieni mukaan käynyt juurikin samalla lailla että joidenkin menneisyyden kokemusten tms vuoksi omaavat negatiivisen asenteen miehiä kohtaan, joten etsivät mieluummin sitten vain kavereita samasta sukupuolesta.Mutta jospa ei viedä tätä keskustelua nyt tämän enempää sivuraiteille ja mä jatkan tätä sinkkuelämää nyt sitten.
Haluttomuus tutustua miehiin ja seurustelemattomuus ei kerro mitään siitä, pitääkö miehistä vai ei. Se että jopa vihaisi miehiä, ei muuta kenenkään seksuaalista suuntautumista tai kerro mistään taipumuksista mihinkään suuntaan.
Toiset viihtyvät yksin jo muutenkin, niin tällaiset ihmiset eivät koskaan seurustelisi vaikka sosiaalisen paineen takia. Kaikki eivät halua pakkopullasuhteita, vaan aitoja kohtaamisia ihmisten kanssa. Jos tällaista kontaktia ei löydy, niin tällöin yksin viihtyvät ihmiset valitsevat yksinolon seurustelun sijasta.
Oma asenteesi huokuu ennakko-luuloja ja negatiivisuutta, mikä tulee ilmi kirjoituksistasi. Se viba mikä sinusta tekstiesi perusteella huokuu, ei missään nimessä ole positiivinen.
T: eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei välttämättä mitenkään, kun voivat oppia matkimaan normaaleja.
Onko lapsella jokin "vika" jos hän ei riko hiekkakakkuja tai palikkatornia. Voiko se viitata johonkin autisminkirjon häiriöön. Meillä lapsi on jo lähes aikuinen, mutta ei pienenä rikkonut koskaan mitään ja on ollut muutenkin outo verrattuna muihin lapsiin. Luin aikoinaan jostain, että normaali lapsi rikkoo tornit ja kakut, mutta en enää muista mikä juttu se tarkemmin oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi aspergereita pidetään ikävinä ihmisinä?
Normaalin ihmisen näkökulmasta ovat kaiketi jotenkin liian huumorintajuttomia tosikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi yksi ainoa toivomus, mutta jostakin kumman syystä senkin täyttäminen tuntuu olevan maailmalle aivan mahdoton tehtävä, ja se toive olisi seuraava: Joku kaveriton, yksinäisyydestä kärsivä sinkkunainen ottaisi minuun yhteyttä netin kautta, ja voisimme pikkuhiljaa tutustua toisiimme ja katsoa, lähtisikö juttu kenties kehittymään. Olen jo vaikka kuinka pitkään yrittänyt etsiä netin kautta yksinäisiä sinkkunaisia, sellaisia jotka kärsisivät kaverittomuudesta ja yksinäisyydestä ja kaipaisivat seuraa, mutta en ole vielä löytänyt yhtäkään. Mistä voisi netissä löytää sellaisen yksinäisen, kaverittomuudesta kärsivän sinkkunaisen? Mun mielestä sellainen nainen sopisi mulle paljon paremmin kuin joku suosittu bilehirmu. Meillä olisi varmasti erittäin paljon yhteistä sellaisen naisen kanssa, mutta ihme kun en ole vieläkään löytänyt, vaikka netin kautta sellaisen luulisi olevan helppoa. Sellainen asperger-tyyppinen nainen siis. Mistä ja miten sellaisen löytäisi täältä netin kautta? Yksinäinen nainen olisi mulle oikea helmi, varmasti sopisi mun luonteelle erittäin paljon paremmin kuin joku bilettäjänainen.
Samanlainen haave olis itselläkin mutta harvemmin sellaiset naiset taitaa etsiä seuraa miehistä (varsinkaan netin kautta). Niin no enhän mäkään etsi naisseuraa netistä, kun kaikki on aina juuri niitä bilettäjiä ja sellaisia joilla on jo ennestään kunnon kaveripiiri. Taikka sitten niitä jotka haaveilee vain siitä unelmien pankkiiri-lääkäri herrasmiehestä.
