Mies jatkaa valehtelua, vaikka jäi pettämisestä kiinni.
Onko kenelläkään kokemusta samasta? Mitä teitte, miten selvititte asiaa? Pystyittekö jatkamaan suhdetta vai erositteko? Ja jos erositte, niin mitä sanoitte lähipiirille, mies petti vaikka itsepintaisesti kaiken kieltääkin? Miten lapset?
Kommentit (79)
Kun minulle selvisi, että miehellä on toinenkin nainen, otin yhteyttä tähän naiseen ja kerroin.
Ensin nainen kiitti tiedosta. Sitten hän kuvaili itseään. Hän on kiltti, uskollinen ja luottavainen.
Minusta tuo kuulosti oudolta. Alkaa ensi töikseen pettämisen selvittyä kuvailemaan miten kiltti ja luottavainen itse on.
Ikään kuin hän olisi erikseen päättänyt luottaa tähän mieheen identifioimalla itsensä luottavaiseksi. Ikään kuin epäilys olisi ollut, mutta hän olisi sen vaientanut tällä ohjelmallisella luottavaisuudellaan.
Muutaman päivän kuluttua tämä kiltti ja luottavainen ihminen alkoi viestein syytellä minua siitä, että yritän vain tuhota hänen ja miehen suhteen! Minä joka en ollut mikään toinen nainen - mies ei ollut naimisissa ja olin tuntenut hänet tätä toista naista kauemmin!
Kiltteydellä ja luottavaisuudella on siis rajansa. Jotkut tuhlaavat niitä vain pettävään kumppaniin, joka ei niitä ansaitse. Epäluulo kohdistuu vain totuuteen.
Valheessa eläminen on valinta. Rehellinen ihminen ei suostu uskomaan valheisiin eikä rakenna elämäänsä toiveajattelun varaan, vaan näkee ja hyväksyy tosiasiat.
ei teidän kannata jatkaa. mies ei kerran myönnä edes pettämistä niin ei sitä asiaa voida yhdessä edes käsitellä. Sitten pettäminen todennäköisesti jatkuu vain selkäsi takana jos mies ei itse edes näe asiaa ongelmana.
Ei sinun tarvitse kertoa petetyksi tulemisesta kenellekään jos et itse halua. Suosittelen kuitenkin että puhut siitä edes jonkun kanssa. Läheisen tuki on tarpeen isossa kriisissä.
Vanha ketju mutta kyllä, on kokemusta samasta.
On hyvin epätodellisen tuntuinen tilanne, kun tietää toisen pettäneen, tosiasiat on levitettyinä siihen molempien silmien eteen, mutta toinen vain kiistää.
Siinä voi miettiä, että mistä kaikesta muusta kumppani on valehdellut ja missä vaiheessa hän on lakannut elämästä tässä todellisuudessa.
Mielen sairauksia on monenlaisia ja lokerointi & kaksoiselämä on yksi niistä.
Itse sain kuulla eilen omalta lapseltani kuinka hän oli itse nähnyt kun isä halaili ja pussaili toista naista. Katsoin hänen puhelimesta ja sieltä löytyi todisteita lisää. Kaikesta huolimatta hän väittää ettei mitään ole vaan ovat pelkkiä kavereita ja että lapsi on keksinyt omia höpinöitä...
Vanha ketju mutta mun mies on patologinen valehtelija. Vietti 9kk kaksoiselämää. Todella rajua valehtelua. Sen jälkeen kun todisteet naaman edessä, yritti väittää että ne on väärennetty ym. Yritettiin paikkailla suhdetta mutta valehtelu vaan jatkuu isoissa ja pienissä asioissa. Eihän siitä enää mitään voi tulla kun kaikkea epäilee eikä koskaan tiedä mikä tällä kertaa on valetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjän ja valehtelijan kanssa kannattaa aina itse olla rehellinen. Tuollainen tilanne on niin hajottava, että oma pää ei kestä, jos ei pysty sanomaan totuutta ääneen kaikille. Suosittelen siis asian tuomista julkisuuteen. Ei kannata alkaa vängätä pettämisestä ja siitä onko sitä ollut vaan esim. sukulaisille kerrot, että teillä on luottamuspula, mies on omilla teillään yömyöhään eikä kerro sinulle mitään. Ei priorisoi sinua ja lapsia ykköseksi vaan tekee mielensä mukaan ja et jaksa enää olla se kotiorja, joka hoitaa kodin ja lapset kun mies mennä viipottaa yökausia missä lystää.
