Lue keskustelun säännöt.
Kyllästynyt ystävän käytökseen...
04.10.2013 |
Meitä on sellainen neljän naisen porukka, vierailemme silloin tällöin toistemme luona, vietämme tyttojen iltoja jne. Porukassa tavallaan emännöintivuorot kiertävät, eivät mitenkään jäykästi vuorotellen, mutta siten, että yleensä sellainen henkilö, joka ei ole hetkeen emännöinyt, sitten ehdottaa, että tavataan hei seuraavaksi mun luona. Paitsi että, porukassa on yhki vapaamatkustaja, kutsutaan häntä nyt vaikka Maijaksi, joka emännöi todella harvoin, ehkä kerran vuodessa kutsuu meidät muut luokseen.
Ollaan miehen kanssa tavattu Maijaa ja hänen miestään myös pariskunnittain, ja näissä tapaamisissa on samaa ongelmaa, eli yleensä olemme sitten meillä. Lisäksi Maija ei juuri koskaan ehdota mitään, ja sitten kun hänelle jotain ehdottaa, niin aina ei tule edes suoraan kysymykseen vastausta. Esimerkiksi meidän nelikon FB-viestittelyissä voi olla, että Maija ei vastaa ketjuun ollenkaan, vaikka on kyllä nähnyt viestit.
Moin käytös ja ystävyyden epätasa-arvoisuus on alkanut toden teolla harmittaa. Maija on suoraan sanottuna aika huono ystävä, sillä hänen panoksensa ystävyyssuhteeseen on sekä ajallisesti että rahallisesti huomattavasti pienempi kuin muilla. Tämän ehkä ymmärtäisi, jos hän olisi jotenkin kiireisempi tai köyhempi kuin me muut, mutta tilanne ei ole sellainen. Nyt joku varmaan ajattelee, ettei ystävyyssuhteissa kannata miettiä tuollaisia, mutta kun epäsuhta jatkuu vuodesta toiseen, se alkaa toden teolla harmittaa.
Yksinkertaisinta olisi varmaan sanoa asiasta suoraan Maijalle, mutta hän on hirveän yksityinen ihminen, joka ei juuri puhu vaikka tunteistaan, joten asian ottaminen puheeksi tuntuu kiusalliselta. Lisäksi epäilen, että taustalla on masennusta tai muuta ongelmaa, enkä halua pahentaa Maijan tilannetta moittimalla häntä. Mutta miten pitkään sitä pitää jaksaa ymmärtää? Ei minullakaan ole aina helppoa, mutta luulen, että jos masentuisin ja jäisin vain sängyn pohjalle makaamaan, niin ainakaan Maija ei tulisi minua sieltä ylös kiskomaan.
Asiasta on kyllä muutamaan kertaan sanottu Maijalle, ei nyt ihan suoraan, mutta kuitenkin niin, että viesti lienee mennyt perille. Maija myös ilmeisesti itse tajuaa tähän epäsuhdan, sillä anteeksipyyntöjä siltä suunnalta satelee tasaiseen tahtiin. Mutta ainakin itse kaipaisin konkretiaa jatkuvan pahoillaan olon sijaan. Jos Maija tuntee huonoa omaatuntoa siitä, ettei itse koskaan järjestä illanistujaisia, niin alkaisi sitten järjestää niitä. Ja jos kaikki FB-viestit alkavat sanoilla "Anteeksi kun vastaaminen kesti", niin vastaisi sitten hemmetti soikoon aikaisemmin.
Miksi kirjoitan tästä vauva-foorumille? En oikein tiedä itsekään. Siksi, että tilanne on kuukausin ja vuosien saatossa alkanut harmittaa entistä enemmän. Siksi, etten halua purkaa pahaa oloani Maijaan, koska en usko, että siitäkään olisi mitään hyötyä. Ja toivon, että jolla kulla olisi antaa tilanteeseen jokin tuore näkökulma. En halua laittaa välejä poikki, koska tavatessa Maija on kuitenkin hauskaa seuraa, mutta en myöskään halua olla tässä ystävyyssuhteessa aina se, joka kutsuu ja ehdottaa ja soittaa perään, kun toisesta ei kuulu.
Mitä mieltä olette tilanteesta? Pahoittelut jos on hiukan epämääräisesti kuvattu ongelma, en halua, että kukaan tunnistaa minua tai Maijaa...
