Millaisessa tilanteessa masentuneelle annetaan sähköä?

Et voi tietää tehoa ellet kokeile.

Vierailija kirjoitti:

Et voi tietää tehoa ellet kokeile.

En ole kokeilemassa, koska en ole masentunut. Kunhan pohdin.

Ap

Oon ollut 14 vuotta masentunut, diganoosissa masennuksen laatu on vaihdellut vakavasta keskivaikeaan. Olen miettinyt tuota sähköhoitoa, mutta siitä en ole ikinä saanut mitään tietoa, että kenelle, millä perustein ja mistä. Olisin halukas ryhtymään koe-eläimeksi, koska ei ole menetettävää. En vain tiedä miten.

Pitääköhän maata osastolla pitkään ja olla täysin lamaantunut, ennen kuin asiasta edes keskustellaan potilaan kanssa? Olen kuitenkin ollut opiskelijana ja sairaslomalla, mutta osastolla vain muutaman jakson.  En siis täysin toimintakyvytön, mutten oikein elossakaan.

Vierailija kirjoitti:

Oon ollut 14 vuotta masentunut, diganoosissa masennuksen laatu on vaihdellut vakavasta keskivaikeaan. Olen miettinyt tuota sähköhoitoa, mutta siitä en ole ikinä saanut mitään tietoa, että kenelle, millä perustein ja mistä. Olisin halukas ryhtymään koe-eläimeksi, koska ei ole menetettävää. En vain tiedä miten.

Pitääköhän maata osastolla pitkään ja olla täysin lamaantunut, ennen kuin asiasta edes keskustellaan potilaan kanssa? Olen kuitenkin ollut opiskelijana ja sairaslomalla, mutta osastolla vain muutaman jakson.  En siis täysin toimintakyvytön, mutten oikein elossakaan.

Hoitavalle lääkärille esittää toiveen. On sulla menetettävää: muisti. Ei palaudu. Olen itse ollut magneettihoidossa, yllä mainutusta syystä en suostunut sähköhoitoon. Ei ollut mitään hyötyä.

Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että saatat sekoittaa surun, alakulon ja masennuksen keskenään.

Lapsuuden kokemukset eivät automaattisesti aiheuta masennusta. Niiden vatvominen ei paranna masennusta edes silloin, kun ne ovat taustalla. Masennus on aivokemiaa ennen kaikkea. Jos lääkkeet eivät auta, voidaan kokeilla sähköä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon ollut 14 vuotta masentunut, diganoosissa masennuksen laatu on vaihdellut vakavasta keskivaikeaan. Olen miettinyt tuota sähköhoitoa, mutta siitä en ole ikinä saanut mitään tietoa, että kenelle, millä perustein ja mistä. Olisin halukas ryhtymään koe-eläimeksi, koska ei ole menetettävää. En vain tiedä miten.

Pitääköhän maata osastolla pitkään ja olla täysin lamaantunut, ennen kuin asiasta edes keskustellaan potilaan kanssa? Olen kuitenkin ollut opiskelijana ja sairaslomalla, mutta osastolla vain muutaman jakson.  En siis täysin toimintakyvytön, mutten oikein elossakaan.

Hoitavalle lääkärille esittää toiveen. On sulla menetettävää: muisti. Ei palaudu. Olen itse ollut magneettihoidossa, yllä mainutusta syystä en suostunut sähköhoitoon. Ei ollut mitään hyötyä.

Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että saatat sekoittaa surun, alakulon ja masennuksen keskenään.

Sanotaan, että vanhoilla ei palaudu, mutta nuorilla palautuu. Tunnen kuitenkin erään 68-vuotiaan, jonka muistia ei sähkö vienyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon ollut 14 vuotta masentunut, diganoosissa masennuksen laatu on vaihdellut vakavasta keskivaikeaan. Olen miettinyt tuota sähköhoitoa, mutta siitä en ole ikinä saanut mitään tietoa, että kenelle, millä perustein ja mistä. Olisin halukas ryhtymään koe-eläimeksi, koska ei ole menetettävää. En vain tiedä miten.

Pitääköhän maata osastolla pitkään ja olla täysin lamaantunut, ennen kuin asiasta edes keskustellaan potilaan kanssa? Olen kuitenkin ollut opiskelijana ja sairaslomalla, mutta osastolla vain muutaman jakson.  En siis täysin toimintakyvytön, mutten oikein elossakaan.