Miestä varten voit tehdä ihan selkeän listan, jonka lähetät sähköpostilla hänelle. Kirjaa siihen mahdollisimman tarkasti poissaolot ja kömpelöt/avuttomat selitykset sekä esim. mahdollisen sukupuolitaudin saamisesta lääkärin epäilyt. Älä jää vänkäämään, että uskot hänen pettäneen vaan tee selväksi, ettet pysty luottamaan ihmiseen, joka ei ole avoin eikä kerro tekemisistään, menemisistään ja asioistaan avoimesti vaan yrittää vierittää syyn sinun niskoillesi.
Lapsillesi olet ikätason mukaan rehellinen. Kerrot, että isä on paljon poissa eikä kerro sinulle missä on ollut ja on tehnyt asioita, jotka ovat vaikuttaneet ikävästi myös sinuun ja siksi haluat erota. Kerro, että isä rakastaa lapsia silti ja tämä on aikuisten välinen juttu eikä lapset ole tehneet mitään väärää. Ota vastaan lasten paha mieli ja jopa syytökset, koska loppupeleissä he tajuavat paljon enemmän kuin arvaatkaan mutta eivät vain kykene prosessoimaan sitä. On helpompi raivota äidille, ,joka on aina läsnä kuin isälle, joka voi halutessaan kadota. Älä kuitenkaan valehtele. Jos lapsi kysyy suoraan, onko isä pettänyt (vähän isompi lapsi), niin ole rehellinen ja sano, että uskot näin tapahtuneen. Valehtelu ei kannata, kun toinen valehtelee jo ihan tarpeeksi koko ajan. Mielestäni voisit mainita myös valheet ja sanoa että isä ei ole sinulle rehellinen ja siksi et voi enää olla hänen kanssaan.
Älä jää roikkumaan uhriksi tuohon tilanteeseen. Menetät vain mielenterveytesi.
Ei todellakaan kuulu lapsia sotkea mihinkään suhdekuvioihin ja avautua jostain pettämisistä lapsille ja purkaa omaa katkeruuttaan! Törkeää lasta kohtaan, pitäisi todellakin ajatella sitä lasta myös. Se, että teidän suhteessa on monogomia sääntö ei tarkoita, että sitä on kaikilla tai etenkään jatkossa kovin monella. Pettäminen ei ole mikään maailmanloppu eikä todellakaan kuulu katkeroitua. Olen itsekin petetty ja toisen naisen vuoksi jätetty - se on osa elämää. Ihmiset ovat kautta aikojen rakastuneet toisiin vaikka ovat suhteissa.
Lapselle riittää, että sanoo suhteen olevan ohi, koska olette yhdessä tähän tulokseen tullut. Ja sillä siisti. Mitään pettämiskuvioita ette todellakaan käy oksentamaan sen lapsen niskaan! Törkeää ja sairasta. Ja jos nyt tulee jotain katkeruuksia niin siinä vaiheessa on myös hyvä katsoa sinne peiliin.
AAMEN!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjän ja valehtelijan kanssa kannattaa aina itse olla rehellinen. Tuollainen tilanne on niin hajottava, että oma pää ei kestä, jos ei pysty sanomaan totuutta ääneen kaikille. Suosittelen siis asian tuomista julkisuuteen. Ei kannata alkaa vängätä pettämisestä ja siitä onko sitä ollut vaan esim. sukulaisille kerrot, että teillä on luottamuspula, mies on omilla teillään yömyöhään eikä kerro sinulle mitään. Ei priorisoi sinua ja lapsia ykköseksi vaan tekee mielensä mukaan ja et jaksa enää olla se kotiorja, joka hoitaa kodin ja lapset kun mies mennä viipottaa yökausia missä lystää.
