Lue keskustelun säännöt.
Kyllästynyt ystävän käytökseen...
04.10.2013 |
Meitä on sellainen neljän naisen porukka, vierailemme silloin tällöin toistemme luona, vietämme tyttojen iltoja jne. Porukassa tavallaan emännöintivuorot kiertävät, eivät mitenkään jäykästi vuorotellen, mutta siten, että yleensä sellainen henkilö, joka ei ole hetkeen emännöinyt, sitten ehdottaa, että tavataan hei seuraavaksi mun luona. Paitsi että, porukassa on yhki vapaamatkustaja, kutsutaan häntä nyt vaikka Maijaksi, joka emännöi todella harvoin, ehkä kerran vuodessa kutsuu meidät muut luokseen.
Ollaan miehen kanssa tavattu Maijaa ja hänen miestään myös pariskunnittain, ja näissä tapaamisissa on samaa ongelmaa, eli yleensä olemme sitten meillä. Lisäksi Maija ei juuri koskaan ehdota mitään, ja sitten kun hänelle jotain ehdottaa, niin aina ei tule edes suoraan kysymykseen vastausta. Esimerkiksi meidän nelikon FB-viestittelyissä voi olla, että Maija ei vastaa ketjuun ollenkaan, vaikka on kyllä nähnyt viestit.
Moin käytös ja ystävyyden epätasa-arvoisuus on alkanut toden teolla harmittaa. Maija on suoraan sanottuna aika huono ystävä, sillä hänen panoksensa ystävyyssuhteeseen on sekä ajallisesti että rahallisesti huomattavasti pienempi kuin muilla. Tämän ehkä ymmärtäisi, jos hän olisi jotenkin kiireisempi tai köyhempi kuin me muut, mutta tilanne ei ole sellainen. Nyt joku varmaan ajattelee, ettei ystävyyssuhteissa kannata miettiä tuollaisia, mutta kun epäsuhta jatkuu vuodesta toiseen, se alkaa toden teolla harmittaa.
Yksinkertaisinta olisi varmaan sanoa asiasta suoraan Maijalle, mutta hän on hirveän yksityinen ihminen, joka ei juuri puhu vaikka tunteistaan, joten asian ottaminen puheeksi tuntuu kiusalliselta. Lisäksi epäilen, että taustalla on masennusta tai muuta ongelmaa, enkä halua pahentaa Maijan tilannetta moittimalla häntä. Mutta miten pitkään sitä pitää jaksaa ymmärtää? Ei minullakaan ole aina helppoa, mutta luulen, että jos masentuisin ja jäisin vain sängyn pohjalle makaamaan, niin ainakaan Maija ei tulisi minua sieltä ylös kiskomaan.
Asiasta on kyllä muutamaan kertaan sanottu Maijalle, ei nyt ihan suoraan, mutta kuitenkin niin, että viesti lienee mennyt perille. Maija myös ilmeisesti itse tajuaa tähän epäsuhdan, sillä anteeksipyyntöjä siltä suunnalta satelee tasaiseen tahtiin. Mutta ainakin itse kaipaisin konkretiaa jatkuvan pahoillaan olon sijaan. Jos Maija tuntee huonoa omaatuntoa siitä, ettei itse koskaan järjestä illanistujaisia, niin alkaisi sitten järjestää niitä. Ja jos kaikki FB-viestit alkavat sanoilla "Anteeksi kun vastaaminen kesti", niin vastaisi sitten hemmetti soikoon aikaisemmin.
Miksi kirjoitan tästä vauva-foorumille? En oikein tiedä itsekään. Siksi, että tilanne on kuukausin ja vuosien saatossa alkanut harmittaa entistä enemmän. Siksi, etten halua purkaa pahaa oloani Maijaan, koska en usko, että siitäkään olisi mitään hyötyä. Ja toivon, että jolla kulla olisi antaa tilanteeseen jokin tuore näkökulma. En halua laittaa välejä poikki, koska tavatessa Maija on kuitenkin hauskaa seuraa, mutta en myöskään halua olla tässä ystävyyssuhteessa aina se, joka kutsuu ja ehdottaa ja soittaa perään, kun toisesta ei kuulu.
