Masentunut pikkusiskoni teki itsemurhan ja jäähyväiskirjeessään toivoi että me
otettaisiin huolehdittavaksemme hänen alakouluikäinen lapsensa. Kuinka suuri merkitys tällaisella äidin omalla toiveella on? Kun sosiaalitoimi ei ole tuntunut noteeraavan mitenkään, lapsi on laitoksessa sijoitettuna, meille ei anneta juurikaan mitään tietoja ja käsittääksemme lapsi ollaan nyt sijoittamassa ihan vieraaseen perheeseen. MIKSI NÄIN? ollaan kuitenkin lapselle tuttuja ja sukulaisia. mietin voiko vaakakupissa niin paljon painaa se, että olen itsekin sairastanut masennuksen ja mulla on useampi pieni lapsi. Siskoni lapsen isästä ei ole hänestä huolehtimaan, ei oo ikinä asunut lapsen kanssa ja tavammutkin hyvin epäsäännöllisesti. Vanhempamme ovat liian vanhoja huolehtimaan lapsesta. Muita sisaruksia ei ole edesmenneellä siskollani kuin minä. Miksi meidän perhe ei kelpaa? Mies on töissä, minä kotiäiti. Osaisko joku "alan ihminen" vastata, miten nämä kiemurat menee ja miksi niin? Koko ajan vedotaan vaan vaitiolovelvollisuuteen jne.
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 12:15"]
Suomessa sukua ja perhettä ei arvosteta lainsäädännöllisellä tasolla, vaikka lapselle olisi paljon parempi olla normaalissa sukulaisperheessä kasvamassa kuin tuntemattomien ihmisten luona sijaiskodissa tai laitoksessa. Tutkimusten perusteella suurin osa sijaisperheissä tai laitoksissa kasvavista nuorista tulee syrjäytymään tai päätymään pienituloisiksi eli huonosti pärjääviksi.
Meidän suvusta ei ole otettu lapsia huostaan, mutta olen seurannut yhden sijaisperheen elämää sivusta, joka saa elantonsa näistä sijoituslapsista suurimmaksi osaksi. Varmaan ihan OK sijoitusvanhempina, mutta eihän se lapsille ole sama kuin oikeassa perheessä eläminen varsinkin kun heille tulee lapsia lyhytaikaiseenkin sijoitukseen ja väki vaihtuu jatkuvasti. Lapsia on muutenkin ihan liikaa heidän asuntonsa kokoon verrattuna ja sisällä on hirveä kaaos.
Minun mielestäni on törkeää, että laitoksia ja sijoitusperheitä suositaan sukulaisperheiden kustannuksella jos sukulaisperheissä ei tosiaan ole mitään sosiaalisia ongelmia.
[/quote]
Täytyy vielä sanoa, että jos kuolisin mieheni kanssa niin en todellakaan haluaisi lapsiani sijoitettavan esim. tuttavieni perheeseen. Ei missään tapauksessa, koska sieltä he eivät saisi kunnollisia eväitä elämään tai edes normaalia lapsuutta... Haluaisin, että joko vanhempani, sisareni tai jopa joku läheisistä tädeistäni tai serkuistani ottaisi heidät.
Ei kukaan vieras rakasta lasta samalla tavalla kuin omat sukulaiset. Tosi törkeää toimintaa sossulta. Jos siis perheessä ei muuten ole mitään "vikaa" etteivät voisi huolehtia lapsesta. Tulipa paha mieli tästä ketjusta. En mäkään tiennyt, että Suomessa toimitaan näin. Ei onneksi(!) ole koskaan tullut eteen tilannetta että ois tarvinnut edes miettiä :(
Ketjussa on paljon väärääkin tietoa.
Lain mukaan ensin pitää selvittää lähipiiri, vasta sitten harkitaan vierasta perhettä. 30 + 30 vrk voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti, sen aikana tulee selvittää se pitkäaikaishuoltopaikka. Kauanko lapsi on ollut laitoksessa?
Oletteko ottaneet sosiaalitoimistoon yhteyttä ja pyytäneet lasten huoltajuutta? Onko sosiaalityöntekijällä tietoa sisaresi toiveesta? Ottakaa yhteyttä asianajajaan, jos asiat eivät etene.
Menneellä masennuksella ei ole merkitystä, jos nyt on asiat kunnossa. Lapsilukumäärällä on merkitystä- mutta se ei ole selkeä este. Teidän oman elämän tulee olla kunnossa, rahallisesti ja muutenkin. Teidän tulee olla valmiita sitoutumaan siihen asti kunnes lapsi on 18v. (21v.). Teidän tulee olla valmiita tekemään lapsen vaatimat muutokset elämässänne (mahdollisesti muutto jne.)
