Antaisitko 10-vuotiaan lapsesi nukkua vieressäsi joka yö,

Antaisin. Tosi meidän kuopus nukkuu vain välillä, mutta aina saa tulla jos haluaa. Täyttää keväällä 10v.

Antaisin. Tosi meidän kuopus nukkuu vain välillä, mutta aina saa tulla jos haluaa. Täyttää keväällä 10v.

Meillä 13 vuotiaskin haluaa tulla viereen aina kuin se vain on mahdollista eli kun mies on reissussa

Saa tulla yöllä viereeni, mutta omaan sänkyyn menee illalla nukkumaan. Kyllä se ennen armeijaa huomaa, että oma sänky on parempi.

Jos se olisi jokin ohimenevä vaihe, niin miksipä ei. Muuten kyllä pyrkisin siihen, että pääsääntöisesti lapsi nukkuu omassa sängyssä, väliin saa toki tulla jos siltä tuntuu mutta ei nyt joka yö. Itsekin nukuin satunnaisesti vanhempien vieressä aika vanhanakin vielä (eli joku n. 10v), ja se oli minulle hyvin tärkeää. Pelkäsin ja pelkään edelleen pimeää enkä tykkää nukkua yksin.

Miksi ihmeessä pidetään niin tärkeänä, että lapsi nukkuu yksin kun aikuiset nukkuvat yhdessä? Meillä tällä hetkellä minä ja 1v nukutaan samassa huoneessa, 1v ainakin suurimman osan yöstä pinnasängyssä, aamuyöllä tulee sitten viereen. Mies nukkuu lapsen huoneessa. Näin siksi, että koska tuo lapsi tosiaan yleensä siirtyy minun viereeni, meille tulisi kolmestaan vähän ahdasta. En myöskään pystyisi rentoutumaan, kun pelkäisin miehen kierähtävän lapsen päälle.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 21:17"]

En antaisi, koska haluan itse nukkua rauhassa. En siis perustele tätä lapsen parhaalla, koska en usko siitä olevan lapselle mitään haittaa vaikka nukkuisi joka yö vieressä. Äitiä haittaisi.

[/quote]

Olet yh vai nukut muuten yksin?

Tiedän 13-vuotiaan tytön joka on aina nukkunut äitinsä vieressä yöt. Lapsen vanhemmat erosivat jo tytön ollessa pieni joten tällainen tilanne saattoi syntyä. Koska kyseinen lapsi on aina nukkunut äitinsä vieressä "turvassa" ei hän pysty nukkumaan yksinään lainkaan. Erilaisia pelkotiloja on paljon ja muutenkin ongelmia tällä tytöllä. Varoittelimme jo vuosia sitten että pitäisi opettaa tyttö nukkumaan yksin mutta äitinsä kai kuvitteli että tyttö itse lopettaa touhun iän myötä, näin vain ei ole tapahtunut.

Saatoin nukkua päiväunet yötyötä tekevän äidin vieressä vielä lukioikäisenäkin :) Yöni nukuin kyllä ihan omassa sängyssä.

En antaisi, koska miehen kanssa halutaan nukkua kahdestaan parisängyssä. Molemmat lapset nukkuivat vieressämme 2-vuotiaiksi ja sitten opetettiin heidät omaan huoneeseen. Ihan suloista jos joku tykkää nukkua lasten kanssa pidempään, mutta mä haluan nukkua rauhassa! Lapset potkii ja pyörii, ei siinä herkkäuninen saa nukuttua kunnolla.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 22:19"]

[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 21:17"]

En antaisi, koska haluan itse nukkua rauhassa. En siis perustele tätä lapsen parhaalla, koska en usko siitä olevan lapselle mitään haittaa vaikka nukkuisi joka yö vieressä. Äitiä haittaisi.

[/quote]

Olet yh vai nukut muuten yksin?

[/quote]

En nuku yksin, nukun mieheni kanssa.

Jos lapsi ei uskalla tai jostain syystä halua nukkua omassa huoneessaan, niin antaisin nukkua vieressä. Ja annankin oman 10v tytön tulla viereen jos joskus haluaa. Meidän sängyssä tosin nukkuu vakituisesti 6v pikkuveli, joten hieman ahdasta joskus on, vaikka sänky onkin normaalia leveämpi. Vanhin lapsi nyt 12v ei ole halunnut pikkulapsi-iän jälkeen tulla meidän sänkyyn ja tyytyväisenä nukkuu omassa huoneessaan. Mutta jos haluaisi, niin kyllä sitä tilaa jotenkin saataisi järjestymään=) Tulee vielä aika, kun miehen kanssa kahden nukutaan eikä kukaan tule viereen.

Kyllä. Tosin olen ainoa aikuinen perheessä, joten siinä ei tultaisi ajatuksen eikä konkretian tasolla parisuhteen väliin.

