Oletteko te oikeasti sitä mieltä, että minun kuuluu jäädä nuolemaan näppejäni erossa?

Mietin että jos appivanhemmat kuolevat ja vaimo perii, appivanhemmat ovat sulkeneet vävyn pois, joten perintö ei mene jakoon. Avioerotilanteessa kai perintö kuitenkin lasketaan naisen varallisuudeksi, joten miksi hän saisi sitten puolet nykyisestä yhteisestä omaisuudesta? Vaikka tuossa kyllä nainen on ilmeisesti merkitty asunnon toiseksi omistajaksi, joten avioliiton ajalta ainakin tämä menee puoliksi. 

Hämmentäviä ovat nämä lakikiemurat. 

Sanni16kerava kirjoitti:

Kannattaa varmistaa ihan ensiksi, että appivanhemmat eivät ole rajanneet sinun avio-oikeuttasi perinnön ulkopuolelle.

Jos ovat rajanneet, sun ainoa mahdollisuus on yrittää saada se ehto peruttua. Toinen vaihtoehto on kitkutella vaimon kanssa ja yrittää saada siinä sivussa hyöty perinnöstä.

Jos avio-oikeusrajausta ei ole, yritä pysyä avioliitossa appivanhempien perunkirjoituksiin asti hinnalla millä hyvänsä.

Tässä Sannilla on selkeät faktat vaikka alapeukkua näyttää tulleen.

Niin mitenkäs tuo oikeasti menee, jos testamentissa on rajattu puolisot pois?

Miten omaisuus sitten käytännössä jaetaan vaikka 10 vuoden päästä tapahtuvassa erossa jos avioehtoa ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Onneksi mun perintöni on suljettu puolisoltani vanhempieni toimesta jos satunkin menemään naimisiin.

Toimesta... sinä et ole puolisoa nähnytkään. Paljastut joka kerta kun käytät tuota rakennetta.

Tietääkö vaimosi ap, että sinä tiedät näistä eroaikeista?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka suuri on perintö?

0 €, koska perittävät ovat elossa. Osaatko lukea 😂

Eli oliko strategiasi yrittää pitää nuorin lapsista kotona asumassa, jotta vaimosi ei ota eroa? ja toivot että  appivanhempasi ehtivät kuolla ennen kuin lapsi muuttaa? Ja niin vaimosi saa perinnön, josta puolet menee sinulle kun ero tulee?

Ehkä kannattaisi tehdä jotain rahoitusneuvotteluja nuorimman lapsen kanssa, ts. luvata hänelle summa x jos asuu vanhempiensa kotona kunnes äitinsä vanhemmat kuolevat.  ;)

Erotessa tehdään ositus. Siinä teidän velat vähennetään varoista ja erotus jaetaan tasan.

Osituksessa ei TIETENKÄÄN HUOMIOIDA ELÄVIEN APPIVANHEMPIEN MAHDOLLISESTI JOSKUS JÄTTÄMÄÄ PERINTÖÄ.

Ei voi noin tyhmä edes olla...

Soita laki24:ään ja kysy juristilta, ellet mua usko. Se maksaa pelkän puhelinmaksun verran.

Vierailija kirjoitti:

Mietin että jos appivanhemmat kuolevat ja vaimo perii, appivanhemmat ovat sulkeneet vävyn pois, joten perintö ei mene jakoon. Avioerotilanteessa kai perintö kuitenkin lasketaan naisen varallisuudeksi, joten miksi hän saisi sitten puolet nykyisestä yhteisestä omaisuudesta?;

Jos perillisen aviopuoliso on suljettu testamentissa pois perinnöstä, niin sitä perittyä omaisuutta EI lasketa millään lailla mukaan avioerossa.

Nyt ap kaikki keinot käyttöön. 

Vaimo hemmottelulomalle ja liitto uuteen kukoistukseen. Kyllä se siitä.

Vierailija kirjoitti:

Niin no mun mielestä tässä ei ole mitään reilua. Tässä on kohta 25 vuotta menty minun rahoilla. Olen kustantanut lapset ja vaimon elämisen. Ehdin maksaa jopa asuntolainan suinä sivussa. No kohta maksan sitäkin uudestaan, kun maksan vaimoni puolikkaan uudestaan. Eikä tämä asia ole ollut ongelma, ennen kuin sain luotettavasta lähteestä kuulla vaimon eroaikeista.