Finlexistä:
Lapsen läheisverkoston kartoittaminen
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla.
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena.
Henkilölle, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee tarvittaessa turvata perhehoitajalain (312/1992) 4 §:n 1 ja 2 momentissa mainitut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 12:22"]
Ketjussa on paljon väärääkin tietoa.
Lain mukaan ensin pitää selvittää lähipiiri, vasta sitten harkitaan vierasta perhettä. 30 + 30 vrk voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti, sen aikana tulee selvittää se pitkäaikaishuoltopaikka. Kauanko lapsi on ollut laitoksessa?
Oletteko ottaneet sosiaalitoimistoon yhteyttä ja pyytäneet lasten huoltajuutta? Onko sosiaalityöntekijällä tietoa sisaresi toiveesta? Ottakaa yhteyttä asianajajaan, jos asiat eivät etene.
Menneellä masennuksella ei ole merkitystä, jos nyt on asiat kunnossa. Lapsilukumäärällä on merkitystä- mutta se ei ole selkeä este. Teidän oman elämän tulee olla kunnossa, rahallisesti ja muutenkin. Teidän tulee olla valmiita sitoutumaan siihen asti kunnes lapsi on 18v. (21v.). Teidän tulee olla valmiita tekemään lapsen vaatimat muutokset elämässänne (mahdollisesti muutto jne.)
Finlexistä:
Lapsen läheisverkoston kartoittaminen
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla.
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena.
Henkilölle, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee tarvittaessa turvata perhehoitajalain (312/1992) 4 §:n 1 ja 2 momentissa mainitut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi.
[/quote]
Niinhän sitä laissa sanotaan mutta monet sossut eivät valitettavasti noudata sitä lakia aina. Eikä kaikki tajua valittaa, jos eivät tiedosta oikeuksiaan riittävästi. Ja valitusprosesseissakin menee aikaa. Lisäksi sossu voi aina vedota siihen epämääräiseen "huoleen" jolla perustella mielivaltaiset päätöksensä ja toimintansa, sekä vaitiolovelvollisuuteensa joka osaltaan suojelee juurikin heitä itseään ja selkeitä virkarikkeitään.
t. läheltä nähnyt
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten sossu tietää masennuksestasi, oletko siis itse kertonut vai onko joku joskus tehnyt teistä ls-ilmoituksen masennuksesi vuoksi? Noin vaan sossuhan ei niitä tietoja mistään saa. Nykyään edes ykeisterveyspuolen lääkäri ei voi ilman lupaasi kysyä tietojan mielenterveyspuolen lääkäriltä.
Minäkin kyllä lähtisin sille linjalle että hankkisin oikeusapua. Tilanne saattaa olla todella kinkkinen jos teistä on joskus joku tehnyt ls-ilmon, sen sijaan itse ilmoittamasi masennus ei välttämättä ole este, jos siitä on aikaa ja asia on hoidossa.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 13:18"]
Silloin kun olin masentunut, käVin joitakin kertoja kaupungin perheneuvolassa juttelemassa. Siksi oletan - luulen - että sossuilla on tieto minun masennuksesta - vai eikö nämä asiat näy tiedoissani? En sinänsä ole asiaa koskaan salannutkaan, ja nykyään voin ihan hyvin. Ei olla muuten mitään "sossun asiakkaita" - siis lasun tai edes tt-tuen puolelta.
Sydän särkyy niin siskon pienen tytön puolesta, kun ollaan häntä käyty siellä laitoksessa katsomassa - koittaa esittää aina alkuun niin urheaa, mut murtuu kyyneliin joka kerta kun lähdetään pois. En tiedä, onko kukaan "ammattilainen" edes käsitellyt hänen kanssa äidin kuolemaa mitenkään - eka kerran kun mentiin pientä katsomaan, kysyi multa itkusilmin "oonko mä nyt sitten semmonen orpo?" :''( ap
[/quote]
Ap, otan osaa sisaresi poismenoon. On todella surullista menettää sisarus ja vielä joutua elämään surun keskellä epävarmuudessa, voitteko saada sisarenlapsen luoksenne. Kannatan ehdottomasti asianajajan palkkaamista. Valitkaa sellainen asianajaja, joka on perehtynyt lasten huoltoon liittyviin asioihin.
Sitten näihin epäilyihisi, että potilastietosi olisivat joutuneet vääriin käsiin. En pidä kovinkaan mahdollisena, että potilastietosi olisivat kulkeneet viranomaiselta toiselle sinun tietämättäsi.
