Millaisessa tilanteessa masentuneelle annetaan sähköä?
Siis tietty vakava masennus eikä lääkkeillä saada tarpeeksi hoitovastetta, mutta mitä muita kriteereitä siihen on, jotta tehokasta?
Pohdin, että jos ihmisen masennus johtuu siitä, että häntä on lapsena kaltoinkohdeltu, eikä tätä päähänpotkimista ole käsitelty, niin voiko sähkö silti auttaa?
Entä jos ihminen on masentunut, kun ei ole töitä tai kun on yksinäinen. Sähkön jälkeen hän on edelleen yksinäinen. Voiko sähkö auttaa mitään?
Kommentit (52)
sooma kirjoitti:
Osastolla vedetään pikkunukutuksessa ampeereja päähän.
Vaihtoehona on milliampeerin tasolla toimiva tasavirtastimulaattori, joka tasapainottaa aivolohkojen aktiivisuuseroja. Hoitojakso on kolmisen viikkoa.
Hakuun 'sooma'.
"Uudessa hoitomuodossa aivojen vasemman etuotsalohkon toimintaa kiihdytetään alhaisella sähkövirralla, oikean etuotsalohkon toimintaa puolestaan jarrutetaan."
Kuvassa laitteesta menee kaksi johtoa päässä olevaan myssyyn. Jos annetaan tasavirtaa niin kumpaan nappiin tulee plussa ja miinus?
"Sähkövirta on elektronien liikettä johtimessa ja varautuneiden hiukkasten liikettä liuoksessa. Elektronit ovat lähtöisin jännitelähteen (esimerkiksi pariston) negatiiviselta navalta ja ne kulkevat kohti positiivista napaa. Elektronien liikesuunta on vastakkainen kuin sähkövirran kulkusuunta. Syy tähän löytyy historiasta. Sähköilmiöt tunnettiin ennen kuin tiedettiin, mitä sähkö varsinaisesti on."
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttoi masennukseen avantouinti. En ole koskaan käynyt missään terapioissa vaikeasta lapsuudestani huolimatta. Vaikka olisin miten pohjalla niin avannossa käynnin jälkeen olen kuin "uudestisyntynyt".
Hmm. Masennus on pohjatonta toivottomuutta. Miten avantouinti lisää toivoa? Uskon, että mielialaa se voi nostaa, mutta että toivoa...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttoi masennukseen avantouinti. En ole koskaan käynyt missään terapioissa vaikeasta lapsuudestani huolimatta. Vaikka olisin miten pohjalla niin avannossa käynnin jälkeen olen kuin "uudestisyntynyt".
Hmm. Masennus on pohjatonta toivottomuutta. Miten avantouinti lisää toivoa? Uskon, että mielialaa se voi nostaa, mutta että toivoa...?
Masennuksen yksi tunne masentuneessa on pohjaton toivottomuus. Sen saa aikaan aivojen kemiallien epätasapaino jota avantouinnin aikaansaama hormoniryöppy toviksi korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon ollut 14 vuotta masentunut, diganoosissa masennuksen laatu on vaihdellut vakavasta keskivaikeaan. Olen miettinyt tuota sähköhoitoa, mutta siitä en ole ikinä saanut mitään tietoa, että kenelle, millä perustein ja mistä. Olisin halukas ryhtymään koe-eläimeksi, koska ei ole menetettävää. En vain tiedä miten.
Pitääköhän maata osastolla pitkään ja olla täysin lamaantunut, ennen kuin asiasta edes keskustellaan potilaan kanssa? Olen kuitenkin ollut opiskelijana ja sairaslomalla, mutta osastolla vain muutaman jakson. En siis täysin toimintakyvytön, mutten oikein elossakaan.
Hoitavalle lääkärille esittää toiveen. On sulla menetettävää: muisti. Ei palaudu. Olen itse ollut magneettihoidossa, yllä mainutusta syystä en suostunut sähköhoitoon. Ei ollut mitään hyötyä.
Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että saatat sekoittaa surun, alakulon ja masennuksen keskenään.