Kommentit (72)
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 11:31"]
Mikä tässä siis on ongelma? Et jaksa olla aktiivinen osapuoli -> et siis ole. Et halua laittaa "välejä pokki" - > Et laita, jos et kerra halua; jos haluat, laitat. Selvää pässinlihaa.
[/quote]
Haluaisin tasapainoisen ystävyyssuhteen. Haluaisin, että ystävyydestä olisi enemmän iloa kuin mielipahaa. Ei se valitettavasti ole noin yksinkertaista aina elämässä ja ihmissuhteissa.
Jos ajattelen asiaa täysin itseni kannalta, niin sitten lopputulos on se, etten enää pidä yhteyttä. Odotan Maijan yhteydenottoa, ja että hän ehdottaa tapaamista, ja jos ei ehdota, niin sitten emme tapaa. En panosta enää ystävyyteemme. Tuossa on ikävää vain se, että jos Maija onkin vaikka masentunut, niin sitten hylkään hänet, ja uskoakseni myös muut kaveripiiristämme tekevät saman, koska he eivät edes ole Maijan kanssa niin läheisiä. Jos taas jatkan samaan malliin kuin ennenkin, tunnen oloni hyväksikäytetyksi ja että minua ei arvosteta ystävänä. Teen niin tai näin, tuntuu se pahalta.
AP
[/quote]
Pohjimmiltaan se on juuri niin yksinkertaista, kun sanoin. Jos haluat/jaksat voit keskustella Maihan kanssa rakentavasti. Mutta olin ymmärtäväni, ettet hakua/jaksa sitä tehdä....(?). Siinä tapauksessa teet, niinkuin parasta omalta kannaltasi on. Sinua ehkä pidetään itsekkäänä, mutta sille et voi mitään. Tällaista on aikuisuus, tervetuloa kerhoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 09:32"]
No, mä olen Maija, valitettavasti. Jos susta tuntuu siltä, että haluat eroon minusta, niin go for it... ihan sama.
[/quote]
Mikset halua olla tuossa ystäväporukassa enää? Etkö ymmärrä että ystävyys on vastavuoroista?
Näinhän tässä kävi, AV ei petä koskaan. Te ette taida kommentoida niin kuin tekisitte silloin, jos kuuntelisitte kaverianne? Ihanko tarkoituksella etsitte jonkun kohdan, jota voitte väännellä ja käännellä ja tulkita ikävästi, jotta voitte lällätellä?
AP käytti aikaa kertoakseen taustat ja kuvatakseen tilanteen rehellisesti hänen näkökulmastaan, mutta sai vastauksissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ilkeilyä, ahneeksi haukkumista ja yksioikoista 'mikä ongelma, älä soita'-kuittausta. Ettekö te ymmärrä lukemaanne, näe, mikä tässä on ongelma? Vaikka sitä yritetään selittää teille rautalangasta vääntäen? Olenko mä (taas) niin paljon fiksumpi ja empaattisempi kuin muut, miten niin te ette muka tajua pointtia?
Sori offtopic, AP, mutta on sulla ainakin yhden tyypin myötätunto. En mä osaa sanoa muuta kuin mitä tuossa yllä jo esitin. Toivon sulle kaikkea hyvää!
t. 7, joka jää odottamaan "kylläpä sitä ollaan niin paljon parempia kuin muut ja kiillotetaan sädekehää muiden kustannuksella"-vastauksia
Ehkä hän yrittää jättäytyä pois porukastanne juuri siksi että teillä on tuollainen laskentajärjestelmä. Hän tajuaa että koska hän ei kestitä teitä kotonaan, hän on teille sitten vähän pystyssä noista tapaamisista eikä halua enää osallistua niihin, kokee sen nolona. Ehkä hän ei halua kutsua kotiinsa ketään? Mahdollisia syitä siihen ettei halua ihmisiä kotiinsa voi olla vaikka kuinka paljon. Ehkä hän on niitä jotka eivät osaa sanoa ei? Ja yrittää sitten järjestää itsensä paikalle vaikkei oikein ehtisikään.
Minulla on sellainen kaveri joka ei vastaa viesteihin ikinä vaikka olisikin tulossa johonkin mihin hänet on pyydetty. Muiden pitäisi sitten arvata että koska kutsu on esitetty niin kyllä hän tulee. Yleensäkin kaikissa tilanteissa ihmisten pitäisi lukea hänen ajatuksensa koska hän ei juuri kommunikoi. Hän on myös aina myöhässä joka paikasta. Hänellä ei ole mistään asiasta mitään mielipiteitä, kaikki on aina "ihan sama", vaikka sitten kun asia ratkaistaan jollakin tavalla niin naamasta näkee ettei se nyt ollutkaan ihan sama. Yhteydenpito on hiipunut. En tiedä eikö häntä kiinnosta minun seurani vai ihmisten seura ylipäätään ja onko hän niin sulkeutunut kaikkien ihmisten seurassa, mutta en viitsi nähdä enää vaivaa. Ei hänen seuransa suoraan sanottuna niin viihdyttävää edes ole.