Pitää muistaa, että potilastiedot ovat lain mukaan salassapidettäviä tietoja, eikä niitä viranomaiset saa tietoonsa automaattisesti. Erityisesti mt-asioissa, esim. masennustapauksissa, salassapito on erityisen tiukkaa, eikä niitä näe muut kuin hoitava lääkäri. Tiedän tämän omasta kokemuksesta. Sitäpaitsi lääkärillä pitäisi olla sinun lupasi ennen kuin hän voi antaa tietojasi jollekin toiselle lääkärille tai muulle viranomaiselle. Samoin perheneuvola on salassapitovelvollinen. Ei sillä ole oikeutta kertoa tietojaan sosiaalitoimelle. Ja miten sosiaalitoimi osaisi kysyäkään tietojasi perheneuvolasta? Ei pitäisi olla mitenkään mahdollista.
Sitten pitää myös muistaa sekin asia, että jos joku katsoo tietojasi aiheettomasti, siitäkin jää merkintä tietorekisteriin. Jos epäilet potilastietojen väärinkäyttöä, väärinkäyttäjä on helppo saada kiinni teostaan.
Hei jos tilanteesi on tuo että olet käynyt perheneuvolassa juttelemassa, niin ainoa tapa miten sossut tietäisivät asiasta olisi se että perheneuvolasta olisi tehty ls-ilmoitus sinun lapsista (ja tämän sinä tietäisit). Nykyinen lainsäädäntö estää tietojen "vaihdon". Jos joku sieltä olisikin antanut sinun tietojasi, olisi todellakin sinulla rikosilmoituksen paikka. Nyt vaan asiat rullaamaan, ja otat selvää mitä voit tehdä esim asianajajalta.
34
Ei kai siinä mitään vaitiolovelvollisuutta rikota, jos asianomaiselle, eli sinulle kerrotaan, miksi et sovi huoltajaksi. Kyllä nämä perustelut hakijoille itselleen yleensä kerrotaan ja perustellaan.
No niin.
Kaikki ovat valmiina barrikadeille lapsen sukulaisille sijoittamisen puolesta, vaikka kukaan meistä ei tunne ap: n taustoja. Sosiaaliviranomaiset sitä vastoin tuntevat ja tekevät päätöksensä sen perusteella. Minusta on parasta lapselle, että hän pääsee terveeseen ja rakastavan kotiin eikä mielenterveysongelmaiseen perheeseen, jossa äiti ei jaksa omiaankaan huomioida. Etenkin, kun lapsen oma äiti ei ole vuosiin pystynyt antamaan lapselleen mitään "henkistä kotia" oman sairautensa takia. Ette tunne kuin ap:n tänne kertoman tarinan ja tarpeen saada huomiota sekä korvaukset sijaishuollosta.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 12:15"]
Suomessa sukua ja perhettä ei arvosteta lainsäädännöllisellä tasolla, vaikka lapselle olisi paljon parempi olla normaalissa sukulaisperheessä kasvamassa kuin tuntemattomien ihmisten luona sijaiskodissa tai laitoksessa. Tutkimusten perusteella suurin osa sijaisperheissä tai laitoksissa kasvavista nuorista tulee syrjäytymään tai päätymään pienituloisiksi eli huonosti pärjääviksi.
Meidän suvusta ei ole otettu lapsia huostaan, mutta olen seurannut yhden sijaisperheen elämää sivusta, joka saa elantonsa näistä sijoituslapsista suurimmaksi osaksi. Varmaan ihan OK sijoitusvanhempina, mutta eihän se lapsille ole sama kuin oikeassa perheessä eläminen varsinkin kun heille tulee lapsia lyhytaikaiseenkin sijoitukseen ja väki vaihtuu jatkuvasti. Lapsia on muutenkin ihan liikaa heidän asuntonsa kokoon verrattuna ja sisällä on hirveä kaaos.
Minun mielestäni on törkeää, että laitoksia ja sijoitusperheitä suositaan sukulaisperheiden kustannuksella jos sukulaisperheissä ei tosiaan ole mitään sosiaalisia ongelmia.
[/quote]
Lakihan nimenomaan suosii sukua sijoitusasioissa. Ensisijaisesti selvitetään aina sukulaissijoituksen mahdollisuus. Laki on muuttunut 2007, ennen sitä, sukulaisten suosimista ei ollut kai lakiin kirjattu.
Lastensuojelulaki, 6. luku, pykälästä 32:
"Lapsen läheisverkoston kartoittaminen
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. "
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 13:08"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 12:15"]
Suomessa sukua ja perhettä ei arvosteta lainsäädännöllisellä tasolla, vaikka lapselle olisi paljon parempi olla normaalissa sukulaisperheessä kasvamassa kuin tuntemattomien ihmisten luona sijaiskodissa tai laitoksessa. Tutkimusten perusteella suurin osa sijaisperheissä tai laitoksissa kasvavista nuorista tulee syrjäytymään tai päätymään pienituloisiksi eli huonosti pärjääviksi.