Sanotaan, että vanhoilla ei palaudu, mutta nuorilla palautuu. Tunnen kuitenkin erään 68-vuotiaan, jonka muistia ei sähkö vienyt.
Kellä vie, kellä ei. Veli sai sähköshokkihoitoa n.25-vuotiaana ja on nyt 45v. Meni muisti, ei palautunut eikä muista edellisestä päivästä tai viikosta tai mitään tarkkoja vuosia menneiltä ajoilta. Ei muista puhelinkeskustelujamme edelliseltä viikolta yms. En itse sitä riskiä ottaisi, enkä ottanut.
Tarkoitatko ”ei muista puhelinkeskusteluitamme edelliseltä viikolta” sitä, ettei muista niitä silloin, kun sähköä annettiin antamaan? Vai ei muista elokuulta 2020?
Siinä ei ole mitään outoa, ettei muista hoidon aikaisia tai sitä edeltäviä tapahtumia. Mikä riski se on?
Pahempi on, jos muistamattomuus jatkui vielä hoitojen jälkeen?
Luetun ymmärtämisessä haasteita? Muisti on mennyt noin 20 vuotta sitten, sen jälkeen kun hoitoa annettiin. Ei siis muista edellisen viikon puheluita: edellinen viikko elo-syyskuun vaihde vuonna 2020. Hoitoa saatu vuonna 2000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon ollut 14 vuotta masentunut, diganoosissa masennuksen laatu on vaihdellut vakavasta keskivaikeaan. Olen miettinyt tuota sähköhoitoa, mutta siitä en ole ikinä saanut mitään tietoa, että kenelle, millä perustein ja mistä. Olisin halukas ryhtymään koe-eläimeksi, koska ei ole menetettävää. En vain tiedä miten.
Pitääköhän maata osastolla pitkään ja olla täysin lamaantunut, ennen kuin asiasta edes keskustellaan potilaan kanssa? Olen kuitenkin ollut opiskelijana ja sairaslomalla, mutta osastolla vain muutaman jakson. En siis täysin toimintakyvytön, mutten oikein elossakaan.
Hoitavalle lääkärille esittää toiveen. On sulla menetettävää: muisti. Ei palaudu. Olen itse ollut magneettihoidossa, yllä mainutusta syystä en suostunut sähköhoitoon. Ei ollut mitään hyötyä.
Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että saatat sekoittaa surun, alakulon ja masennuksen keskenään.
Sanotaan, että vanhoilla ei palaudu, mutta nuorilla palautuu. Tunnen kuitenkin erään 68-vuotiaan, jonka muistia ei sähkö vienyt.
Kellä vie, kellä ei. Veli sai sähköshokkihoitoa n.25-vuotiaana ja on nyt 45v. Meni muisti, ei palautunut eikä muista edellisestä päivästä tai viikosta tai mitään tarkkoja vuosia menneiltä ajoilta. Ei muista puhelinkeskustelujamme edelliseltä viikolta yms. En itse sitä riskiä ottaisi, enkä ottanut.
Tarkoitatko ”ei muista puhelinkeskusteluitamme edelliseltä viikolta” sitä, ettei muista niitä silloin, kun sähköä annettiin antamaan? Vai ei muista elokuulta 2020?
Siinä ei ole mitään outoa, ettei muista hoidon aikaisia tai sitä edeltäviä tapahtumia. Mikä riski se on?
Pahempi on, jos muistamattomuus jatkui vielä hoitojen jälkeen?
Luetun ymmärtämisessä haasteita? Muisti on mennyt noin 20 vuotta sitten, sen jälkeen kun hoitoa annettiin. Ei siis muista edellisen viikon puheluita: edellinen viikko elo-syyskuun vaihde vuonna 2020. Hoitoa saatu vuonna 2000.
Mitä haittaa siitä on, että et muista, mitä tapahtui yhdellä viikolla 20 vuotta sitten?
