Kuulusteletteko lapsilta koealueen ennen koetta?

Kuulustelen ja prepataan muutenkin eri aineissa. Olemme kiinnostuneita lapsemme koulunkäynnistä ja lapsi haluaa myös itse, että kuulustelemme kokeeseen. 

Oma äitinikin teki niin ja minusta se oli hyvä juttu.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 12:44"]

Nelosluokkalaisella äikän kokeesta 9- hyvin????  Just oli meidän nelosluokkalaisella äikän koe ja luokan huonoin numero oli ollut 8.

[/quote]

No huonoko arvosana se 9- oli? Ihanko olisi pitänyt moittia tyttöä kun niin huonosti pärjäsi? Minusta kymppiin ei edes tarvitse pyrkiä, yläkoulun terveydenhoitajana olen nähnyt mitä täydellisyyden tavoittelu tekee nuorille. Jos koulu sujuu tuossa ysin tasossa alakoulusta saakka, niin aivan mahtavaa.

Kyllä minä aloitan nyt kyselemisen, kun lapsi on kolmannella ja ekat kunnon lukemista vaativat kokeet tulevat. Viime vuonna jo kyseltiin kertotauluja. Minultakin vanhemmat kyselivät koealueen kun itse kävin kouluja pääasiassa 80- ja osin 90-luvulla.

Itse saa silti hoitaa valmistautumisen, mutta kyllä vastauksista aika äkkiä oman lapsensa tuntien huomaa onko yhtään luettu vai ei. Minulla on lapsi, joka kyllä osaa jos vaan opettelee, haluaisi vaan päästä mahdollisimman helpolla (ja sitten harmittelee jos tulee huono tulos joko opettelemattomuuden tai huolimattomuuden takia). Ainakin nyt kolmosella pitää oikein opettaa lapselle näitä opiskelutaitoja.

Nelosluokkalaisella äikän kokeesta 9- hyvin????  Just oli meidän nelosluokkalaisella äikän koe ja luokan huonoin numero oli ollut 8.

No huonoko arvosana se 9- oli? Ihanko olisi pitänyt moittia tyttöä kun niin huonosti pärjäsi? Minusta kymppiin ei edes tarvitse pyrkiä, yläkoulun terveydenhoitajana olen nähnyt mitä täydellisyyden tavoittelu tekee nuorille. Jos koulu sujuu tuossa ysin tasossa alakoulusta saakka, niin aivan mahtavaa.

Eihän tuossa yllä mainitussa teksissä ollut mainintaa täydellisyyden tavoittelusta, vaan maininta, että luokan HUONOIN numero oli 8. Kuitenkin on äidinkielestä kyse, eikä esim enkusta tai matikasta. Nelosen äidinkieli on kuitenkin vielä niiiiiin helppoa, että huonomminkin koulussa pärjäävät yleensä äidinkielessä saavat loistavia numeroita.

t. Ei 35

Kuulustelen kyllä. Lapset 12 ja 9. Omilla vanhemmillani ei tuntunut olevan kiinnostusta koulunkäyntiäni kohtaan ja silloin jo päätin, että jos minulla on joskus lapsia, niin olen kiinnostunut heidän kokeistaan/koulunkäynnistä. Edelleenkin 12 v pyytää kyselemään enkun sanoja ja muitakin koealueita.

Kuulustelen kyllä. Lapset 12 ja 9. Omilla vanhemmillani ei tuntunut olevan kiinnostusta koulunkäyntiäni kohtaan ja silloin jo päätin, että jos minulla on joskus lapsia, niin olen kiinnostunut heidän kokeistaan/koulunkäynnistä. Edelleenkin 12 v pyytää kyselemään enkun sanoja ja muitakin koealueita.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 12:52"]

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 22:20"]

Toki neuvon jos pyytää apua. Tarkoitushan on opetella oppimista, ei se sinänsä ole niin tärkeää että osaa nimetä kuvasta eri suotyypit, vaan se että oppii poimimaan oleellisen tiedon ja tätähän lapsi ei opi, jos tieto etsitään hänen puolestaan.

Alakoulussa on aika yhdentekevää että onko numero 7 vai 9, enemmän minä arvostan lapsen omatoimisesti opiskelemaa seiskaa kuin vanhempien valmentamaa ysiä. Jos lapsi oppii itselleen sopivan opeiskelurutiinin, niin se kyllä kantaa jatkossa pidemmälle, kuin valmentamalla hankitut hyvät numerot.