Mitä mieltä olette tilanteesta? Pahoittelut jos on hiukan epämääräisesti kuvattu ongelma, en halua, että kukaan tunnistaa minua tai Maijaa...
Kommentit (72)
On tää kyllä hullu paikka tää AV.
AP kertoo pitkät pätkät tilanteesta ja vääntää niin rautalangasta kuin voi, mutta puolet kommentoijista ei ymmärrä lukemaansa ollenkaan. Sitten kun peräänkuulutetaan empatiaa tylyjen "olen parempi ihminen kuin sinä" kommenttien jälkeen, niin syytetään säälin kerjuusta.
En yhtään ihmettele, että AP pyysi empatiaa, koska se puuttuu lähes täysin AV:lta, koko palsta on täynnä tunneköyhiä nettikiusaajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Maijalla on erilainen käsitys ystävyydestä kuin sulla, niin ei se tarkoita, että Maija on väärässä. Anna Maijan olla ja ahdistele sellaisia ihmisiä, jotka ovat kaltaisiasi.
Empatia on sitä, että pyrkii ymmärtämään ja asettumaan toisen asemaan. Tässä ketjussa on kahdenlaisia fiksuja vastauksia, niitä joissa kirjoittaja on pyrkinyt asettumaan AP:n asemaan ja miettii, mitä tämän kannattaisi ajatella tai tehdä, ja niitä, jotka pyrkivät asettumaan Maijan asemaan ja selittämään tämän käytöstä.
Sellaiset "mä olen niin paljon parempi ystävä kuin sä" julistukset eivät ole kumpiakaan, ja näin ollen sekä täysin turhia että epäempaattisia.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 12:53"]
Jos Maijalla on erilainen käsitys ystävyydestä kuin sulla, niin ei se tarkoita, että Maija on väärässä. Anna Maijan olla ja ahdistele sellaisia ihmisiä, jotka ovat kaltaisiasi.
[/quote]
Mutta ei se myöskään tarkoita että ap on väärässä? Onko ystävyys siis sellainen suhde, että koskaan ei saisi olla ystäväänsä tyytymätön, jos on, niin vika on automaattisesti itsessä?
Ja tosiaan, eihän tässä välttämättä kukaan ole väärässä, jos kyse on tosiaan siitä että ap:lla ja Maijalla on eri näkemykset ystävyydestä. Mutta olisi hyvä jos ap nyt kuitenkin pystyisi keskustelemaan Maijan kanssa asiasta, jotta voi varmistua että se johtuu tosiaan tuosta, eikä jostain muusta asiasta (esim. siitä että Maijaa ei enää kiinnosta olla ap:n ystävä, Maijalla menee henk.koht. elämässä huonosti ja siksi ei jaksa pitää yhteyttä jne..)
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 13:09"]
Empatia on sitä, että pyrkii ymmärtämään ja asettumaan toisen asemaan. Tässä ketjussa on kahdenlaisia fiksuja vastauksia, niitä joissa kirjoittaja on pyrkinyt asettumaan AP:n asemaan ja miettii, mitä tämän kannattaisi ajatella tai tehdä, ja niitä, jotka pyrkivät asettumaan Maijan asemaan ja selittämään tämän käytöstä.
Sellaiset "mä olen niin paljon parempi ystävä kuin sä" julistukset eivät ole kumpiakaan, ja näin ollen sekä täysin turhia että epäempaattisia.
[/quote]
Juuri näin! Ja etenkin, kun ketjun aihe on ihmissuhteet ja tunteet, eivät epäempaattiset vastaukset, joissa ei lähestytä asiaa joko AP:n tai Maijan näkökulmasta ratkaisuja ja tulkintoja etsien, tällaiset vastaukset ovat todellakin turhia.
Empatia ei ole olennaista keskusteltaessa sopivasta lomakohteesta lapsiperheelle, mutta tämäntyyppisiin keskusteluihin on turha osallistua, jos toisen asemaan asettuminen ei kiinnosta eikä löydy yritystä ymmärtää hänen näkökulmaansa.
t. 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen varmaankin Maija. Asun ulkomailla ja aina Suomessa käydessäni, kaverit tahtovat tavata. Muutaman kerran olen suostunut ja ajellut ympäri Suomea äitini autolla tavatakseni ystävää 20 minuuttia jossain kahvilassa, kun "heillä on niin kiire futistreeneihin ties mitä". En todellakaan oleta, että kavereideni elämä pysähtyy minun tullessa Suomeen mutta miksi pitää sitten ylipäänsä tavata?
