Lue keskustelun säännöt.
Kotirouvana on ihanaa!
04.10.2013 |
Sain juuri lapset kouluun. Nyt menen kylpyyn kaikessa rauhassa, silittelen vähän ja vien sitten koirat pitkälle lenkille. Kaupan kautta kotiin ja sitten leivon ja kokkaan lapsen huomisia synttäreitä varten. Illalla yhdessä uimaan. Välissä varmaan nokkaunet.
Kyllä tämä uran vääntämisen voittaa!
Kommentit (45)
40, kertoisi olleensa meillä iltapäivisin ja kuskanneensa toista lasta kerhoon ja molempia muskariin. Taidat tikahtua kateuteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ihanaa aloittaja, joku uskaltaa sanoa ääneen olevansa kotirouvana ja vielä rakastaa sitä!
Minä olin myös ja tavallaan olen edelleen!
Jäin kotiin lupaavalta uraltani kun ensimmäinen lapsi syntyi ja olin siihen asti kun nuorinkin tuli murrosikään, en vain voinut kuvitella vieväni omia lapsiani toisten hoitoon. Keskustelimme puolison kanssa ja hän oli samaa mieltä, teimme työjaon, minä hoidan kodin ja mies tienaa! Sitten menin osa-aikatyöhön..pääsin hieman aikaisemmin eläkkeelle kuin yleensä ja olen taas kotirouvana, en enää kotiäitinä, mutta saan pikku palkkaakin eli eläkettä!
Olen ollut onnekas ja voin suositella kotiäitiyttä kaikille, se maksaa itsensä takaisin monin verroin, päivääkään en kadu! Lapset ovat menestyneet hyvin joka suhteessa.
Ja, käyn täällä joskus kun tytär mainosti, tosin en ole kovin vanha edes, mummo kyllä mutta täällä näyttää liikkuvan muitakin ikäisiäni mutta heillä monilla on vielä lapsia kotona!
Mitä teen päivisin, voi jos kaiken kertoisi ei aika riitä, tuntuu kuin jokainen päivä loppuisi kesken kun ei kaikkea ehdi mitä haluaisi!
Minulle on muuten turha tulla sanomaan ettei ole varaa jäädä kotiin, aiemmin ei saanut mitään tukia ja varaa oli. Emme ole rikkaita, nyt jo maksettu talo ja autot tietysti on niinkuin muillakin ikäisillämme, matkusteltukin on ja syöty hyvin. Se on enemmän valintakysymys, mitä kukin pitää tärkeänä! Meille tärkein oli ja on omat lapset, valinta oli selvä. Kotiäitiys, se on hieno homma! Paljon hienompaa kuin istua jossain kaupan kassalla tai pyöritellä papereita toimistossa.
Varmaan siivellä eläjät huutelijat itse elävät parisuhteessa, jossa mies ei arvostaisi jos olisivat kotona? Toki kaikki ollaan erilaisia, ja jollekin toiselle "siivellä eläminen" olisi todellista painajaista. Onneksi voi valita oman tapansa. Vaikka toki itsellekin pph:na ei ollut valintakysymys vaan pakko oli tienata, kunnes sitten päätin lopettaa työt. Halusin kuitenkin hoitaa omat lapset kotona ja olla kotona kun esikoinen tuli koulusta, joten se oli sopiva työ siinäkin mielessä ja toki myös työstäni tykkäsin.
Nyt on siis eskarilainen ja koululainen ja kovasti nautin ettei ole vieraita lapsia hoidossa ja saa rauhassa hoitaa asioita päivisin lasten ollessa koulussa ja eskarissa.
Kohta lähdetään ulkoilemaan, sitä ennen askartelen heidän kanssa ja syödään. Myöhemmin leivotaan, saunotaan ja ollaan vaan :) Tylsää elämää jonkun mielestä luulisin,mutta pääasia että itse tykkää
31
Olen samaa mieltä. Kotirouvana on ihanaa ;)
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 19:12"]
Minä en käsitä millainen käsitys parisuhteesta on niillä, jotka huutelevat siivellä elämisestä. Ei aikuisten perheessä kukaan elä siivellä, se perhe on yksikkö joka elää tienatuilla rahoilla. Ei sillä ole merkitystä kuka ne yhteiset rahat tienaa.
Jos kotiäiti elää miehen siivellä niin yhtälailla se mieskin silloin elää naisen siivellä. Ei kukaan ulkopuolinen ilmaiseksi hoitaisi miehen lapsia 24/7, kävisi kaupassa, laittaisi ruuat ja pesisi pyykit.
Nämä siivellähuutelijat voivat vaikka laskea kotiäidille tuosta tuntipalkan ja miettiä sitten kuka elää kenen siivellä. :)
[/quote]
Minäkin ihmettelen noita siivellä sanan huutelijoita! Se täytyy olla joku sellanen egoilujuttu kun arvomaailma/itsetunto on hiukka nuutunut!
Avoliittolaisilla jotenkin sen ymmärrän mutta avioliitto on ihan jotain muuta -onneksi!