Mun psykiatri oli täysin vi**uuntunut muhun ja kummasti yhtäkkiä sähköhoito oli "ainoa keino hoitaa". Uhkaili että kelatuet ei ehkä jatku kun ei tiedä mitä kirjoittaa lausuntoon.. Täysin sadistinen pikkupaska, mua vuotta nuorempi kundi ja olin itse silloin 30v. En tiedä mistä se keksi että mulla on psykoottinen masennus kun mitään aistiharhoja ei ollut. Ei muutenkaan mitään outoja kuvitelmia esim että olisin uudelleensyntynyt Kleopatra tai jotai muuta vastaavaa. Riitti etten tanssinut hänen pillin mukaansa sataprosenttisesti ja uskalsin esittää omiakin näkemyksiä.
LääkäriO.V. kirjoitti:
Mun psykiatri oli täysin vi**uuntunut muhun ja kummasti yhtäkkiä sähköhoito oli "ainoa keino hoitaa". Uhkaili että kelatuet ei ehkä jatku kun ei tiedä mitä kirjoittaa lausuntoon.. Täysin sadistinen pikkupaska, mua vuotta nuorempi kundi ja olin itse silloin 30v. En tiedä mistä se keksi että mulla on psykoottinen masennus kun mitään aistiharhoja ei ollut. Ei muutenkaan mitään outoja kuvitelmia esim että olisin uudelleensyntynyt Kleopatra tai jotai muuta vastaavaa. Riitti etten tanssinut hänen pillin mukaansa sataprosenttisesti ja uskalsin esittää omiakin näkemyksiä.
??
Vähän aikaa sitten julkaistu sähköshokkihoitoa käsittelevien meta-analyysien laatua tarkastellut tutkimus ei tue näyttöä siitä, että sähköshokkihoito olisi tehokas masennuksen hoidossa. Itse asiassa plasebokontrolloidut tutkimukset ovat tutkijoiden mukaan niin heikkolaatuisia, ettei niiden tehosta voi sanoa mitään. Tutkimuksia on tehty vähän, ne ovat lyhytaikaisia, niissä ei kuvata sokkoutusta eikä satunnaistamista prosessina, niissä on olematon määrä koehenkilöitä (keskimäärin 37) eikä yhdessäkään tutkimuksessa osoiteta, että sokkoutus ei purkaudu ja että ne olisivat oikeasti kaksoissokkeutettuja. Näistä valtavista rajoitteista (joita ei tutkimuksissa tuoda kunnolla esille) huolimatta vain neljässä yhdestätoista tutkimuksesta sähköshokkihoito todettiin simulaatiota tehokkaammaksi, viidessä ei ollut eroa ja ja kahdessa tulokset olivat ristiriitaisia, koska psykiatrit tulkitsivat masennuksen vähentyneen mutta potilaat eivät. Seurantadataa oli vain kahdessa, joista kummassakaan eroa plasebon ja sähköshokkihoidon välillä ei käytännössä ollut. Tällaisilla tutkimuksilla psykiatrit markkinoivat näitä uusvanhoja hoitokeinojaan, joiden idea itse asiassa on peräisin sikojen teurastamisessa käytettävästä tainnuttimesta, josta joku idiootti sai idean että niillä voisi tainnuttaa myös ihmisiä. Ideaa kehiteltiin myöhemmin ja ajateltiin, että aivoja vaurioittamalla ja muistin tuhoamalla voitaisiin "parantaa" ihmisiä. Koko sähkösohkkihoidon idea olikin alun perin aivovaurion tuottaminen ja amnesian tavoittelu, se oli sen hoidon idea eikä sivuvaikutus. Nykyään näitä ns. sivuvaikutuksia vähätellään, vaikka huomattavalla osalla ilmenee pitkäaikaisia muistiongelmia (tutkimusten mukaan 29-55 %)
Minun tuttuni oli osastolla Aurorassa, ja suhtautui sähköön skeptisesti. Aina siihen asti, kun näki hoidon vaikutuksia muilla potilailla. Jokukin oli vain istunut ja tujottanut seinää. Ja kun sai sähköä, alkoi puhumaan.
Syvällistä mietiskelyä. Ei kun ihan päinvastoin.