Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies pyörsi päätöksensä lastenteosta
10.10.2013 |
Olen ollut suhteessa vuoden verran miehen kanssa kenen kanssa elämä, arki ja kaikki siihen sisältyvä tuntuu aivan täydelliseltä.
Meillä on kummallakin yksi lapsi entisestä liitosta, lapset tulevat loistavasti toimeen keskenään ja vietetään kaikinpuolin juuri toivomaani perhe-elämää.
Olemme tämän vuoden ajan käytännössä asuneet yhdessä kokoajan, joko hän lapsensa kanssa minun luonani tai toisinpäin, yhteenmuutto on ollut mielessä jo pitkään ja löydettiin vihdoinkin asunto jonne kumpikin tahtoo, mukavalta paikalta ja muutto olisi marraskuun lopussa.
Vuosi sitten suhteen aloittaessamme, kävin heti hänen kanssaan keskustelun lastenhankinnasta, sanoin että vaikka se ei tällä hetkellä ole mielessäni, enkä tähän väliin missään nimessä ole lasta hankkimassa, minulle on varmasti jossain kohtaa tulevaisuudessa tärkeää saada vielä toinen biologinen lapsi.
Hän ymmärsi täysin kantani, sanoi kyllä ettei ole ajatellut aiemmin enempää enää lapsia hankkia, mutta koska käsittää miten tärkeä asia minulle on, hänellä ei ole mitään asiaa vastaan tulevassa.
Keskustelimme asiasta siis vakavasti ja tulimme yhteisymmärrykseen että joskus, ei nyt, mutta joskus, lapsia vielä hankitaan.
En ole nähnyt tarpeelliseksi tämän vuoden aikana enää asiasta enempää keskustella koska mieleni oli rauhallinen ja olin iloinen että ajatellaan asioista samalla tavalla.
Nyt sitten, keskustelun lomassa tuli kaverin lapsista jotain puhetta, ja jotenkin mies sitten totesi ettei "ikinä hankkisi itseään vastaavaan tilanteeseen" (hankkisi montaa lasta)
Aloin purkamaan asiaa ja keskutelemaan että onko mieli muuttunut vai mitä on tapahtunut, miehen kommentti oli että "en ole ikinä sanonut että lapsia tahtoisin tulevaisuudessa"
Pyörsi täysin puheensa tähän väliin.
Olen täysin, täysin puulla päähän lyöty..
Mä en osaa yhtään enää ajatella mitä pitää tehdä..
meillä on muutto edessä, ja vaikka en tosiaan tähän väliin lapsia tahdo, kuka tietää vaikken niitä välttämättä ikinä lisää hankkisikaan?
Mutta se tietous.. että jos ajattelen etten ikinä toista lasta saisi, se kalvaa niin paljon sisältä ja tulee tyhjä olo hetkessä.. pelkkä ajatus siitä katkeroittaa mut nyt jo sekunneissa, eikä tilanne tuskin paremmaksi ainakaan muuttuisi vuosien saatossa.
Samaan aikaan on tosi petetty olo, tuntuu siltä että mies on uskotellut mulle muuta ja mielessään ajatellut koko ajan ettei lapsia hanki, että odottaisi vaan mun mieleni muuttuvan ajan kuluessa.
Olen vasta 25 vuotias, mutta tiedän hyvin varmaksi etten kykene kohtaamaan sitä todellisuutta missä muuttaisin yhteen unelmien kotiin, eläisin oikeasti onnellista elämää ja takaraivossani tiedostaisin koko ajan mistä luovuin saavuttaakseni sen onnen.
Olisko joku kuka on käynyt samaa läpi?
Mulla lyö pää nyt niin tyhjää, itkettää, harmittaa..
Mun on tosi vaikeaa nyt käsittää että kaikki se arki mikä me ollaan rakennettu ja saatu toimimaan kaatuisi tähän.