Onhan tässä kuitenkin ehtinyt miettiä miten meidän elämä muuttuu siinä vaiheessa kun appivanhemmista aika jättää.

Jotenkin tässä vaan on kusetettu olo.

Paha tässä on kenenkään puolelle asettua, kun ei tiedä edes miksi ero on tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin että jos appivanhemmat kuolevat ja vaimo perii, appivanhemmat ovat sulkeneet vävyn pois, joten perintö ei mene jakoon. Avioerotilanteessa kai perintö kuitenkin lasketaan naisen varallisuudeksi, joten miksi hän saisi sitten puolet nykyisestä yhteisestä omaisuudesta?;

Jos perillisen aviopuoliso on suljettu testamentissa pois perinnöstä, niin sitä perittyä omaisuutta EI lasketa millään lailla mukaan avioerossa.

Miten se peritty omaisuus sitten rajataan muusta omaisuudesta? Vai onko se peritty rahasumma jotenkin suojeltu, että vaikka sitä rahaa mälläisi miten menemään, niin erossa voi sitten sen perityn summan verran ottaa mukaansa puolison rahoista? Jos siis on yhteiset tilit ym omaisuus, eikä ole avioehtoa.

Näppejäsi ilmeisesti nuolit ennen avioliittoasikin?

Eläviä ei peritä, tolvana.

Vierailija kirjoitti:

Niin no mun mielestä tässä ei ole mitään reilua. Tässä on kohta 25 vuotta menty minun rahoilla. Olen kustantanut lapset ja vaimon elämisen. Ehdin maksaa jopa asuntolainan suinä sivussa. No kohta maksan sitäkin uudestaan, kun maksan vaimoni puolikkaan uudestaan. Eikä tämä asia ole ollut ongelma, ennen kuin sain luotettavasta lähteestä kuulla vaimon eroaikeista.

Onhan tässä kuitenkin ehtinyt miettiä miten meidän elämä muuttuu siinä vaiheessa kun appivanhemmista aika jättää.

Jotenkin tässä vaan on kusetettu olo.

Oma on ongelmasi, ellet tajua, että avioliitto on lain suojaama yhteenliittymä, jossa hankittu omaisuus ja lapset ovat yhteisiä ja työt jaetaan.

Sinä olet päässyt helpolla palkkatyössä ja vaimosi on kantanut, synnyttänyt, kasvattanut teidän yhteiset lapsenne ja huolehtinut kodistanne mahdollistaen sinulle mukavan elämän.

Sinä et lue mitään arvoa vaimosi työpanokselle, mutta lasket omia pennosiasi. Uskomaton törppö. Oletko maksanut vaimollesi tunti- vai kuukausipalkkaa, entä sivukulut? Etpä todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin että jos appivanhemmat kuolevat ja vaimo perii, appivanhemmat ovat sulkeneet vävyn pois, joten perintö ei mene jakoon. Avioerotilanteessa kai perintö kuitenkin lasketaan naisen varallisuudeksi, joten miksi hän saisi sitten puolet nykyisestä yhteisestä omaisuudesta?;

Jos perillisen aviopuoliso on suljettu testamentissa pois perinnöstä, niin sitä perittyä omaisuutta EI lasketa millään lailla mukaan avioerossa.

Miten se peritty omaisuus sitten rajataan muusta omaisuudesta? Vai onko se peritty rahasumma jotenkin suojeltu, että vaikka sitä rahaa mälläisi miten menemään, niin erossa voi sitten sen perityn summan verran ottaa mukaansa puolison rahoista? Jos siis on yhteiset tilit ym omaisuus, eikä ole avioehtoa.

Se on perijän ongelma, miten pitää perintönsä erillään muusta varallisuudesta. Kannattaa olla esim. eri tili. Se on mainittu testamentissa tai lahjakirjassa, jossa merkintä siitä, että perintö on avio-oikeuden ulkopuolista varallisuutta.

Mutta keskustelun lähtökohta on typerä, sillä eläviä ei peritä eikä ap voi eroa estää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin että jos appivanhemmat kuolevat ja vaimo perii, appivanhemmat ovat sulkeneet vävyn pois, joten perintö ei mene jakoon. Avioerotilanteessa kai perintö kuitenkin lasketaan naisen varallisuudeksi, joten miksi hän saisi sitten puolet nykyisestä yhteisestä omaisuudesta?;

Jos perillisen aviopuoliso on suljettu testamentissa pois perinnöstä, niin sitä perittyä omaisuutta EI lasketa millään lailla mukaan avioerossa.