Meidän suvusta ei ole otettu lapsia huostaan, mutta olen seurannut yhden sijaisperheen elämää sivusta, joka saa elantonsa näistä sijoituslapsista suurimmaksi osaksi. Varmaan ihan OK sijoitusvanhempina, mutta eihän se lapsille ole sama kuin oikeassa perheessä eläminen varsinkin kun heille tulee lapsia lyhytaikaiseenkin sijoitukseen ja väki vaihtuu jatkuvasti. Lapsia on muutenkin ihan liikaa heidän asuntonsa kokoon verrattuna ja sisällä on hirveä kaaos.
Minun mielestäni on törkeää, että laitoksia ja sijoitusperheitä suositaan sukulaisperheiden kustannuksella jos sukulaisperheissä ei tosiaan ole mitään sosiaalisia ongelmia.
[/quote]
Lakihan nimenomaan suosii sukua sijoitusasioissa. Ensisijaisesti selvitetään aina sukulaissijoituksen mahdollisuus. Laki on muuttunut 2007, ennen sitä, sukulaisten suosimista ei ollut kai lakiin kirjattu.
Lastensuojelulaki, 6. luku, pykälästä 32:
"Lapsen läheisverkoston kartoittaminen
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. "
[/quote]
Paperilla voi olla mitä vain, mutta ei muuten tapahdu käytännössä. Mediassa on ollut lukuisia esimerkkejä kun isovanhemmat tai muut sukulaiset eivät saa lasta. Ihanko, oikeasti joku olettaa ettei suomen viranomaisissa tai sosiaalipalveluissa olisi korruptoituneita ihmisiä ja sellaisia, jotka tekevät päätökset mielivaltaisesti. Eri viranomaisille on hyvin helppoa "kehittää faktoja" asiakkaistaan. Toisekseen eri lait suojelevat viranomaisia hyvin tehokkaasti takaamalla heidän koskemattomuutensa ja peittämällä heidän virkarikkeensä. Suomessa on muuten hyvin vaikeaa saada tarvittaessa viranomaisen päätä vadille.
Esim. jo opintotukea hakiessa nuorena sain vääriä päätöksiä ja jopa väärää tietoa KELAn virkailijoilta. Sama on myöhemmin toistunut melkein jokaisessa valtion eri toimistossa ja asiakas on aina syyllinen jos ei voi toisin todistaa. Joten en kyllä lähtisi yhtään sen kummemmin sossujen pyteettömyyteen uskomaan.
Isovanhemmat ei usein sovi huoltajiksi siksi, että ovat niin vanhoja. On lasten edun mukaista, että huoltaja on elossa vielä kun lapsi täyttää 18v. Yleisesti hyväksytty ikäero on 45v., ja hyvä niin. Kunto voi romahtaa nopeastikin 60v. jälkeen. Harva isovanhempi täyttää tämän ikäkriteerin.
Kas kun sille sijaisperheelle maksetaan tuhansia euroja kuussa, niin tietenkään eivät halua luopua rahasammostaan ja epäpätevät sosiaalityöntekijät ovat heidän talutusnuorassaan.
Olen samaa mieltä: ota asianajaja avuksi.
Suomessa sukua ja perhettä ei arvosteta lainsäädännöllisellä tasolla, vaikka lapselle olisi paljon parempi olla normaalissa sukulaisperheessä kasvamassa kuin tuntemattomien ihmisten luona sijaiskodissa tai laitoksessa. Tutkimusten perusteella suurin osa sijaisperheissä tai laitoksissa kasvavista nuorista tulee syrjäytymään tai päätymään pienituloisiksi eli huonosti pärjääviksi.
Meidän suvusta ei ole otettu lapsia huostaan, mutta olen seurannut yhden sijaisperheen elämää sivusta, joka saa elantonsa näistä sijoituslapsista suurimmaksi osaksi. Varmaan ihan OK sijoitusvanhempina, mutta eihän se lapsille ole sama kuin oikeassa perheessä eläminen varsinkin kun heille tulee lapsia lyhytaikaiseenkin sijoitukseen ja väki vaihtuu jatkuvasti. Lapsia on muutenkin ihan liikaa heidän asuntonsa kokoon verrattuna ja sisällä on hirveä kaaos.
Minun mielestäni on törkeää, että laitoksia ja sijoitusperheitä suositaan sukulaisperheiden kustannuksella jos sukulaisperheissä ei tosiaan ole mitään sosiaalisia ongelmia.