Meillä kotona tulee välillä viikon, parin kausia, että nukutaan yhdessä ja sit kikatellaan ja supatellaan ennen nukahtamista. Sitten taas menee pitkiä aikoja, että kaikki nukutaan ominemme. Pienempänä enemmänkin laitetiin siskonpetiä, ei noi teinit niin mielellään enää viereen tule.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 22:21"]

Tiedän 13-vuotiaan tytön joka on aina nukkunut äitinsä vieressä yöt. Lapsen vanhemmat erosivat jo tytön ollessa pieni joten tällainen tilanne saattoi syntyä. Koska kyseinen lapsi on aina nukkunut äitinsä vieressä "turvassa" ei hän pysty nukkumaan yksinään lainkaan. Erilaisia pelkotiloja on paljon ja muutenkin ongelmia tällä tytöllä. Varoittelimme jo vuosia sitten että pitäisi opettaa tyttö nukkumaan yksin mutta äitinsä kai kuvitteli että tyttö itse lopettaa touhun iän myötä, näin vain ei ole tapahtunut.

[/quote]

Tuskinpa nuo pelkotilat ja muut ongelmat ovat syntyneet vieressä nukkumisesta.

Onpas paljon niitä, jotka antaa muitta mutkitta noin ison lapsen nukkua vieressä kaiket yöt halutessaan. Tai sitten perhepetiläiset on vaan vastaamassa, muut ei vaivaudu. 

Meillä on kaksio, joten samassa huoneessa nukutaan toistaiseksi, mutta lapsi omassa sängyssään, myös kipeänä ollessaan. Ihan lähellä me vanhemmat ollaan, mutta parisänky on meidän valtakuntaa öisin. 

Aika hurjaa, että perheen isä jopa ajetaan (tai lähtee vapaaehtoisesti) muualle nukkumaan, että äiti saa vallata sängyn lapsineen, kun ei puhuta edes mistään imeväisikäisestä tms. Kyllä minusta parisuhteeseen kuuluu se, että mies ja nainen saavat olla ihan kahdestaan joka vuorokausi, olkoonkin se aika sitten vaikka se 6-8 tuntia, joka vietetään rauhallisesti nukkuen. Itse kaipaan sitä kahdenkeskistä oloa myös iltaisin - paha paha, itsekäs äiti kun olen. 

(Muuten, tuli mieleen, että onkohan nämä vapaamieliset perhepetiläiset tosi hyviä ja sikeitä nukkumaan ylipäätään. Herkkäunisissa perheissä kun tunnutaan arvostavan enemmän sitä rauhallista nukkuaikaa.)

Antaisin, itse nukuin vielä tuotakin vanhempana isän tai äidin vieressä (toinen lähti evakkoon), kun kivuiltani en muuten saanut unta. Toisen ihmisen läheisyys rauhoitti ja sain nukuttua, änkesin tosiaan ihan kiinni. Kun lopulta kivut loppuivat ei ollut enää tarvetta nukkua toisten vieressä ja monta vuotta menikin ennen kuin sitten oman kullan kainalossa uinailin. Tiedä sitä sitten kuinka tarpeeni vaikutti vanhempieni väleihin, mutta molemmat tiesivät miksi sinne änkesin lähes joka yö. Jos ei muuta niin minä sain onnellisen lapsuuden.

Tällä taustalla en pystyisi kieltämään lapseltani viereen tulemista.

Kyllä. Niin pitkään kun lapsi haluaa.

Antaisin, jos tosiaan ei minun tai muiden yöunia vie.

Miksikö? Siksi, että muistan parhaina muistoina lapsuudesta sen, että sain nukkua äidin vieressä kun isä oli yövuorossa. Se ihana lämmin olo ja äidin tuoksu on mielessä vieläkin, ja sitä ihanaa muistoa jatkan antamalla omien nukkua vieressä silloin kun siltä tuntuu. Ei joka yö, mutta esim kipeänä, miehen ollessa yötöissä, teiniangsteissa jne.

Meidän vanhempien sängyn on tarkoitus olla lasten turvapaikka oikein pahassa paikassa.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 22:21"]

Tiedän 13-vuotiaan tytön joka on aina nukkunut äitinsä vieressä yöt. Lapsen vanhemmat erosivat jo tytön ollessa pieni joten tällainen tilanne saattoi syntyä. Koska kyseinen lapsi on aina nukkunut äitinsä vieressä "turvassa" ei hän pysty nukkumaan yksinään lainkaan. Erilaisia pelkotiloja on paljon ja muutenkin ongelmia tällä tytöllä. Varoittelimme jo vuosia sitten että pitäisi opettaa tyttö nukkumaan yksin mutta äitinsä kai kuvitteli että tyttö itse lopettaa touhun iän myötä, näin vain ei ole tapahtunut.

[/quote]

13-vuotiaan elämä on hirvittävän pelottavaa, tiesitkö. Jos oma 13-vuotiaani haluaisi tulla viereeni, niin totta hitossa ottaisin ilomielin.

Asia ei ole meillä enää ajankohtainen, mutta aikoinaan laitoimme makuuhuoneeseen irtopatjan ja siihen sai tulla yöllä, jos pelotti tms. Kaikki saivat nukkua rauhassa, mutta lähellä. Lasten ollessa ihan pieniä, toki olivat silloin välillä meidän sängyssä.

En. Se olisi liian vaarallista. Olen tällainen sadan kilon keijukainen, ja jos huitaisen tietämättäni yöllä jalalla tai kädellä, niin siinä on tuollaisella 30+-kiloisella hätä kädessä.