Hoitavalle lääkärille esittää toiveen. On sulla menetettävää: muisti. Ei palaudu. Olen itse ollut magneettihoidossa, yllä mainutusta syystä en suostunut sähköhoitoon. Ei ollut mitään hyötyä.

Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että saatat sekoittaa surun, alakulon ja masennuksen keskenään.

Sanotaan, että vanhoilla ei palaudu, mutta nuorilla palautuu. Tunnen kuitenkin erään 68-vuotiaan, jonka muistia ei sähkö vienyt.

Kellä vie, kellä ei. Veli sai sähköshokkihoitoa n.25-vuotiaana ja on nyt 45v. Meni muisti, ei palautunut eikä muista edellisestä päivästä tai viikosta tai mitään tarkkoja vuosia menneiltä ajoilta. Ei muista puhelinkeskustelujamme edelliseltä viikolta yms. En itse sitä riskiä ottaisi, enkä ottanut.

Sähköhoito auttaa ongelmiin, joiden perimmäinen syy on neurologinen/aivokemiallinen.

Sähköhoito ei paranna selvittämättömiä traumojasi eikä muuta sosiaalista elämääsi vilkkaammaksi.

Heti kun on vanhat laskut maksettu

Minä sain sähköä, kun vakava masennus ei saanut hoitovastetta lääkityksestä. Takana holi osastojaksoja ja itsetuhoisia ajatuksia. Ei aiheuttanut minulle muistiongelmia muuten kuin hoidon ajalta. Eli en muista kaikkea, mitä hoidon aikaan on tapahtunut. Pää tuli hoidon jälkeen kipeäksi, mutta siihenkin sai särkylääkettä ja särky loppui siihen. Ja syödä sai vasta hoidon jälkeen. Nukutuskin oli kevyt ja yksittäinen hoitokerta kesti vain hetken. Minulla ei auttanut masennukseen, mutta monilla auttaa. En kadu, että sitä kokeiltiin.

Jos on itsetuhoinen eikä suostu syömään lääkkeitä.

Vuosia sitten lääkäri ehdotti sähköä mutta kieltäydyin koska näin osastolla mihin kuntoon sähköä saaneet menivät. Toki osa hyötyikin. Mutta ongelmani, masennukseni ovat niin syviä etten usko että edes sähkö olisi auttanut. Edelleen olen elossa vaikka hyvin räpiköiden mennään.

Ei sähkö tai muu hoito riipu potilaan mielentilasta. Se riippuu hoitotyöntekijän mielentilasta. Jos hän on kettumaisella tuulella niin hän tekee kettumaisia päätöksiä.

Eli millaisessa tilassa masentuneelle annetaan sähköä? No, sellaisessa tilassa missä hoitotyöntekijä on erityisen kyrsiintynyt sadistinen narsisti.

Ei asiakkaan tarvitse olla sairas eikä masentunut eikä mitään muutakaan. Asiakkaan tarvitsee vain olla paikalla ja kyvytön puolustamaan itseään. Hoitotyöntekijän tarvitsee olla narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon ollut 14 vuotta masentunut, diganoosissa masennuksen laatu on vaihdellut vakavasta keskivaikeaan. Olen miettinyt tuota sähköhoitoa, mutta siitä en ole ikinä saanut mitään tietoa, että kenelle, millä perustein ja mistä. Olisin halukas ryhtymään koe-eläimeksi, koska ei ole menetettävää. En vain tiedä miten.

Pitääköhän maata osastolla pitkään ja olla täysin lamaantunut, ennen kuin asiasta edes keskustellaan potilaan kanssa? Olen kuitenkin ollut opiskelijana ja sairaslomalla, mutta osastolla vain muutaman jakson.  En siis täysin toimintakyvytön, mutten oikein elossakaan.

Hoitavalle lääkärille esittää toiveen. On sulla menetettävää: muisti. Ei palaudu. Olen itse ollut magneettihoidossa, yllä mainutusta syystä en suostunut sähköhoitoon. Ei ollut mitään hyötyä.

Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että saatat sekoittaa surun, alakulon ja masennuksen keskenään.