Kiitos 7, arvostan oikeasti empaattisuuttasi sekä kykyäsi luetun ymmärtämiseen! :) Annoit myös oikeasti ajattelemisen aihetta. Kaikkea hyvää myös sinulle!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoita Maijalle pitkä vuodatus, jossa kerrot kuinka olet pettynyt häneen ystävänä. Eiköhän se sen jälkeen pidä sua maanvaivana ja jätä jatkossa kinkerit välistä. Problem solved.
Relaa nyt vähän hyvä ihminen! Sinä määrittelet ystävyyden säännöt tietylle tasolle ja vedät herneen nenään jos ne säännöt ei sovi kaikille loputtomiin. Joululahjoja aikuisten kesken??? Kyllä saattais mullakin "unohtua" viesteihin vastaaminen jos se tuollaista suorittamista olisi.
Mitäpä jos Maija on kyllästynyt siihen samaan kaavaan jolla on menty on ilmeisen kauan? Ihmiset kasvaa ja kehittyy, elämäntilanteet muuttuu ja arvojärjestykset hioutuvat. Minusta tuollainen laskeminen, lahjojen vaihtelu ja tiivis kaveraaminen kuuluu teini- ikään. usein aikuisella on niitä sosiaalisia ympyröitä niin monella taholla että yhteen ei voi jatkuvasti panostaa täysillä. Ja tosiaan ihmiset myös tarvitsevat sitä sosiaalisuutta eri määriä. Ehkä iän myötä se määrä korvautuu laadulla. Sinuna minä nyt hölläisin talutusnuoraa ja antaisin Maijan aidosti valita tuleeko tapaamiseen vai ei. ehkä hän innostuu uudestaan kun stressi asian tiimoilta vähenee. Ja noista tarjoiluista: toimisiko nyyttärit? Jokainen osallistuu joka kerralla niin ei tarvitse kiristellä hampaitaan. Meidän kaveriporukassa on aina "kaikki tuo jotain" meininki ja sitten yhdessä tehdään tarjottavat. Tämä ihan siksi että meissä on muutama ruoanvalmisruksen ammattilainen, muutama jotka saavat työnsä puolesta kalliita raaka-aineita ja sitten niitä jotka eivät osaa/ ole niin kiinnostuneita kokkaamisesta. Mutta ihania ystäviä kaikki ja nähdäkseni meillä ei kenenkään tarvitse selän takana urputtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Relaa nyt vähän hyvä ihminen! Sinä määrittelet ystävyyden säännöt tietylle tasolle ja vedät herneen nenään jos ne säännöt ei sovi kaikille loputtomiin. Joululahjoja aikuisten kesken??? Kyllä saattais mullakin "unohtua" viesteihin vastaaminen jos se tuollaista suorittamista olisi.
Mitäpä jos Maija on kyllästynyt siihen samaan kaavaan jolla on menty on ilmeisen kauan? Ihmiset kasvaa ja kehittyy, elämäntilanteet muuttuu ja arvojärjestykset hioutuvat. Minusta tuollainen laskeminen, lahjojen vaihtelu ja tiivis kaveraaminen kuuluu teini- ikään. usein aikuisella on niitä sosiaalisia ympyröitä niin monella taholla että yhteen ei voi jatkuvasti panostaa täysillä. Ja tosiaan ihmiset myös tarvitsevat sitä sosiaalisuutta eri määriä. Ehkä iän myötä se määrä korvautuu laadulla. Sinuna minä nyt hölläisin talutusnuoraa ja antaisin Maijan aidosti valita tuleeko tapaamiseen vai ei. ehkä hän innostuu uudestaan kun stressi asian tiimoilta vähenee. Ja noista tarjoiluista: toimisiko nyyttärit? Jokainen osallistuu joka kerralla niin ei tarvitse kiristellä hampaitaan. Meidän kaveriporukassa on aina "kaikki tuo jotain" meininki ja sitten yhdessä tehdään tarjottavat. Tämä ihan siksi että meissä on muutama ruoanvalmisruksen ammattilainen, muutama jotka saavat työnsä puolesta kalliita raaka-aineita ja sitten niitä jotka eivät osaa/ ole niin kiinnostuneita kokkaamisesta. Mutta ihania ystäviä kaikki ja nähdäkseni meillä ei kenenkään tarvitse selän takana urputtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni tulee mieleen, että ystävyyssuhteissa saattaa pitää joitain asioita itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi jos kutsut kotiisi ja tarjoat ruokaa ja olet tehnyt niin vuosien ajan, se kutsuttu ystävä olettaa, että tämä on sinulle ok. Minusta ystävyyttä ei mitata vain materialistisilla asioilla, ymmärrän tietysti että nekin siihen kuuluvat mutta minusta ystäväsi on mahdotonta tietää, mitä odotat tai mikä on riittävää vastavuoroisuutta ja niin se vaan on. Esimerkiksi jos autoileva ystäväni heittää minua jonnekin autolla, koska hänellä se auto on, en voi tietää, missä menee raja siinä, että hän kokee, että hän "aina" on se, joka kyytii minua.