[/quote]

Kunhan muistat, että alkuopetuksessa luodaan perusta kaikelle oppimiselle. Jos perusteita ei hallitse kunnolla, niin myöhemmin on aika hankala jatkaa opiskelua kunnolla. Esimerkiksi kertotaulu on opittava ajallaan, ei niitä myöhemmin kerrata enää. Tämä hälläväliäajattelu alakoulun opiskelun suhteen näkyy yläkoulussa ja lukiossa tällä hetkellä uskomattomalla tavalla: monelta opiskelijalta puuttuu perustaidot esim. matikassa ja opiskeluissa eteneminen on jokseenkin takkuista.

Suosittelen kyllä lämpimästi huolehtimaan, että oppi menee perille alakoulusta lähtien.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 12:33"]

En ole yhdeltäkään lapselta koskaan kuulustellut. Nuorin on nyt 11 ja hänkin hoitaa hyvin kouluhommansa ihan niin kuin vanhemmatkin lapset aikoinaan. Kolme vanhinta on jo yliopisto-opiskelijoita.

[/quote]

Ei se kuulustelun ainoa idea ole ne numerot. Se on yksi tapa osoittaa että on aidosti kiinnostunut ja välittää.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 13:09"]

Ei se kuulustelun ainoa idea ole ne numerot. Se on yksi tapa osoittaa että on aidosti kiinnostunut ja välittää.

[/quote]

Minun mielestäni kuulustelu luo lapselle mielikuvan, että vanhemmat vaativat ehkä liian hyvää osaamista lapsen tasoon nähden. Kun lapsen antaa itse valmistautua, hän kokee tyydytystä saamastaan arvosanasta kun tietää saavuttaneensa sen itse. Lapsen täytyy kokea oppimisen iloa omista saavutuksistaan, ei opiskella siksi että preppaajavanhemmat olisivat tyytyväisiä arvosanoihin.

.

[/quote]

Minun mielestäni kuulustelu luo lapselle mielikuvan, että vanhemmat vaativat ehkä liian hyvää osaamista lapsen tasoon nähden. Kun lapsen antaa itse valmistautua, hän kokee tyydytystä saamastaan arvosanasta kun tietää saavuttaneensa sen itse. Lapsen täytyy kokea oppimisen iloa omista saavutuksistaan, ei opiskella siksi että preppaajavanhemmat olisivat tyytyväisiä arvosanoihin.

[/quote]

Höpöhöpö. Ei kannata yrittää kääntää asiaa preppaajavanhempien arvosanaodotuksiin. Miten lapselta muka odotetaan liikoja, jos kysellään koealueeseen kuuluvia asioita? Jos lapsen taso ei siihen riitä, niin ehkä kannattaa todellakin alkaa prepata lasta.

Sitäpaitsi monet lapset pitävät siitä, että vanhemmat kyselevät kokeeseen liittyvästä aiheesta.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 13:41"]

Kun lapsen antaa itse valmistautua, hän kokee tyydytystä saamastaan arvosanasta kun tietää saavuttaneensa sen itse. Lapsen täytyy kokea oppimisen iloa omista saavutuksistaan, ei opiskella siksi että preppaajavanhemmat olisivat tyytyväisiä arvosanoihin.

[/quote]

En näe kuulustelua preppaamisena ja valmentamisena. Meillä lapsi pyytää kyselemään koealueen sen jälkeen, kun hän on sen lukenut ja yleensä hän osaa sen virheettömästi. Ihan itse hän sen oppimisen suorittaa ja tuntee siitä iloa.

Minulta itseltäni kyseltiin lapsena kokeisiin, vaikka huolehdin koulusta itse täysin ja sain pelkästään hyviä numeroita. Kuulustelu antoi itseluottamusta koetta varten, tunteen, että osaa, ja samoin tuntuu olevan lapsellanikin. Siksi kuulustelen.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 14:14"]

Höpöhöpö. Ei kannata yrittää kääntää asiaa preppaajavanhempien arvosanaodotuksiin. Miten lapselta muka odotetaan liikoja, jos kysellään koealueeseen kuuluvia asioita? Jos lapsen taso ei siihen riitä, niin ehkä kannattaa todellakin alkaa prepata lasta.