Eniten rasittaa entinen kämppis, jonka kanssa olimme joskus aikoinaan todella läheisiä. Hän on nykyisin viiden lapsen kotiäiti eikä meillä ole enää mitään puhuttavaa. Silti joka kerta on "pakko nähdä" ja kuitenkaan emme edes kunnolla puhu mistään! Tai jos alan kertoa jotain juttua, se keskeytyy niiden lasten vuoksi. Mikä on sekin ihan ymmärrettävää.
Nykyään en jaksa tavata, kun tulen Suomeen, menen vanhempieni luokse ja olen siellä. Piste. Sanomattakin selvää, että olen vanhojen kavereiden mielestä todella nuiva tyyppi.
En myöskään aina _jaksa_ vastata johonkin FB-ketjuun, missä hiotaan jotain helvetin ruokalistaa illanistujaisiin. Tämä siis tapahtuu täällä asuinmaassani. Oikeasti, minulla on vaativa ja stressaava työ eikä aikaa eikä energiaa pohtia, mitä sinappia ostetaan. Pääasia että on ystäviä, ruokaa ja vaikka vähän viiniä.
Oh, aloitin toisen lauseen kuin minkä lopetin :( Mutta kyllä te ymmärrätte, jos vain haluatte.
t. 7 / 47
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 13:10"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 12:53"]
Jos Maijalla on erilainen käsitys ystävyydestä kuin sulla, niin ei se tarkoita, että Maija on väärässä. Anna Maijan olla ja ahdistele sellaisia ihmisiä, jotka ovat kaltaisiasi.
[/quote]
Mutta ei se myöskään tarkoita että ap on väärässä? Onko ystävyys siis sellainen suhde, että koskaan ei saisi olla ystäväänsä tyytymätön, jos on, niin vika on automaattisesti itsessä?
Ja tosiaan, eihän tässä välttämättä kukaan ole väärässä, jos kyse on tosiaan siitä että ap:lla ja Maijalla on eri näkemykset ystävyydestä. Mutta olisi hyvä jos ap nyt kuitenkin pystyisi keskustelemaan Maijan kanssa asiasta, jotta voi varmistua että se johtuu tosiaan tuosta, eikä jostain muusta asiasta (esim. siitä että Maijaa ei enää kiinnosta olla ap:n ystävä, Maijalla menee henk.koht. elämässä huonosti ja siksi ei jaksa pitää yhteyttä jne..)
[/quote]
Ei kai Maija ole missään haukkunutkaan AP:tä? Mä vähän luulen, että jos AP menee avautumaan Maijalle, tämä on täysin hämmästynyt ja luulee AP:n seonneen, koska ei itse vietä aikaansa vatvomalla AP:n tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Itseäni ap:n kaltaiset ihmiset ahdistavat, en tiedä Maijasta.
Kuten 19 jo edellä sanoi: Jos et halua olla se joka aina tarjoaa, niin älä ole se.
En ymmärrä esim. sitä valitusta mitä täällä palstalla näkee, että "minä ostin kalliin lahjan ja kaverini halvan". Älä osta kallista lahjaa. Et sinä voi pakottaa ketään tuhlaamaan vähiä rahojaan sinun lahjaasi. Tai edes paljoja rahojaan. Jokainen päättää itse millä ehdoilla on mukana kaveruussuhteissa.