Ja kun noissa illanistujaisissa on myös nuo muut ystävät, tämä yksi vapaamatkustaja ei voi mielestäni päätellä mistään, että hän osallistuu vähemmän, jos hän kerran kutsuu kotiinsa edes kerran vuodessa.
Mutta jos kerran Maija on noin epäluottettava (esim. myöhästelee), ehkä hänen kanssaan pitää sopia asiat eri tavalla kuin muiden kanssa ja vaikka sitten sopia, että joululahjoja ei osteta tms. Ehkä pitää vaan uudelleen hakea tapoja olla ystävä?
Älä koskaan tarjoa muuten kuin vilpittömästä tarjoamisen ilosta.
Esim. jos olen jossain ystäväni kanssa ja hän väkisin ei kiitosta hyväksymättä tarjoaa syömisiä tai juomisia ravintolassa, en todellakaan pistä euromäärää muistiin tarjotakseni hänelle jotain samanarvoista myöhemmin. Pystyn itsekin maksamaan ja jos joku väkisin tarjoaa niin oma on tappionsa jos sitten rahojaan itkee.
Ja lahja on LAHJA. Ei vaihtokauppa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän myös täysin ap:n tunteet ja sen, ettei kyse ole rahasta tms., vaan enemmänkin periaatteesta tai siitä, mitä ystävyys ylipäätään on. Ystävyys on ainakin mulle sitä, että tuetaan toisiamme, keskustellaan eri asioista, tehdään asioita yhdessä yms. Ihmiset on erilaisia, eli jotkut tykkää mieluummin suunnitella juttuja ja järjestää kekkereitä kuin toiset, mutta se ei poista sitä että kyllä ystävien viestiin nyt vähintään pitäisi vastata. Jos suhtautuu ystäviinsä välinpitämättömästi, niin mitä ystävyyttä se on?
Ja tottakai joskus on aikoja, kun on kiireinen/väsynyt/masentunut/parisuhdekriisissä tai ihan mitä vaan, jolloin voi odottaa ystäviltä tukemista ja sietämistä sitä kohtaan, että paukkuja ystävyyden ylläpitoon ei ole, mutta näiden aikojen pitäisi kuitenkin olla vähemmistössä. Ja jos taas on jotain muita syitä, miksei kutsu teitä luokseen, niin ei niiden syiden pitäisi vaikuttaa muuhun yhteydenpitoon (esim. mä en vain ole sellaista emännoivää tyyppiä, en tykkää järjestää illanistujaisia kotonani, mutta autan sitten ystävien juhlissa ja järkkään ystävien kanssa muuta).
Mun mielestä sun kannattaisi ap kysyä suoraan tältä Maijalta, onko kaikki hyvin. Ja ei nyt ehkä ihan suoraan, että haluaako enää olla ystävä, vaan aluksi ehkä kertoa kuinka ikävältä tuntuu, kun hän ei vastaa viesteihin ja ymmärtääkö hän että hänen ystävyytensä on sulle tärkeä ja et ole varma onko se hänelle yhtä tärkeä. Selvää on, että eihän ystävyys kovin kauan voi tuollaisena jatkua. Varmaan jossain vaiheessa alatte tapaamaan kolmisin ilman tätä Maijaa ja ystävyys kuihtuu sitten vähitellen.