Sitäpaitsi monet lapset pitävät siitä, että vanhemmat kyselevät kokeeseen liittyvästä aiheesta.

[/quote]

Tottakai lapselle tulee mielikuva, että vanhemmat odottavat hänen menestyvän kokeessa hyvin, kun valmentavatkin häntä kokeeseen. Aivan liian sinisilmäistä kuvitella muuta. Lapsi oppii luottamaan _itseensä_ kun oppii oikean opiskelutekniikan, johon ei kuulu vanhempien kuulustelu. Vanhemmat eivät anna lapselleen mahdollisuutta oppia oppimaan, jos sotkeutuvat oppimisprosessiin liikaa. Antakaa hiukan löysiä ohjaksia niille lapsille älkääkä prepatko täydellisyyden toivossa! Se kantaa pidemmälle kuin "kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan".

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 14:16"]

En näe kuulustelua preppaamisena ja valmentamisena. Meillä lapsi pyytää kyselemään koealueen sen jälkeen, kun hän on sen lukenut ja yleensä hän osaa sen virheettömästi. Ihan itse hän sen oppimisen suorittaa ja tuntee siitä iloa.

[/quote]

Mistä ihmeestä lapsi on saanut edes päähänsä, että vanhemmat täytyy kysellä koealue, ellet sinä olisi käytäntöä aloittanut ja tehnyt itseäsi korvaamattomaksi lapsen opiskelussa? Minun lapsilleni ei ole ikinä tullut mieleenkään että minun pitäisi jotain kuulustella, kun heille ei sellaista käytäntöä ole tyrkytetty.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 13:41"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 13:09"]

Ei se kuulustelun ainoa idea ole ne numerot. Se on yksi tapa osoittaa että on aidosti kiinnostunut ja välittää.

[/quote]

Minun mielestäni kuulustelu luo lapselle mielikuvan, että vanhemmat vaativat ehkä liian hyvää osaamista lapsen tasoon nähden. Kun lapsen antaa itse valmistautua, hän kokee tyydytystä saamastaan arvosanasta kun tietää saavuttaneensa sen itse. Lapsen täytyy kokea oppimisen iloa omista saavutuksistaan, ei opiskella siksi että preppaajavanhemmat olisivat tyytyväisiä arvosanoihin.

[/quote]

Minulle taas kuulustelu antaa lapselle sen kuvan, että aikuista kiinnostaa, miten hän suhtautuu koulunkäyntiinsä. Jos meillä jättäisi kyselemättä, voisi olla, että kokeesta tulisi huono arvosana vaan sen takia, että oli mukavampaa touhuta kaverin kanssa kuin opiskella kokeeseen. En sitten tiedä, mitä lapsi tuosta oppisi. Toki sen, että jos ei opiskele, niin ei saa hyvää arvosanaa, mutta eikö mieluummin kannata opettaa positiivisen kautta: jos opiskelee, saa hyvät arvosanat. Ja hyvillä arvosanoilla tarkoitan nimenomaan lapsen omaan tasoon nähden hyvät arvosanat, en sitä, että kokeesta täytyy saada vähintään 9 1/2 ennen kuin äiti on tyytyväinen. Tämä äiti on tyytyväinen, kun lapsi on opiskellut, ja saavuttaa taitotasoaan vastaavan tuloksen sopivalla panostuksella. En vaadi täydellisyyttä, mutta en tykkää, jos aidan yli mennään matalimmasta kohdasta.

Siis, tottakai ne alakouluikäiset tykkää vanhemman huomiosta ja yhteisestä ajasta! Mä käytän lapsen "hemmotteluajan" mieluummin vaikka akuankan lukemiseen yhdessä, kuin lapsen töistä huolehtimiseen. Ei lapsikaan mun rästitöitä iltaisin kotona tee, teen ne ihan itse.

Se että vanhempaa kiinnostaa kouluasiat, näkyy sitten muuten kuin yhdessä opiskelemalla. Ja totta kai kannustetaan kysymään jos ei ole jotain ymmärtänyt ja/tai tuntuu vaikealta.