Sanotaan, että vanhoilla ei palaudu, mutta nuorilla palautuu. Tunnen kuitenkin erään 68-vuotiaan, jonka muistia ei sähkö vienyt.

Kellä vie, kellä ei. Veli sai sähköshokkihoitoa n.25-vuotiaana ja on nyt 45v. Meni muisti, ei palautunut eikä muista edellisestä päivästä tai viikosta tai mitään tarkkoja vuosia menneiltä ajoilta. Ei muista puhelinkeskustelujamme edelliseltä viikolta yms. En itse sitä riskiä ottaisi, enkä ottanut.

Tarkoitatko ”ei muista puhelinkeskusteluitamme edelliseltä viikolta” sitä, ettei muista niitä silloin, kun sähköä annettiin antamaan? Vai ei muista elokuulta 2020?

Siinä ei ole mitään outoa, ettei muista hoidon aikaisia tai sitä edeltäviä tapahtumia. Mikä riski se on?

Pahempi on, jos muistamattomuus jatkui vielä hoitojen jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Minä sain sähköä, kun vakava masennus ei saanut hoitovastetta lääkityksestä. Takana holi osastojaksoja ja itsetuhoisia ajatuksia. Ei aiheuttanut minulle muistiongelmia muuten kuin hoidon ajalta. Eli en muista kaikkea, mitä hoidon aikaan on tapahtunut. Pää tuli hoidon jälkeen kipeäksi, mutta siihenkin sai särkylääkettä ja särky loppui siihen. Ja syödä sai vasta hoidon jälkeen. Nukutuskin oli kevyt ja yksittäinen hoitokerta kesti vain hetken. Minulla ei auttanut masennukseen, mutta monilla auttaa. En kadu, että sitä kokeiltiin.

Osaatko arvioida, miksi sinulla ei sähkö auttanut?

Sähköhoidon teho perustuu siihen, että se katkoo hermosolujen yhteyksiä. Jos aivot ovat sitkeästi tottuneet menemään samoja ratoja masentavien ajatusten kanssa, niin sähkö katkoo ne radat, mutta samalla se katkoo myös hyvät radat. Ja ethän sinä välttämättä muista mitä et enää muista. Joillakin niitä hyviä ratoja ei ole edes ollut, joten ne voivat sanoa, ettei vaikuttanut muistiin. Toimii siis ihmisille, joilla ei ole mitään menetettävää.

Minulle sitä ehdotettiin, mutta kun perehdyin tuohon toimintamekanismiin, niin kieltäydyin, koska en halua menettää muistojani. Vaikka osa niistä vie minua välillä alas ja masennukseni seilaa lievän ja vakavan välillä, niin kaikki muistot ovat kuitenkin osa minua ja tärkeitä identiteelilleni.

Sähköhoidon jälkeen aivot on "resetoitu", jolloin voit alkaa elää hieman puhtaammalta pöydältä. Mutta mitään uusia keinoja elämään se ei anna. Jos ei ole aiemmin osannut olla sosiaalinen, niin ei se sähkö sulle niitä taitoja anna. Eikä myöskään työpaikkaa ja muitakaan uusia taitoja ilmaannu, ellei ihminen itse osaa niitä alkaa luomaan. Ne taitojen puutteet ovat osa sitä miksi ihminen masentuu ja uskoo itsestään vain huonoa. Sähkö saa ihmisen unohtamaan, että hän olisi huono, mutta siinä kohdassa tarvii apua, että voisi rakentaa elämää paremmaksi. Jos ei apua ole, niin ennuste on huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon ollut 14 vuotta masentunut, diganoosissa masennuksen laatu on vaihdellut vakavasta keskivaikeaan. Olen miettinyt tuota sähköhoitoa, mutta siitä en ole ikinä saanut mitään tietoa, että kenelle, millä perustein ja mistä. Olisin halukas ryhtymään koe-eläimeksi, koska ei ole menetettävää. En vain tiedä miten.

Pitääköhän maata osastolla pitkään ja olla täysin lamaantunut, ennen kuin asiasta edes keskustellaan potilaan kanssa? Olen kuitenkin ollut opiskelijana ja sairaslomalla, mutta osastolla vain muutaman jakson.  En siis täysin toimintakyvytön, mutten oikein elossakaan.