Nyt ap:n kannattaisi miettiä onko tämä tarjoilukysymys tai myöhästely sellaisia asioita joista hän ei halua tinkiä. Jos ovat, niin sitten uhkavaatimus Maijalle, että jos ei tarjoilu pelaa, niin joudut ulos meidän kaveripiiristä. Maija voi sitten itse päättää alkaako tarjota vai katsooko, että on kivempi olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että Maija on oikeasti masentunut. Masennus aiheuttaa tuollaista "saamattomuutta" ettei edes yksinkertaisia asioita saa tehtyä kuten esim. viestiin vastaaminen.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 12:51"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 12:31"]
Jos ap:tä ei vaivaa vakava trollaus-oireyhtymä, hänellä on ilmeisiä vaikeuksia omien tarpeidensa kertomisessa ja ylipäänsä viestinnässä. Esim. tässä ketjussa hän pyytää rakentavia ehdotuksia, joka myöhemmin paljastuu empatian (vaiko säälin) toivomiseksi. Maijalle hän ei puhu, koska se "rasittaisi Maijaa". Nyt, kun Maija ei tiedä ap:n toiveista ja tarpeistä, ap voi vaivatta olla väärinymmärretty marttyyri ystävä.
[/quote]
Analyysi meni metsään, empatia != sääli.
Rakentava on sellainen kommentti, jossa ei esim. onelinerillä todeta, että olet paska kaveri itse, koska lasket rahoja. Ei se tarkoita, että tarvitsee olla kaikesta samaa mieltä. Täällä on monta rakentavaa kommenttia ollut, sellaisiakin, joissa on tuotu esiin mahdollinen kiire ja että ehkä Maija ei pidä ystävyyttä yhtä tärkeänä jne.
terveisin Ei-AP
[/quote]
Höpö höpö :). Se oli vaiKO säälin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä ap:n tunteet ovat ihan ymmärrettäviä. Vuorovaikutus ja vuorottaisuus on tärkeää myös ystävyyssuhteissa.
Pitää myös ottaa huomioon se, että kaikki eivät pidä kaikesta. Tässäkin ketjussa moni on sanonut, ettei osaa/halua/jaksa olla emäntänä. Ehkä sitten on parempi, että kaveripiiriinne kuuluu vain emäntiä, sillä se on selkeästi teille se tärkein ystävyyden muoto; pitää vuorotellen illanistujaisia.
Itse en pidä eräilystä ollenkaan ja omassa entisessä kaveripiirissäni se oli hyvin suosittua. Siinä vaiheessa, kun ihmiset saivat lapsia ja menivät töihin, oli vaellukset ja erämaamökkiretket ainoa tapa olla yhdessä "laatuaikaa", joten jättäydyin suosiolla pois tuosta kaveripiiristä.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 12:51"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 12:31"]
Jos ap:tä ei vaivaa vakava trollaus-oireyhtymä, hänellä on ilmeisiä vaikeuksia omien tarpeidensa kertomisessa ja ylipäänsä viestinnässä. Esim. tässä ketjussa hän pyytää rakentavia ehdotuksia, joka myöhemmin paljastuu empatian (vaiko säälin) toivomiseksi. Maijalle hän ei puhu, koska se "rasittaisi Maijaa". Nyt, kun Maija ei tiedä ap:n toiveista ja tarpeistä, ap voi vaivatta olla väärinymmärretty marttyyri ystävä.
[/quote]
Analyysi meni metsään, empatia != sääli.
Rakentava on sellainen kommentti, jossa ei esim. onelinerillä todeta, että olet paska kaveri itse, koska lasket rahoja. Ei se tarkoita, että tarvitsee olla kaikesta samaa mieltä. Täällä on monta rakentavaa kommenttia ollut, sellaisiakin, joissa on tuotu esiin mahdollinen kiire ja että ehkä Maija ei pidä ystävyyttä yhtä tärkeänä jne.
terveisin Ei-AP
[/quote]
Höpö höpö :). Se oli vaiKO säälin.
[/quote]
Täältä voi kerrata:
Kysymyssanat ja kysyminen
Tämä artikkeli kuuluu luokkaan Suomen kieli ja kulttuuri ja sillä on avainsanat kielioppi.
Opetuksen tavoitteet:
kysymyssanojen kertaaminen
-ko/-kö –kysymysten kertaaminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin sun turhautumisen. Mulla oli kans tuollainen ystävä. Paino sanalla oli, en vaan jaksanut sitä, että aina joutui olemaan itse yhteydessä. Tai tuossa mun ystävyydessä oli viel se, että tää kaveri otti yhteyttä itse ainoastaan silloin, kun halusi jotain, esim. muuttoapua, kyytiä, ilmaislippuja joita sain työn kautta. Sitten vaikka muuttoavusta luvattiin viedä syömään mutta ei koskaan viety. Harmitti ja vitutti niin, että lakkasin pitämästä yhteyttä. Sitten kun ystävä pyysi jotain apua taas, niin vastasin, että ei harmi kyllä sovi, mutta mentäiskö vaikka kahville ja kun ne ei sit hänelle sopinut, niin siihen jäi ystävyys. Nyt jälkeenpäin tosin toivon, että olisin ottanut asian suoraa puheeksi, koska kyllä toi kaverin hyväksikäyttö jäi kaivelemaan.
