Voiko yli nelikymppisenä korkeakoulusta valmistunut saada vielä uraa?
Minulla tällä hetkellä vain yo-tutkinto ja 2 opistotason ammattia. Nyt olen lapsen kanssa kotona ja toiveena vielä ainakin toinen lapsi.
Aikeena olisi opiskella tässä ohessa AMK tutkinto ja sen jälkeen vielä joko ylemi AMK tai jopa maisterin tutkinto.
Mutta valmistuttuani olisin ainakin 42-45v :/ onko siinä iässä enää toivoakaan saada uraa aikaiseksi tai ylipäänsä hyvää työpaikkaa vai viekö nuoremmat kaikki?
Kommentit (42)
[quote author="Vierailija" time="06.10.2013 klo 22:52"]
Minulla tällä hetkellä vain yo-tutkinto ja 2 opistotason ammattia. Nyt olen lapsen kanssa kotona ja toiveena vielä ainakin toinen lapsi.
Aikeena olisi opiskella tässä ohessa AMK tutkinto ja sen jälkeen vielä joko ylemi AMK tai jopa maisterin tutkinto.
Mutta valmistuttuani olisin ainakin 42-45v :/ onko siinä iässä enää toivoakaan saada uraa aikaiseksi tai ylipäänsä hyvää työpaikkaa vai viekö nuoremmat kaikki?
[/quote]
Miksi ihmeessä opiskelet joutavaa AMK-tutkintoa joka on sama kuin kaksi opistotason aikaisempaa tutkintoasi (vai tarkoititko ammattiopistotasoa??)? Ehdottomasti suoraan yliopistoon, jätät AMK-vaiheen kokonaan pois.
Mä luulen, että riippuu ihmisestä, persoonasta... Mulla on tuttava, joka valmistui oikeustieteellisestä lähemmäs 50-vuotiaana. Meni ensin muutama vuosi, ettei saanut mitään paikkoja, joita haki.
Sitten hän oli ihan muissa asioissa yhdessä tilaisuudessa, jossa sattui olemaan myös erään viraston pomo. Juttelivat, pomo piti häntä hyvänä tyyppinä ja kysyi, että mitä tekee ammatikseen. Hän kertoi rehellisesti tilanteen.
Pomo totesi, että pitäähän nyt noin fiksun naisen saada kunnon paikka! Laita heille avoin hakemus. Nainen laittoi, sai paikan ja on nyt parissa vuodessa edennyt uralla ihan mukavasti ylempii tehtäviin.
Kaikki on mahdollista. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Aina kannattaa yrittää ja noudattaa unelmiaan.
Mikä teille sitten on ura, jos ei ap:lla siihen ole mahdollisuuksia, en ymmärrä?
Esim. ystäväni, reilu 4-kymppinen teki uraa kaupallisella puolella, valmistui hiukan ennen neljääkymppiä. 5v meni, alkuun oli ostoassistenttina eräässä suuressa firmassa, siitä eteni ostajaksi ja nyt toimii ostopäällikkönä (en ole ihan varma tuon tittelin nimen oikeellisuudesta).
Eikö tuo nyt ole kelpo ura, vai miksi ei ap:lla olisi mahdollisuutta melkein mihin vaan? Työvuosia kuitenkin on edessä vielä vaikka kuinka paljon.
Jos perheesi tukee ja olet motivoitunut tekemään uraa nini mikäsä siinä, mutta jos koko enegiasi menee arjen pyörittämiseen niin saat vain tavallisia duuneja.
Toki nythän ollaan vielä eläkeikääkin nostamssa
On se vähän hankalampaa. Käyn työn ohella AMK:a, koulutusohjelma sivuaa löyhästi työkokemustani. Valmistuessani olen 42v.
Enää ei voi lähteä kiertämään lyhyitä kesätöitä keräten laaja-alaista työkokemusta. Se olisi pitänyt tehdä nuorempana. Nyt täytyy olla vähän enemmän tuuria matkassa, pitää olla oikeasti hyvä ja suhteita pitää löytyä.