Näin sanoo juuri kuvailemasi kaltainen asperger mies.
Ihan saat omaa asennettasi syyttää, ettei naisseuraa ole löytynyt. Tai sitten huomioit vain ne suositut bileprinsessat - joiden arvomaailma on monesti keskenkasvuinen ja pinnallinen - ja oletat, että nämä yksinäiset naiset eivät etsi seuraa miehistä (viittaatko tuolla muuten siihen, että he kaikki ovat mielestäsi lesboja?) . Minä en ole mitenkään suosittu eikä kavereitakaan ole kuin muutama mutta en todellakaan haluaisi tutustua mieheen, jolla on noin katkerat ja omien ennakkoluulojen sävyttämät käsitykset naisista. Oli asperger tai ei.
Öh, itsehän juuri sanoit suosittuja bileprinsessoja keskenkasuiviksi ja pinnallisiksi? Eikö se nyt jos mikä ole melkoinen katkera ennakkoluulo naisista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä Asperger -teemapäivä täällä taas on.
*reps* Juuri ajattelin ihan samaa. Täällä on jo jonkin aikaa ollut kummallinen asperger-/autismibuumi päällä. On vaikea hahmottaa, mitkä aloitukset ovat vakavissaan ja ehkä vertaistuen toivossa tehtyjä ja mitkä taas trollaamista tai jonkun as-pakkomielteisen jankkaamista.
Yksi aspergerin oireista on toistava käyttäytyminen ja rutiinit /s
Luultavasti joku on googlettanut aspergerista tietoa ja AV:lle on aina vähintää yksi linkki. Tämä selittää miksi täällä nousee vuosia vanhoja ketjuja aiheesta. Toinen syy voisi olla, että kun näitä ketjuja nousee niin ihmiset lukevat niitä, miettivät ja etsivät lisätietoa aiheesta. Se luo lisää keskusteluja ja lisää vanjojen nostoja. Ei ole huono asia, mutta toivottavasti buumi jää tänne. En haluaisi lukea vääristettyä AS tietoa ja surkutusta IL tai IS kaltaisista lehdistä seuraavat 4 viikkoa.
Joskus mietin millainen maailma olisi jos autismitaipuvaiset matemaattisesti lahjakkaat eivät olisi niitä, jotka ovat kehittäneet automatiikkaa ja robotteja. Miten asiat olisi järjestetty, voi olisiko tullut tarvetta järjestellä mitenkään? Assi kai se tällaisia yleensä edes miettii. Mutta jos ei liikoja puhu käy ei-assista.
Matemaattinen lahjakkuus ja autismi ei liity mitenkään yhteen. Moni matemaattisesti lahjakas on hyvin kiinnostunut kaikenlaisista maailman asioista, mutta aspergerit vain yhdestä tai muutamasta asiasta.
AS-naisia on varmasti monikymmenkertainen määrä. Suurin osa ei saa oikeaa diagnoosia. Mulle diagnosoitiin niiden raksi ruutuun -paperilappusten perusteella (+ psykiatri jututti mua koko 2 kk tutkimusjakson aikana vain 2 kertaa) kolme eri vaikea-asteista persoonallisuushäiriötä (estynyt, epäluuloinen, depressiivinen), mikä on kuulemma naisille tavallinen kohtalo. Nyt olen menossa uudestaan noihin tutkimuksiin, terapeuttini patisti. Itse kyllä epäilen että samat dg:t tulee enkä saa oikeanlaista apua.
Hän oli aivan järkyttynyt noista diagnooseista, ihmetteli miksei autismia nähty minussa jo pelkän olemuksen perusteella. En pysty katsomaan ihmisiä silmiin, puhun aina samalla äänenpainolla, mulla on erityinen mielenkiinnon kohde ja kärsin lukemattomista aistiyliherkkyyksistä. Mutta psykiatrin mielestä en voinut olla as koska osaan kuulemma puhua niin hyvin...