Vastavuoroisuutta ei voi olla ilman vuorovaikutusta eikä vuorovaikutusta aikuisten kesken ole ilman psyykkistä erillisyyttä. Koska ap ja Maija ovat aikuisia (eivät esim.äitinsä kanssa symbioosissa eläviä vauvoja), vuorovaikutus on sanallista. Eli ilman keskusteluyhteyttä vastavuoroisuuden perään on turha itkeä. Toisaalta voi olla, että toinen osapuoli ei koskaan kykene vastavuoroisuuteen (kumpi tässä tapauksessa?) jolloin toisen on pakko vain hyväksyä tilanne tai ottaa jalat alleen. Ketään ei voi pakottaa vuorovaikutukseen
Kuulostaan NIIN samalta kuin eräs oma kaveri, mahtaako olla samasta henkilöstä kyse. Mutta tällä kaverilla alkoi tämä ystäviään kohtaan välinpitämätön käytös kun löysi uuden miehen. Eli miehen kavereiden kanssa tekee asioita, mutta entisten ystävien viesteihin ja puheluihin ei välttämättä vastaa. Tulee kyllä kylään (miehensä kanssa) mutta ei koskaan itse kutsu. Mä olen ottanut etäisyyttä, en enää kutsu tätä ihmistä luokseni, koska vastavuoroisuutta ystävyydessä ei enää ole.
En jaksanut lukea koko ketjua. Ihme odotuksia! Ette taida olla pääkaupunkiseudulta. Meidän ystäväpiirissä ne kutsuu keitä huvittaa, eikä siinä odotella mitään vastavuoroisuutta. Itse tykkään pitää kutsuja, ystäväpiirissä myös sellaisia joiden kotona en ole koskaan käynyt. Tapaamme myös paljon ravintoloissa, jos kukaan ei jaksa järjestää mitään kotonaan. Pääasia että tavataan, ja jos jotain ei huvita tapaamiseen tulla, se hänelle sallittakoon.
Ei tässä mitään kirjaa pidetä kuka tarjosi kenelle mitäkin koskakin ja kuka ei edes vastannut.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 15:11"]
En jaksanut lukea koko ketjua. Ihme odotuksia! Ette taida olla pääkaupunkiseudulta.
[/quote] Onko ne ihme odotuksia, jos odottaa ettö vastataan viesteihin??? Eikö ole ihan normaalia kanssakäymistä tollanen, ja jos ei vastaa, niin se ei oo normaalia??? Ja miten vitussa joku pk-seudulla asuminen tähän muka vaikuttaa. Ihme porukkaa tääl
Itse sairastan masennusta, ja kyllä, olen juuri kuin Maija.
Olen hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin tämä Maija saattaa olla. Miehen kanssa menee huonosti ja rajuja riitoja on jatkuvasti. Hän on epäsosiaalinen eikä halua, että kotiimme tulee vieraita, joten mielelläni kyllä menen muiden luo kylään tai ulos, mutta en pysty pyytämään ystäviä luoksemme, koska siitä seuraa aina hirveä riita. Sen kerran, kun kutsun ystäviä, joskus pitää perua viime hetkellä, kun on taas tullut kamala riita. Joskus mies lähtee mukaan muiden luo kai ihan velvollisuudesta. Voi siis olla, että taustalla on jotain tällaista. Tietysti Maija voisi kertoa tämän ystävilleen, mutta se on vaikeaa, koska kyllähän se hävettää, jos mies on sellainen. Sitä vain selittelee ja haluaa pitää asian salassa. Tämä on tietysti pelkkää arvailua, mutta eivät ihmiset aina asioita tee pelkkää ilkeyttään tai edes ajattelemattomuuttaan.