-Se aineenopen lapsukainen edelliseltä sivulta-

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 14:14"]

[/quote]

Tottakai lapselle tulee mielikuva, että vanhemmat odottavat hänen menestyvän kokeessa hyvin, kun valmentavatkin häntä kokeeseen. Aivan liian sinisilmäistä kuvitella muuta. Lapsi oppii luottamaan _itseensä_ kun oppii oikean opiskelutekniikan, johon ei kuulu vanhempien kuulustelu. Vanhemmat eivät anna lapselleen mahdollisuutta oppia oppimaan, jos sotkeutuvat oppimisprosessiin liikaa. Antakaa hiukan löysiä ohjaksia niille lapsille älkääkä prepatko täydellisyyden toivossa! Se kantaa pidemmälle kuin "kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan".

[/quote]

Eikö se sitten ole hyvä asia, että vanhemmat toivovat lapsen menestyvän hyvin koulussa? Auttaminen ei huononna oppimisprosessia, vaan asia on suorastaan päinvastoin. Ei kai sentään koekuulustelu ole liikaa sotkeutumista oppimisprosessiin; lapsihan tekee ensin itsenäisesti aiheen opiskelun ja sitten vasta kysellään. Ainakin meillä lapsi iloinen, kun tietää osaavansa koealueen.

Sitäpaitsi, meidän lapsi on useammankin kerran saanut sellaisia kotitehtäviä, jotka on tarkoitettu lapsen ja vanhemman yhteistyöksi. Lapsen opettaja on korostanut vanh.varteissa ja vanh.illoissa, että läksyt ym. kotonaopiskeltavat asiat kuuluvat vanhempien vastuulle. Myös läksyjen tarkistus kuuluu vanhemmalle ja läksyt on korjautettava, jos ne eivät ole oikein.

Asia on ihan laissa määrätty, mutta normivanhempi ei tarvitse siihen lakia, vaan auttaa lastaan mielellään. Tämä ei tarkoita valmiita vastauksia.

20, olen syntynyt 1957 eikä olisi tullut kuuloonkaan, että vanhemmat olisivat puuttuneet koulunkäyntiini millään tavalla. Menestys oli keskitasoa, eipä siis mennyt huippuhyvin, muttei huonostikaan. Olipa lukuaineissa joitakin kiitettäviäkin numeroita, ei tosin inhokeissa eli matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa. Kielet menivät tuollaisella seiskan ja kasin tasolla.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 14:22"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 14:16"]

En näe kuulustelua preppaamisena ja valmentamisena. Meillä lapsi pyytää kyselemään koealueen sen jälkeen, kun hän on sen lukenut ja yleensä hän osaa sen virheettömästi. Ihan itse hän sen oppimisen suorittaa ja tuntee siitä iloa.

[/quote]

Mistä ihmeestä lapsi on saanut edes päähänsä, että vanhemmat täytyy kysellä koealue, ellet sinä olisi käytäntöä aloittanut ja tehnyt itseäsi korvaamattomaksi lapsen opiskelussa? Minun lapsilleni ei ole ikinä tullut mieleenkään että minun pitäisi jotain kuulustella, kun heille ei sellaista käytäntöä ole tyrkytetty.

[/quote]

Kylläpä sulla nyt on huono omatunto :) Tee sinä niin kuin itse parhaaksi näet, me teemme niin kuin meille on parasta.

Lapsi voi huolehtia itsenäisesti koulunkäynnistään ja opiskelusta, vaikka vanhemmat välillä kuulustelisivat kokeeseen. Meillä ainakin toimii näin: lapsi käy koulussa, merkitsee läksyt, tekee läksyt itse ilman vanhemman apua, merkitsee kokeiden päivämäärät ja koealueet ylös, lukee itse kokeeseen. Viimeisenä iltana usein pyytää minua tai isäänsä kysymään kysymyksiä koealueesta, jotta näkee itse onko kaikki asiat varmasti mielessä. Toisinaan kuulustelun tekee sisko tai luokkakaveri. Minusta tässä päävastuu koulunkäynnistä ja oppimisesta on selvästi lapsella itsellään enkä ymmärrä tätä älä kuulustele tai pilaat lapsesi -mentaliteettia.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 18:57"]

Kyllä, teen myös omia kokeita, joilla testaan, että onko alue omaksuttu. Tuleepahan kerrattua peruskoulu itsekin...

[/quote]

Meillä tehdään samoin. Nelosluokkalainen lapsi on meillä.