Miten se peritty omaisuus sitten rajataan muusta omaisuudesta? Vai onko se peritty rahasumma jotenkin suojeltu, että vaikka sitä rahaa mälläisi miten menemään, niin erossa voi sitten sen perityn summan verran ottaa mukaansa puolison rahoista? Jos siis on yhteiset tilit ym omaisuus, eikä ole avioehtoa.

Omaisuus tai sen sijaan tullut omaisuus, joka voidaan eritellä. Eli jos rahoilla on ostettu känppä, auto jne. nämä jäävät osituksen ulkopuolelle. Jos taas perintö hassattu menemään elämyksiin, arvoltaan ei-merkittävään tavaraan tai elinkustannuksiin, ei tietenkään ole jäljellä mitään mitä jakaa tai mikä laskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no mun mielestä tässä ei ole mitään reilua. Tässä on kohta 25 vuotta menty minun rahoilla. Olen kustantanut lapset ja vaimon elämisen. Ehdin maksaa jopa asuntolainan suinä sivussa. No kohta maksan sitäkin uudestaan, kun maksan vaimoni puolikkaan uudestaan. Eikä tämä asia ole ollut ongelma, ennen kuin sain luotettavasta lähteestä kuulla vaimon eroaikeista.

Onhan tässä kuitenkin ehtinyt miettiä miten meidän elämä muuttuu siinä vaiheessa kun appivanhemmista aika jättää.

Jotenkin tässä vaan on kusetettu olo.

Oma on ongelmasi, ellet tajua, että avioliitto on lain suojaama yhteenliittymä, jossa hankittu omaisuus ja lapset ovat yhteisiä ja työt jaetaan.

Sinä olet päässyt helpolla palkkatyössä ja vaimosi on kantanut, synnyttänyt, kasvattanut teidän yhteiset lapsenne ja huolehtinut kodistanne mahdollistaen sinulle mukavan elämän.

Sinä et lue mitään arvoa vaimosi työpanokselle, mutta lasket omia pennosiasi. Uskomaton törppö. Oletko maksanut vaimollesi tunti- vai kuukausipalkkaa, entä sivukulut? Etpä todellakaan.

Sinun mielestä tämä lain suojaama yhteenliittymä voidaan kuitenkin nappia painamalla hylätä.

Juu, todellakin ollaan sitä mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no mun mielestä tässä ei ole mitään reilua. Tässä on kohta 25 vuotta menty minun rahoilla. Olen kustantanut lapset ja vaimon elämisen. Ehdin maksaa jopa asuntolainan suinä sivussa. No kohta maksan sitäkin uudestaan, kun maksan vaimoni puolikkaan uudestaan. Eikä tämä asia ole ollut ongelma, ennen kuin sain luotettavasta lähteestä kuulla vaimon eroaikeista.

Onhan tässä kuitenkin ehtinyt miettiä miten meidän elämä muuttuu siinä vaiheessa kun appivanhemmista aika jättää.

Jotenkin tässä vaan on kusetettu olo.

Oma on ongelmasi, ellet tajua, että avioliitto on lain suojaama yhteenliittymä, jossa hankittu omaisuus ja lapset ovat yhteisiä ja työt jaetaan.

Sinä olet päässyt helpolla palkkatyössä ja vaimosi on kantanut, synnyttänyt, kasvattanut teidän yhteiset lapsenne ja huolehtinut kodistanne mahdollistaen sinulle mukavan elämän.

Sinä et lue mitään arvoa vaimosi työpanokselle, mutta lasket omia pennosiasi. Uskomaton törppö. Oletko maksanut vaimollesi tunti- vai kuukausipalkkaa, entä sivukulut? Etpä todellakaan.

Sinun mielestä tämä lain suojaama yhteenliittymä voidaan kuitenkin nappia painamalla hylätä.

Niin ja tässähän oli reilu 20 vuotta yhteistä elämää ja nainen ollut lähes koko ajan työttömänä. Ei nyt voi pistää lastenhoidonkaan piikkiin ihan kaikkea.