Tiedän etten voi toista ihmistä pakottaa, enkä ikinä tahtoisikaan lapsia ihmisen kanssa joka ei sitä kokisi iloksi. Harmittaa vaan niin paljon.. elämä on kaikin puolin muuten loistavasti mutta en käsitä miten ikinä voisin luopua niin isosta haaveesta :(
Tästä tekee kymmenen kertaa vaikeampaa se että lapset tulevat niin tajuttoman hyvin toimeen keskenään ja ovat tottuneet tähän elämään, tietävät muutosta, odottavat sitä. Tuntuu oikeasti että pohja sortuu alta.
En ihan oikeasti kykene ymmärtämään että mikä ihminen voi olla jos koko vuosi on käytännössä ollut valhetta tuon asian osalta.
Kommentit (31)
Miehesi kanta on järkevä, mutta hänen olisi pitänyt puhua asiasta suoraan. Tuollainen "en koskaan luvannut" -puolustelu on aika heikkoa. Sinua neuvoisin nyt säilyttämään malttisi. Älä tee mitään hätäisiä päätöksiä, vaikka oletkin loukkaantunut. Tunnekuohu tasoittuu kyllä, ja sitten voitte tehdä järkeviä päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme vaihtoehtoa: vaihda miestä tai puhu hänet ympäri tai luovu ajatuksesta hankkia lapsi. Sitä neljättä vaihtoehtoa älä edes harkitse, jos oikeasti haluat pitää tämän miehen.
Tottakai on oikeus muuttaa mieltään ja tehdä miten parhaaksi tuntee.
Se olisi mukava vain tehdä ennen kuin puhutaan yhteiset asumiset ja tulevaisuudet yhteen, ei ton luokan päätös kuitenkaan ihan hetkessä pyörry, tiedossahan se on ollut jo pitemmän aikaa.
En missään nimessä ole hänelle vihainen...
tiedän täysin että hänellä on oikeus tuntea juuri niin kuin tuntee.
Tämä tapa vaan millä se äkisti tulee esiin keskellä tätä kaikkea tuntuu tosi pahalta tällä hetkellä ja on valtavan hankala ajatella enää mitään järkevästi...
Eihän tässä auta kuin keskustella ja miettiä mitä nyt tapahtuu mutta tuntuu niin järjettömältä vakavasti yhtäkkiä alkaa miettimään että pitääkö tässä sitten erota jos ajatukset ei kohtaa sittenkään tuossa yksiin. Tuli ihan liian nurkan takaa.
ap
Toivottavasti miehesi on huolehtinut ehkäisystä omalta osaltaan. Hänen olisi kannattanut heti selkiyttää tilanne kertomalla, että on varaamassa aikaa vasektomiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä teidän kannattaisi keskustella. Miksi se ei halua lasta, sanooko se mitään syytä. Joku syyhän siihen on ja se on varmasti yhtä hyvä syy kun sullekin sille, että haluat lapsen.
Ei hyva enne etta mies on eparehellinen noin tarkeassa asiassa. Tuli mieleen etta on ollut lapsen kannalla vain sinun mieliksesi silloin kun ette viela asuneet yhdessa ja suhde ei ollut viela vahvalla pohjalla. Nyt tuntenee olonsa varmaksi ja alkaa uskaltaa olla oma itsekas itsensa. Onko muutto jo teille peruuttamaton? Jos itse olisin samassa tilanteessa, en muuttaisi yhteen ennenkuin olisin paremmin perilla miehen rehellisyydesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 17:35"]
miehelläkin on oikeus päättä kehostaan ja muuttaa mieltään ;)
Toivottavasti kuitenkin löydät jonkun hyvän ratkaisun.
[/quote]Totta kai on oikeus paattaa, mutta tassa onkin kyseessa miehen eparehellisyys, ensin sanoo yhta ja sitten valehtelee niin koskaan sanoneensa.
Ei ole muutto peruuttamaton.. tosi tyhjä olotila.