Miestä varten voit tehdä ihan selkeän listan, jonka lähetät sähköpostilla hänelle. Kirjaa siihen mahdollisimman tarkasti poissaolot ja kömpelöt/avuttomat selitykset sekä esim. mahdollisen sukupuolitaudin saamisesta lääkärin epäilyt. Älä jää vänkäämään, että uskot hänen pettäneen vaan tee selväksi, ettet pysty luottamaan ihmiseen, joka ei ole avoin eikä kerro tekemisistään, menemisistään ja asioistaan avoimesti vaan yrittää vierittää syyn sinun niskoillesi.
Lapsillesi olet ikätason mukaan rehellinen. Kerrot, että isä on paljon poissa eikä kerro sinulle missä on ollut ja on tehnyt asioita, jotka ovat vaikuttaneet ikävästi myös sinuun ja siksi haluat erota. Kerro, että isä rakastaa lapsia silti ja tämä on aikuisten välinen juttu eikä lapset ole tehneet mitään väärää. Ota vastaan lasten paha mieli ja jopa syytökset, koska loppupeleissä he tajuavat paljon enemmän kuin arvaatkaan mutta eivät vain kykene prosessoimaan sitä. On helpompi raivota äidille, ,joka on aina läsnä kuin isälle, joka voi halutessaan kadota. Älä kuitenkaan valehtele. Jos lapsi kysyy suoraan, onko isä pettänyt (vähän isompi lapsi), niin ole rehellinen ja sano, että uskot näin tapahtuneen. Valehtelu ei kannata, kun toinen valehtelee jo ihan tarpeeksi koko ajan. Mielestäni voisit mainita myös valheet ja sanoa että isä ei ole sinulle rehellinen ja siksi et voi enää olla hänen kanssaan.
Älä jää roikkumaan uhriksi tuohon tilanteeseen. Menetät vain mielenterveytesi.
Ei todellakaan kuulu lapsia sotkea mihinkään suhdekuvioihin ja avautua jostain pettämisistä lapsille ja purkaa omaa katkeruuttaan! Törkeää lasta kohtaan, pitäisi todellakin ajatella sitä lasta myös. Se, että teidän suhteessa on monogomia sääntö ei tarkoita, että sitä on kaikilla tai etenkään jatkossa kovin monella. Pettäminen ei ole mikään maailmanloppu eikä todellakaan kuulu katkeroitua. Olen itsekin petetty ja toisen naisen vuoksi jätetty - se on osa elämää. Ihmiset ovat kautta aikojen rakastuneet toisiin vaikka ovat suhteissa.
Lapselle riittää, että sanoo suhteen olevan ohi, koska olette yhdessä tähän tulokseen tullut. Ja sillä siisti. Mitään pettämiskuvioita ette todellakaan käy oksentamaan sen lapsen niskaan! Törkeää ja sairasta. Ja jos nyt tulee jotain katkeruuksia niin siinä vaiheessa on myös hyvä katsoa sinne peiliin.
Älä koskaan aliarvioi lapsia. Kun toinen systemaattisesti valehtelee, pitää toisen edes olla rehellinen. Jos lapsi käräyttää vanhempansa pettämisestä, miten sitä voi olla enää kertomatta lapselle?
Mä kirjoitti:
Vanha ketju mutta mun mies on patologinen valehtelija. Vietti 9kk kaksoiselämää. Todella rajua valehtelua. Sen jälkeen kun todisteet naaman edessä, yritti väittää että ne on väärennetty ym. Yritettiin paikkailla suhdetta mutta valehtelu vaan jatkuu isoissa ja pienissä asioissa. Eihän siitä enää mitään voi tulla kun kaikkea epäilee eikä koskaan tiedä mikä tällä kertaa on valetta.
Ihmiset on niin tyhmiä..Patologinen valehtelija = pettää 9 kk ajan toisen naisen kanssa. Mahtava kotidiagnoosi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjän ja valehtelijan kanssa kannattaa aina itse olla rehellinen. Tuollainen tilanne on niin hajottava, että oma pää ei kestä, jos ei pysty sanomaan totuutta ääneen kaikille. Suosittelen siis asian tuomista julkisuuteen. Ei kannata alkaa vängätä pettämisestä ja siitä onko sitä ollut vaan esim. sukulaisille kerrot, että teillä on luottamuspula, mies on omilla teillään yömyöhään eikä kerro sinulle mitään. Ei priorisoi sinua ja lapsia ykköseksi vaan tekee mielensä mukaan ja et jaksa enää olla se kotiorja, joka hoitaa kodin ja lapset kun mies mennä viipottaa yökausia missä lystää.