Ainakin muutamia tunnettuja komean uran tehneitä on, jotka ovat aloittaneet vasta kolmekymppisinä. Ja entisessä maailmassa 30 oli sama kuin nyt 40. Että ihan hyvät mahdollisuudet ovat.
Vaikea kuvitella että työttömäksikään jäät sen enempää kuin muut
Kyllä se vaikeaa on. Olen itse valmistunut 4-kymppisenä maisteriksi. Meitä aikuisopiskelijiota linjallani oli kolme. Yksi jäi yliopistolle, yksi jäi tekemään lisää lapsia ja itse häviän työnhaussa nuoremmille ja enemmän alasta kokemusta omaaville. Aika epätoivoinen olen, työkokemusta alalta kun ei paljoa ole, ei sitä työttömänäkään lisää kerry.
Mutta kuten tuolla ylempänä kirjoitettiin, riippuu alasta. Sote-puoli on varmaan yksi niistä harvoista varmoista nakeista myös aikuisena valmistuville.
Miksi tekisit välissä amk- tutkinnon? Nyt kun tulee tuo uudistus, että korkeakouluhauissa suositaan ylioppilaita, niin kannattaisi yrittää hakea sinne yliopistoon ensi keväänä, kun kaikki ovat vielä samalla viivalla. Muutenkaan en ymmärrä, miksi tekisit huvin vuoksi yhden "turhan" tutkinnon (kaikki opiskelu ei todellakaan kannata) tuossa välissä jos tavoite on mennä yliopistoon.
Hoitoalalla ainakin on täysin mahdollista saada "ura".
Ehkäpä syynä AMK-tutkintojen opiskeluun yliopiston sijaan on se, että niitä voi suorittaa työn ohessa, aikuisopintona eli iltaisin ja monimuotona. Kaikilla ei ole varaa jäädä täysipäiväiseksi opiskelijaksi, mitä yliopistossa opiskelu vaatii.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 10:49"]
Ehkäpä syynä AMK-tutkintojen opiskeluun yliopiston sijaan on se, että niitä voi suorittaa työn ohessa, aikuisopintona eli iltaisin ja monimuotona. Kaikilla ei ole varaa jäädä täysipäiväiseksi opiskelijaksi, mitä yliopistossa opiskelu vaatii.
[/quote]
Mistä tällainen käsitys? Eiköhän se ole pääsääntöisesti päinvastoin?
[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 17:21"]
[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 10:49"]
Ehkäpä syynä AMK-tutkintojen opiskeluun yliopiston sijaan on se, että niitä voi suorittaa työn ohessa, aikuisopintona eli iltaisin ja monimuotona. Kaikilla ei ole varaa jäädä täysipäiväiseksi opiskelijaksi, mitä yliopistossa opiskelu vaatii.
[/quote]
Mistä tällainen käsitys? Eiköhän se ole pääsääntöisesti päinvastoin?
[/quote]
Komppi.
Aika huonosti varsinkin tässä taloustilanteessa.
Yliopisto-opiskelu on nykyään sen verran kovaa touhua Kela-seurantoineen sun muineen, että nopeasti on pakko opiskella. Jos siihen pystyy, homma on enemmän kuin jees. Elämänkokemuksesta on myös hyötyä opiskelussa. AMK-linjalle lähteminen on minusta turhaa vaatimattomuutta. Suoraan vaan yliopistoon kuten täällä moni sanookin.
Uraa ei välttämättä enää saa mutta kiinnostavia töitä ja projekteja, toki voi mennä toisinkin ja saada varsinaisen uran. Itse aloitin yliopistossa 45-vuotiaana ja valmistuin maisteriksi yli viiskymppisenä. Tieteessä kilpailu on niin ankara, ettei musta ei ole siihen, rahkeet ja lahjat ei riitä. Kivoja hommia olen saanut muualta ja elämä on paljon parempaa kuin ennen opintoja.
Hallinnon puolella on nimenomaan etua, että ymmärtää jotain käytännön puolesta ja on tehnyt myös niitä töitä. Tai ainakin pitäisi olla.