Koitin äsken hänen kanssa asiasta puhua ilman mitään hyökkäystä tai katkeruutta..
selitin asian ja sanoin että niin paljon kuin häntä rakastankin niin en tiedä pystynkö elämään tietouden kanssa etten enää lapsia ikinä hankkisi.
Sanoin että kerroin mielipiteeni tosi selvästi jo suhteen alussa ja luulin meidän olevan samalla aaltopituudella..
vastaukset ei vaan mene enää yksiin.. sanoi että ei se välttämättä mahdottomuus ole, mutta samantien perään sanoi ettei tahdo enää lapsia kun tahtoo nauttia lisääntyvästä vapaa-ajastaan..
sitten vaan kysyi että miksi se on mulle niin tärkeää ja hän ei ymmärrä yms yms..
jotenkin sairas tilanne.. kysyi että yritänkö mä nyt jotain eroa tai tahdonko jättää hänet. Lopputilanteessa hermostui muhun.
En tiedä miten päin tätä enää keskustelisi mitenkään selväksi,
en voi ihmisen mieltä muuttaa enkä tahtoisikaan..
tuntuu vaan niin pahalta että hän olisi tosiaan käytännössä valehdellut vaan sen takia että varmistaisi mun tunteitani häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ala nyt mankumaan ja vinkumaan sitä lasta. Ja ota ihmeessä se neljäs vaihtoehto käyttöön. Parin vuoden päästä eroatte kun mies ei jaksa vauva-arkea. Löydät uuden miehen ja kappas haluat vielä sen kolmannen kun perhe ei ole muuten täydellinen. Olet niin nuori että ehdit toistaa tämän kuvion monta kertaa..
Eikö teillä ole siinä jo kompakti neljän hengen perhe, lapsenne tulevat toimeen keskenään ja kaikki hyvin. Miksi et voi tyytyä tähän nyt? Miksi se toinen biologinen lapsi on niin tärkeä? Halu näyttää miehen ex-tyttöystävälle? Pahimmassa tapauksessa alat ajatella tätä asiaa ja se alkaa vaikuttamaan teidän arkeen ja mies ja lapsi häipyvät kuvioista.
Onko mieskin vielä nuori? Jos on alle 40, ehtii hän muuttaa mieltään vielä moneen kertaan. Mitä jos itsekin nauttisit nyt lisääntyvästä vapaa-ajasta lisääntymisen sijaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jätä ihmeessä moinen tuulella käypä hyrrä..tiiä jos muissakin tärkeissä ja sulle isoissa asioissa pyörtää mielensä...ei oo oikeen luottamista häneen näköjään ja kun ei sua yhtää ymmärrä asiassa niin...
OT, jos teillä on kaikki hyvin, lapsenne tulevat toimeen hyvin, niin miksi edes riskeerata sitä kaikkea toimivaa uudella vauvalla joskus??? Kun jokainen tietää, että riskit on kovat, parisuhde voi huonosti... yms.
Toisaalta, olen sitä mieltä, että silloin alussa kun keskustelitte, hän sanoi ymmärtävänsä sun halun ja todenneen, että tosiaan, ehkä joskus sitten vielä.
Nyt siitä on mennyt vuosi, ja arkea on alkanut tulemaan enemmän elämään, voi olla, että syystä tai toisesta sanoi noin paljon jyrkemmin, eikä ehkä silti vielä tarkoita, ettei koskaa, ei ikinä yms. vaan tällä hetkellä hän ei voi kuvitellakaan lisää lapsia, koska ovat "rasite" monella tapaa.
Toivon, että saatte asiat selvitetyiksi, ehkä pientä taukoa tuossakin juttelussa nyt??? ja toivon, että saatte ne tämän hetkiset lapset kasvatettua yhdessä hyvässä hengessä, ne kasvaa ja tulevat tarvitsemaan teiltä vielä paljon rakkautta, apua ja tukea. Ei taatusti heillekään tulisi olemaan enää helppoa, että siihen vielä lisää lapsia tulisi sekoittamaan pakkaa, joka heillä jo kertaalleen on isosti muuttunut. Satsatkaa nyt niihin olemassa oleviin, ihmetelkää sitten muutaman vuoden päästä, jos kaipuu jälkikasvua kohtaan on niin iso, etteivät he riitä, niin ehkä teette vielä yhteisen, ei se ole pakollista kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka et nyt samoin tien päättäisi erota niin suosittelisin kyllä lykkäämään yhteenmuuttamista!