Mä ymmärrän myös täysin ap:n tunteet ja sen, ettei kyse ole rahasta tms., vaan enemmänkin periaatteesta tai siitä, mitä ystävyys ylipäätään on. Ystävyys on ainakin mulle sitä, että tuetaan toisiamme, keskustellaan eri asioista, tehdään asioita yhdessä yms. Ihmiset on erilaisia, eli jotkut tykkää mieluummin suunnitella juttuja ja järjestää kekkereitä kuin toiset, mutta se ei poista sitä että kyllä ystävien viestiin nyt vähintään pitäisi vastata. Jos suhtautuu ystäviinsä välinpitämättömästi, niin mitä ystävyyttä se on?
Ja tottakai joskus on aikoja, kun on kiireinen/väsynyt/masentunut/parisuhdekriisissä tai ihan mitä vaan, jolloin voi odottaa ystäviltä tukemista ja sietämistä sitä kohtaan, että paukkuja ystävyyden ylläpitoon ei ole, mutta näiden aikojen pitäisi kuitenkin olla vähemmistössä. Ja jos taas on jotain muita syitä, miksei kutsu teitä luokseen, niin ei niiden syiden pitäisi vaikuttaa muuhun yhteydenpitoon (esim. mä en vain ole sellaista emännoivää tyyppiä, en tykkää järjestää illanistujaisia kotonani, mutta autan sitten ystävien juhlissa ja järkkään ystävien kanssa muuta).
Mun mielestä sun kannattaisi ap kysyä suoraan tältä Maijalta, onko kaikki hyvin. Ja ei nyt ehkä ihan suoraan, että haluaako enää olla ystävä, vaan aluksi ehkä kertoa kuinka ikävältä tuntuu, kun hän ei vastaa viesteihin ja ymmärtääkö hän että hänen ystävyytensä on sulle tärkeä ja et ole varma onko se hänelle yhtä tärkeä. Selvää on, että eihän ystävyys kovin kauan voi tuollaisena jatkua. Varmaan jossain vaiheessa alatte tapaamaan kolmisin ilman tätä Maijaa ja ystävyys kuihtuu sitten vähitellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n logiikalla mun pitäisi kai hylätä kaikki ystäväni. Olen innokas järjestämään kutsuja ja illallisia. Ystäväni eivät niinkään. Sanotaanko, että 80% meidän illanvietoistamme on minun luonani. Ainoa vastavuoroisuus, mitä ystäviltäni odotan on se, että he saapuvat paikalle. Koskaan ei ole käynyt mielessäkään alkaa laskemaan mitä kukin on milloinkin tarjonnut. Oikea ystävyys vain menee niin. Hyväksyy muut sellaisena kuin ovat. Jos Maija myöhästelee, ostaa huonoja lahjoja eikä järjestä kutsuja, niin sinun täytyy vain hyväksyä se tai unohtaa hänet. Se, että vaadit häntä muuttumaan ei tule toimimaan.
Voisitteko ehdottaa Maijalle suorasukaisesti että hän järjestäisi seuraavan tapaamisen ja jäätte odottamaan kutsua?
Maija takuulla tietää miten vähän hän on nähnyt "vaivaa" teihin muihin verrattuna joten heittäisin hänelle tuon ehdotuksen ja jättäisin valinnanvapauden jatkosta hänelle.sillä hänhän on jo tehnyt päätöksen ettei kutsu teitä kun olette vain kolmisin emännöineet illanistujaisia..
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 12:17"]
Mä ymmärrän myös täysin ap:n tunteet ja sen, ettei kyse ole rahasta tms., vaan enemmänkin periaatteesta tai siitä, mitä ystävyys ylipäätään on. Ystävyys on ainakin mulle sitä, että tuetaan toisiamme, keskustellaan eri asioista, tehdään asioita yhdessä yms. Ihmiset on erilaisia, eli jotkut tykkää mieluummin suunnitella juttuja ja järjestää kekkereitä kuin toiset, mutta se ei poista sitä että kyllä ystävien viestiin nyt vähintään pitäisi vastata. Jos suhtautuu ystäviinsä välinpitämättömästi, niin mitä ystävyyttä se on?
Ja tottakai joskus on aikoja, kun on kiireinen/väsynyt/masentunut/parisuhdekriisissä tai ihan mitä vaan, jolloin voi odottaa ystäviltä tukemista ja sietämistä sitä kohtaan, että paukkuja ystävyyden ylläpitoon ei ole, mutta näiden aikojen pitäisi kuitenkin olla vähemmistössä. Ja jos taas on jotain muita syitä, miksei kutsu teitä luokseen, niin ei niiden syiden pitäisi vaikuttaa muuhun yhteydenpitoon (esim. mä en vain ole sellaista emännoivää tyyppiä, en tykkää järjestää illanistujaisia kotonani, mutta autan sitten ystävien juhlissa ja järkkään ystävien kanssa muuta).