Hoitavalle lääkärille esittää toiveen. On sulla menetettävää: muisti. Ei palaudu. Olen itse ollut magneettihoidossa, yllä mainutusta syystä en suostunut sähköhoitoon. Ei ollut mitään hyötyä.

Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että saatat sekoittaa surun, alakulon ja masennuksen keskenään.

Millainen kokemus sinulla oli magneettihoidosta? Ja saitko sitä monta kertaa? Mitä kautta sen sait?

Minä sain sähköhoitoa 35-vuotiaana. Ehdotin sitä itse, kun lääkkeiden hoitovaste oli huono. En ollut osastolla. Pitkäaikaismuistiin se ei onneksi vaikuttanut, vaan aiheutti lähinnä pientä hoidon aikaista lyhytkestoisen muistin ongelmaa. Monet näyttivät zombeilta hoitokerran jälkeen, itse olin pirteä kuin peipponen ja nälkäinen kuin susi. Masennukseen se oli tehokkain kokeilemani hoito, mutta ymmärrän, että vaikutukset muistiin mietityttävät. 

Jos on taipumusta niska-hartiaseudun jäykkyyteen, kannattaa pyytää lihasrelaksanttia. Voinee estää myös päänsäryn.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain sähköhoitoa 35-vuotiaana. Ehdotin sitä itse, kun lääkkeiden hoitovaste oli huono. En ollut osastolla. Pitkäaikaismuistiin se ei onneksi vaikuttanut, vaan aiheutti lähinnä pientä hoidon aikaista lyhytkestoisen muistin ongelmaa. Monet näyttivät zombeilta hoitokerran jälkeen, itse olin pirteä kuin peipponen ja nälkäinen kuin susi. Masennukseen se oli tehokkain kokeilemani hoito, mutta ymmärrän, että vaikutukset muistiin mietityttävät. 

Jos on taipumusta niska-hartiaseudun jäykkyyteen, kannattaa pyytää lihasrelaksanttia. Voinee estää myös päänsäryn.

Osaatko sinä sanoa, mistä masennuksesi johtui, ja miksi se sinulle auttoi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä sain sähköhoitoa 35-vuotiaana. Ehdotin sitä itse, kun lääkkeiden hoitovaste oli huono. En ollut osastolla. Pitkäaikaismuistiin se ei onneksi vaikuttanut, vaan aiheutti lähinnä pientä hoidon aikaista lyhytkestoisen muistin ongelmaa. Monet näyttivät zombeilta hoitokerran jälkeen, itse olin pirteä kuin peipponen ja nälkäinen kuin susi. Masennukseen se oli tehokkain kokeilemani hoito, mutta ymmärrän, että vaikutukset muistiin mietityttävät. 

Jos on taipumusta niska-hartiaseudun jäykkyyteen, kannattaa pyytää lihasrelaksanttia. Voinee estää myös päänsäryn.

Osaatko sinä sanoa, mistä masennuksesi johtui, ja miksi se sinulle auttoi?

Masennukseni taustalla on varmaan useampi asia: geneettinen alttius, epävakaat kasvuolosuhteet lapsuudessa, traumaattinen kokemus teini-iässä. Tuon trauman jälkeen masennus puhkesi. 

Uskoisin, että sähköhoito vaikutti aivokemiaani samaan tapaan kuin masennuslääkkeet, mutta tehokkaammin. Huomasin vaikutuksen nopeasti. Mikään ihmelääke sekään ei tietenkään ole, koska masennus on useamman asian summa. Mutta ehkä se antoi minulle voimia muuttaa elämäni suuntaa niin, että pääsin pois olosuhteista, jotta ylläpitivät pahaa oloani. 

Huomaan masennuksen vaikutuksen edelleen joissain asioissa: tavassani helposti märehtiä menneitä kokemuksia ja ns. mokiani, huonossa aloite- ja päätöksentekokyvyssä ja tietyssä melankolisuudessa ja fatalistisuudessa. En kuitenkaan ole vuosiin tuntenut lamaavaa synkkyyttä ja energiatasoni on kohonnut. Yleisesti ottaen mielialani on varsin hyvä, kaikki huomioon ottaen. Unenlaatuni on parantunut ja noihin toistuviin ajatuskulkuihin pyrin tarttumaan heti, kun ne tiedostan.