Youtubesta voit katsoa naisassien videoita
En tiedä onko exä asbergeri, vai oltiinko liian erinlaisia.
Koirat oli hänelle kaikkikaikessa. Niille ei saanut edes puhua rumasti. Ne oli tärkeämpiä, kun omat lapset.
Riitatilanteet johtui yleensä siitä, että jos exä teki tai sanoi jotain loukkaavaa ja mulle tuli siitä pahamieli. Kun siitå sit mainitsin, ni loppujenlopuksi mä jouduin pyytämään häneltä anteeksi, kun aiheutin hänelle mielipahaa sanomalla asiasta. Anteeksi pyyntöjä häneltä en koskaan kuullut!
Mistään meidän asioista ei koskaan keskusteltu, kaikki oletettiin!
Jos selitin jotain asiaa, ni hän ei kuunnellut, vaan leikki koirien tai lasten kanssa, tai puuhaili samalla jotain muuta.
Asunto oli aina sotkuinen. Omia jälkiä ei koskaan siivottu. Jos aloin siivoomaan, ni ois kuulemma ollut parempaakin tekemistä.
Seksi loppui jo ensimmäisten vuosien aikana. Ja, jos otin asisn puheeksi, ni hän vaan sivuutti sen! Lopuksi, syytti seksittömyydestä minua!
Eron jälkeen oltiin ihan hyvissä väleissä, kunnes sain tietää, että hän puhuu musta pahaa selän takana hyvänpäivän-tutuille. Kertoo, miten huonossa ilmapiirissä jouduttiin asumaan ja miten lapset ja koirat olivat mukamas vaarassa!
Mun omat kokemukseni omasta ex-kumppanista. Luulen, että exällä on Assin ja ADD:n yhdistelmä. Mikä teki suhteesta vielä vaikeamman.
Suhde eteni vauhdilla. Treffeillä käytiin tammikuussa ja huhtikuussa jo ostettiin yhteinen talo. Naimisiin mentiin jo joulukuussa ja eka lapsi syntyi 1,5vuotta ensitreffeistä!
Kotona oli jatkuvasti sotkuista. Riitoja tuli, kun en enää jaksanut siivota kumppaninkin jälkiä.
Kun kerroin omista tunteistani, ni siitä tuli aina riitaa. Käänsi asiat aina mun syyksi!!
Seksielämä oli nollassa. Ei läheisyyttä, pusuja, haleja, eikä keskusteluja.
Pääsin eroon, kun menin vieraisiin, kun en kestänyt enää seksittömyyttä!
Ero oli selkeä! Siitä ei enää keskusteltu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokevatko asperger-naiset olevansa yksinäisiä? Ovatko lesboja yleensä? Ovatko enempi intro kuin ekstroverttejä?
Assinaiset viihtyvät hyvin yksin. Itse ainakin olen täysin 100 % hetero. En usko lesbouden olevan asseilla yleistä, varmaan jopa harvinaisempaa kuin muilla. Uskoisin suurimman osan olevan introvertteja. Eikös se introverttius ole aika oleellinen asia autismissa?
eikös tuo oo tutkittu että ainaki sukupuoleltaan välimaastoon jäävät on usein aspeja, voivat olla myös jotenkin miesmäisiä. yleensä aspeilla taitaa olla perse kakka ym alapäähuumorii normaalia enemmän? fantasat ja mielikuvitusmaailma myös yleisempää aspinaisilla. Tunteiden tunnistaminen vaikeaa kuten miehilläkin ja onko tunteet omia vai toisen. tiettyä periksiantamattomuutta ja pakonomaista suorittamusta. kiinnostuksen kohteet, millaisia naisilla on vrt miehiin?
Voit myös olla adhd, josta on seitsemän eri muotoa ja inanttetiivinen adhd naisilla voi muistuttaa "lievää aspergeriä".