Miestä varten voit tehdä ihan selkeän listan, jonka lähetät sähköpostilla hänelle. Kirjaa siihen mahdollisimman tarkasti poissaolot ja kömpelöt/avuttomat selitykset sekä esim. mahdollisen sukupuolitaudin saamisesta lääkärin epäilyt. Älä jää vänkäämään, että uskot hänen pettäneen vaan tee selväksi, ettet pysty luottamaan ihmiseen, joka ei ole avoin eikä kerro tekemisistään, menemisistään ja asioistaan avoimesti vaan yrittää vierittää syyn sinun niskoillesi.
Lapsillesi olet ikätason mukaan rehellinen. Kerrot, että isä on paljon poissa eikä kerro sinulle missä on ollut ja on tehnyt asioita, jotka ovat vaikuttaneet ikävästi myös sinuun ja siksi haluat erota. Kerro, että isä rakastaa lapsia silti ja tämä on aikuisten välinen juttu eikä lapset ole tehneet mitään väärää. Ota vastaan lasten paha mieli ja jopa syytökset, koska loppupeleissä he tajuavat paljon enemmän kuin arvaatkaan mutta eivät vain kykene prosessoimaan sitä. On helpompi raivota äidille, ,joka on aina läsnä kuin isälle, joka voi halutessaan kadota. Älä kuitenkaan valehtele. Jos lapsi kysyy suoraan, onko isä pettänyt (vähän isompi lapsi), niin ole rehellinen ja sano, että uskot näin tapahtuneen. Valehtelu ei kannata, kun toinen valehtelee jo ihan tarpeeksi koko ajan. Mielestäni voisit mainita myös valheet ja sanoa että isä ei ole sinulle rehellinen ja siksi et voi enää olla hänen kanssaan.
Älä jää roikkumaan uhriksi tuohon tilanteeseen. Menetät vain mielenterveytesi.
Ei todellakaan kuulu lapsia sotkea mihinkään suhdekuvioihin ja avautua jostain pettämisistä lapsille ja purkaa omaa katkeruuttaan! Törkeää lasta kohtaan, pitäisi todellakin ajatella sitä lasta myös. Se, että teidän suhteessa on monogomia sääntö ei tarkoita, että sitä on kaikilla tai etenkään jatkossa kovin monella. Pettäminen ei ole mikään maailmanloppu eikä todellakaan kuulu katkeroitua. Olen itsekin petetty ja toisen naisen vuoksi jätetty - se on osa elämää. Ihmiset ovat kautta aikojen rakastuneet toisiin vaikka ovat suhteissa.
Lapselle riittää, että sanoo suhteen olevan ohi, koska olette yhdessä tähän tulokseen tullut. Ja sillä siisti. Mitään pettämiskuvioita ette todellakaan käy oksentamaan sen lapsen niskaan! Törkeää ja sairasta. Ja jos nyt tulee jotain katkeruuksia niin siinä vaiheessa on myös hyvä katsoa sinne peiliin.
Älä koskaan aliarvioi lapsia. Kun toinen systemaattisesti valehtelee, pitää toisen edes olla rehellinen. Jos lapsi käräyttää vanhempansa pettämisestä, miten sitä voi olla enää kertomatta lapselle?
Aika harvassa lienee tapaukset, joissa lapsi ”käräyttää vanhempansa pettämisestä”. Asian voi silti siinäkin harvassa tapauksessa kertoa ja kääntää siten, ettei tee asiasta mitään numeroa.