Itse keskustelisi asian läpi NYT HETI, koska miehesi vain turvautuu siihen, että lopulta jätät hänet rauhaan tässä asiassa. Riippuu ihan siitä, kuinka tärkeää SI NULLE on saada toinen lapsi. Jos se on tärkeää niin sitten teet pesäeron tähän mieheen (koska oikeesti, eihän yksikään mies voi kuitenkaan lasta korvata, se nyt on totinen tosi). SINÄ olet alunperin ollut rehellinen asian suhteen joten et ole vastuussa siitä, että miehessä ei ole miestä niin paljoa että seisoisi sanojensa takana. MITÄ SINÄ TAHDOT, päätä se. Muu hoituu sitten sen jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 19:13"]
Onko mieskin vielä nuori? Jos on alle 40, ehtii hän muuttaa mieltään vielä moneen kertaan. Mitä jos itsekin nauttisit nyt lisääntyvästä vapaa-ajasta lisääntymisen sijaan?
[/quote]
Samaa mieltä. Ap ylireagoi pahasti. Tosissasiko mietit yhteenmuuton perumista ja täällä vielä porukka kannustaa?? Haloo.
Onko mies itsekin saanut lapsensa hyvin nuorena? Ovatko hänen kaverinsa etupäässä lapsettomia? Veikkaan, että kun kaveripiirissä alkaa tulla yhä enemmän lapsia, niitä toisia ja kolmansiakin, niin voi hyvin mieli muuttua. Sitä kun haluaa yleensä samaistua ystäviinsä.
Tilanne kuulostaa tosi kurjalta etenkin kun mukana on nuo jo olemassa olevat lapset. Heidän takiaan ei ole hyvä erota, mennä yhteen ja taas erota jne. Itse taitaisin siirtää yhteenmuuttoa asian takia.
Toisekseen mikä ehkäisy teillä on ? Jos sinä käytät hormonaalista ehkäisyä saattaisin miettiä asiaa senkin kautta että ihanko oikeasti mies olettaa sinun kärsivän seuraavat 20-25 vuotta hormonaalisen ehkäisyn riskeistä ja mahdollisista vaivoista vaikka sinä haluaisit lapsia ja hän ei. Sinä siis joutuisit vastaamaan ehkäisystä ja sen vaivoista. Saattaisin ehdottaa että tästä lähtien mies vastatkoon ehkäisystä kerta mielipide vaihtui noin. Jos on varma ettei halua lisää lapsia niin käy vasektomiassa ja muuten hoitaa asian kortsuilla. Näin mies joutuisi oikeasti mittimään mitä haluaa eikä pelkästään jätä ongelmia sinulle ja mene yksin omien halujensa mukaan.
Toisaalta ymmärrän että mies voisi muuttaa mielensä kun lapset vuodessa muuttuvat paljon isommiksi niin tuntuu ehkä kurjalta aloittaa taas alusta vauvan kanssa kun tietää kuinka paljon se sitoo ja nyt on elämä jo helpompaa. Mutta minusta on epäreilua väittää että ei alkuun lupaillut muuta jos niin kuitenkin teki.
Tsmppiä ap. Tilanne ei ole helppo. Aikalisä ei olisi pahitteeksi.
Minulla on hormonikierukka eikä siitä mitään haittoja ole. ei ap
Alue: Aihe vapaa
miehelläkin on oikeus päättä kehostaan ja muuttaa mieltään ;)
Toivottavasti kuitenkin löydät jonkun hyvän ratkaisun.