Mun mielestä sun kannattaisi ap kysyä suoraan tältä Maijalta, onko kaikki hyvin. Ja ei nyt ehkä ihan suoraan, että haluaako enää olla ystävä, vaan aluksi ehkä kertoa kuinka ikävältä tuntuu, kun hän ei vastaa viesteihin ja ymmärtääkö hän että hänen ystävyytensä on sulle tärkeä ja et ole varma onko se hänelle yhtä tärkeä. Selvää on, että eihän ystävyys kovin kauan voi tuollaisena jatkua. Varmaan jossain vaiheessa alatte tapaamaan kolmisin ilman tätä Maijaa ja ystävyys kuihtuu sitten vähitellen.
[/quote]
Hyviä pointteja, kiitos :)
Ja totta on sekin, että jos vain relaisin tai yrittäisin muuttaa itseäni ja omaa suhtautumistani, niin sillähän se tilanne helpoiten ehkä korjaantuisi.
Jännää toisaalta se, että niin moni on sitä mieltä, että ystävyydessä ei kuulu odottaa vastavuoroisuutta. Kun minusta vastavuoroisuus kuuluu kaikkiin aikuisten ihmissuhteisiin ja yleensäkin elämään. Parisuhteessa otan miehen huomioon esim. menoja suunnitellessa, kuuntelelen miehen murheita ja teen asioita hänen puolestaan ja hyväkseen, ja kyllä myös odotan, että hän toimii samoin minua kohtaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että parisuhde ei toimi ilman vastavuoroisuutta. Ainoastaan lapsen ja vanhemman suhde on mielestäni sellainen, että siinä ei voi odottaa vastavuoroisuutta, mutta minusta ystävyyssuhteessa kyllä voi. Samoin esimerkiksi ihan työssä toteutuu vastavuoroisuus, teen työtä firmalle x, ja firma x palkitsee minut siitä rahalla, en minä hyvää hyvyyttäni siellä duunissa raada.
AP lähtee nyt iltavuoroon duuniin, kiitos empaattisille kommentoijille ja hyvää syksyä kaikille!
Jos ap:tä ei vaivaa vakava trollaus-oireyhtymä, hänellä on ilmeisiä vaikeuksia omien tarpeidensa kertomisessa ja ylipäänsä viestinnässä. Esim. tässä ketjussa hän pyytää rakentavia ehdotuksia, joka myöhemmin paljastuu empatian (vaiko säälin) toivomiseksi. Maijalle hän ei puhu, koska se "rasittaisi Maijaa". Nyt, kun Maija ei tiedä ap:n toiveista ja tarpeistä, ap voi vaivatta olla väärinymmärretty marttyyri ystävä.
Miten vanha sä AP olet? Käytkö töissä?
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 12:31"]
Jos ap:tä ei vaivaa vakava trollaus-oireyhtymä, hänellä on ilmeisiä vaikeuksia omien tarpeidensa kertomisessa ja ylipäänsä viestinnässä. Esim. tässä ketjussa hän pyytää rakentavia ehdotuksia, joka myöhemmin paljastuu empatian (vaiko säälin) toivomiseksi. Maijalle hän ei puhu, koska se "rasittaisi Maijaa". Nyt, kun Maija ei tiedä ap:n toiveista ja tarpeistä, ap voi vaivatta olla väärinymmärretty marttyyri ystävä.
[/quote]
Analyysi meni metsään, empatia != sääli.
Rakentava on sellainen kommentti, jossa ei esim. onelinerillä todeta, että olet paska kaveri itse, koska lasket rahoja. Ei se tarkoita, että tarvitsee olla kaikesta samaa mieltä. Täällä on monta rakentavaa kommenttia ollut, sellaisiakin, joissa on tuotu esiin mahdollinen kiire ja että ehkä Maija ei pidä ystävyyttä yhtä tärkeänä jne.
terveisin Ei-AP
Mutta kun ihmiset on erilaisia, jokaisessa on hyvät ja huonot puolensa. Maija huono puoli on tuo passiivisuus ystävyysen ylläpidossa, jonkun toisen huono puoli voi olla vaikka se, että haukkuu selän takana sinua, lörpöttelee salaisuudet jne.