Nostan vanhaa ketjua, kun on ajankohtainen omassa elämässä. Juuri noin, kuten alla oleva sen kirjoittaa. Se on kaikki pois elämästä. Ihmiseltä on riistetty oikeus totuuteen.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 13:34"]
Mitä pettäminen on toiselta pois...? Kun mun mieheni petti mua, menin shokkiin. Pahinta on valhe. Et ole totuuden ja todellisuuden arvoinen. Et saa mahdollisuutta toimia tosiasioiden perusteella. Arvottomuus. Toinen asia on elämänhallinnan menettäminen. Kun ei ole mitään yhteistä mihin luottaa joudut selvitytymään yksin. Ja jos kuitenkin jatkatte yhdessä, elät koko ajan sen arvottomuuden piirissä. Kysymyksesi voi esittää varmaan vain ihminen, jolle lähtökohtana on oma arvottomuus. Ihmisen keho on herkkä, se tietää mitä tapahtuu, ja jos sitä rehellisyyttä ei ole, eikä siis oikeille tunteille tilaa, keho ennepitkää sairastuu. Eikä siitä auta minkäänlainen tahtominen.
Hyvin sanottu! Vastuu itsestä, omista tunteista ja teoista! Kykenemättömyys aitoon läheisyyteen, luottamuksen luomaan todelliseen sielunkumppanuuteen ja rakkauteen. Valehtelu on niin syvällä ihmisen persoonassa ja psyykessä - patologista. Tuollaisen ihmisen koko elämä on pelkkää valhetta ja kulissia. Kun valheet paljastuvat, jää jäljelle vain kulissien savuavat rauniot.
[/quote]
On. Kun ihminen valehtelee paljon, se on hänessä niin syvällä, ettei hän itsekään ehkä sitä tajua. Mielestäni asia on yksinkertainen; on ihmisiä jotka ottavat vastuun itsestään, tunteistaan teoistaan. Vaikka siitä seuraisi mitä. Ja yleensä lopulta seuraa hyvää. Sitten on ihmisiä jotka eivät kykene ottamaan vastuuta edellä mainituista asioista. heille elämä on selviytymispeliä. Eikä heille ole aavistustakaan siitä, millaista on oikeasti olla toisen ihmisen kanssa läheinen. MInusta jatkuva valehtelu kertoo rakkauden puutteesta valehtelevan ihmisen elämässä (ja nimenomaan menneisyydessä). Mutta tämä asia ei poista sitä, että hän vahingoittaa muita valheillaan. Eikä hänellä ole oikeutta tehdä niin. Jos miehesi ei myönnä asiaa, ongelma lienee patologinen, enkä sellaista suhdetta enää jatkaisi. Sairastut varmasti. Valheen vastalääke on totuus. Totuus tekee vapaaksi. Kun miehesi valhetelee, puhu sä totta. Pahinta mitä voi tehdä on se että alat suojella miestäsi hänen omilta valheiltaan ja niiden seurauksilta. Miksi ihmeessä sun pitäisi esittää muille jotain, kun oikeasti elämässäsi on noin vaikea ja kurja asia? Ja vaistot ovat hyvin usein oikeassa. Mun ex-mies aina halveksi mun tunteitani ja vaistojani. Mutta oikeassa ne olivat, varmaan 99%[/quote]
Ei todellakaan kuulu lapsia sotkea mihinkään suhdekuvioihin ja avautua jostain pettämisistä lapsille ja purkaa omaa katkeruuttaan! Törkeää lasta kohtaan, pitäisi todellakin ajatella sitä lasta myös. Se, että teidän suhteessa on monogomia sääntö ei tarkoita, että sitä on kaikilla tai etenkään jatkossa kovin monella. Pettäminen ei ole mikään maailmanloppu eikä todellakaan kuulu katkeroitua. Olen itsekin petetty ja toisen naisen vuoksi jätetty - se on osa elämää. Ihmiset ovat kautta aikojen rakastuneet toisiin vaikka ovat suhteissa.
Lapselle riittää, että sanoo suhteen olevan ohi, koska olette yhdessä tähän tulokseen tullut. Ja sillä siisti. Mitään pettämiskuvioita ette todellakaan käy oksentamaan sen lapsen niskaan! Törkeää ja sairasta. Ja jos nyt tulee jotain katkeruuksia niin siinä vaiheessa on myös hyvä katsoa sinne peiliin.