Vanhempien ammatti esitietolomakkeissa

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 08:54"]

Joku minulle väitti, että monissa yhteyksissä sitä kysytään vanhempien tavoittamisen takia. Esim. luokanopelle ei kannata soitella tuntien aikana, duunaria tavoitellaan työpäivän aikana työpaikan numerosta ja kotiäitiä kotinumerosta. Eipä ole kännyköiden yleistyttyä enää niin merkittävä tieto tältä kannalta.

Olen huomannut n. vuoden aikana, että kyseinen ammatin kysyminen onkin vähentynyt lomakkeista. Viisi vuotta sitten se piti merkata ihan joka paikkaan.

[/quote]

Mitä se auttaa yhteydenottamisessa, jos kirjoitan ammatikseni IT-konsultti. Mistäs se neuvola tai hammashoitola tai koulu tietää, mihin IT-alan firmaan soittaa?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 10:57"]

Pikkusen asian vierestä jotenkin aiheeseen kuitenkin liittyen, minä ihmettelin, kun työpaikallani piti täyttää läheisinomainen-lomake, ei siinä mitään, onhan se hyvä, että on jonkun läheisen yhteystiedot, jos minulle jotain kesken työpäivää sattuu.

Sitä vaan ihmettelin että läheisen omaisen nimen ja puhelinnumeron lisäksi udeltiin osoitetta. Meinaako ne työpaikaltani lähettää puolisolleni kirjeen, jos minut joudutaan toimittamaan sairaalaan yhtäkkiä tai minulta menee henki..?

[/quote]

ne lähettää sulta työpaikalle jääneet tavarat siihen osoitteeseen

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 09:51"]

Varmaankin jos on esim. juristivanhemmat (kuten itselläni oli äiti yleinen syyttäjä ja isä verotarkastaja) ollaan extra tarkkana siitä, miten lasta hoidetaan ja kohdellaan...

[/quote]

Tämän takia sitä varmaan kysytäänkin! :D :D

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 10:57"]

Pikkusen asian vierestä jotenkin aiheeseen kuitenkin liittyen, minä ihmettelin, kun työpaikallani piti täyttää läheisinomainen-lomake, ei siinä mitään, onhan se hyvä, että on jonkun läheisen yhteystiedot, jos minulle jotain kesken työpäivää sattuu.

Sitä vaan ihmettelin että läheisen omaisen nimen ja puhelinnumeron lisäksi udeltiin osoitetta. Meinaako ne työpaikaltani lähettää puolisolleni kirjeen, jos minut joudutaan toimittamaan sairaalaan yhtäkkiä tai minulta menee henki..?

[/quote]Jos menee henki, ei sitä mielellään kerrota puhelimella tai tekstarilla. Parempi, että joku tulee soittamaan ovikelloa.

Yllättävän kuolinuutisen saaja voi vaikka pyörtyä, saada sydänkohtauksen tai ajaa kolarin jos sattuu olemaan ratissa.

Kiitos nro 27. En tosiaan tullut ajatelleeki ja tunnen nyt itseni aika tyhmäksi...

Terv. se osoitteen kysymistä ihmetellyt. Mitäköhän se esimieskin tuumi... KOhteliaasti hymyili vaan kuitenkin mun puujalkavitsille.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 02:35"]

Eikö kellekään tule mieleen, että noiden tutkimusten päätarkoitus on kansanterveyden kehittäminen? Jos di:n lapsilla vaikka on enemmän reikiä kuin lastentarhanopettajan, tiedetään, että teknillisiin tiedekuntiin on syytä lisätä valistusta hampaidenpesusta.

[/quote]

Hehheh, tää oli aidosti hauska! :D

Minun mielestäni menee jo hieman yli tämä nykyajalle ominainen närkästyminen ja neuroottinen pelokkuus ihan kaikesta, mitä joutuu itsestään kertomaan. Mitä hemmetin väliä sillä on, jos lapsen lääkäri tai opettaja neuvolan täti tietää ammattisi? Näillä henkilöillä sattuu vielä olemaan vaitiolovelvollisuuskin.

Usein olisi kaikkien etu, että se ammatti on tiedossa, sinunkin. Lapsen asioihin liittyen on helpompi ottaa yhteyttä ja oikeaan aikaan, kun tietää mihin on soittamassa (onko äiti kaupan kassalla, toimistossa oman puhelimensa vieressä, päiväkodissa, vuorotyössä sairaalassa). Lapsen puheen ongelmista pystytään kommunikoimaan heti ihan eri tasolla, jos äiti näkyy olevan puheterapeutti. Jos lapsi tulee vasta kouluiässä ensimmäistä kertaa ikinä hammastarkastukseen, on "pikkuisen" lieventävä asianhaara, jos isä on hammaslääkäri.

Itse työssäni hammaslääkärinä olen potilaan ammatista päätellen pystynyt esim. auttamaan häntä keksimään syitä hampaiden reikiintymiselle. Kondiittori elää sokeripölyssä, kokki maistelee koko ajan ruokia, vuorotyöläisen hammaspesut unohtuvat epäsäännöllisen rytmin vuoksi, jne. Jos etuhammas on pakko poistaa, on etukäteen hyvä tietää onko potilas ammatissa, jossa ei ole suotavaa olla päivääkään ilman etuhammasta vai ammatissa, jossa ei olla silmästä silmään tekemisissä asiakkaiden kanssa. Kun työssä näkee paljon ihmisiä, ei oikeasti niihin ammatteihin kyyläysmielessä jaksa kiinnittää huomiota.

Toisaalta on ajan ja resurssien tuhlausta selostaa juurta jaksaen lapsen hampaiden kotihoidosta suuhygienistille tai toiselle hammaslääkärille, ellei tämä erikseen sitä halua (tai lapsen suussa näy tarvetta kertaukselle..).

Minun mielestäni on vaan helpottavaa, että ammatti näkyy esim. lapsen päiväkotitiedoissa. Jos yrittävät soittaa, tietävät että puhelu yhdistyy ajanvaraukseen, kun en pysty itse vastaamaan puhelimeen kesken kaiken.

Miten niin neuroottinen pelokkuus. Hiemanpa vaan liioittelet!

No ihan eri asia, että lapsen päiväkodissa tietävät että miten ja milloin vanhemmat voi kesken työpaivan tavoittaa kuin että kysellään epäoleellisia jo siinä vaiheessa kun lapsi on katkaravun kokoinen mollukka vatsassa.

Miten teidän mielestänne ammatti voi olla niin yhdentekevä asia raskaanaolevan terveyden ja jaksamisen kannalta?! 

On aika eri juttu, istuuko toimistossa vai maalaako seiniä (fyysisyys ja maalien ym mahdolliset kemikaalit). Lentoemännillä raskaudenajan työt vaihdetaan toisiin aika pian, röntgenhoitajat ja muut röntgenkuvia ottavat joutuvat ottamaan huomioon raskautensa työssään. Pelkästään neuvola-aikojen varaamiseen voi vaikuttaa ammatti työaikojen puolesta. Jos on päiväkodissa töissä, voi parvorokon tai vesirokon sairastamaton joutua olemaan poissa töistä varmuuden vuoksi raskaana ollessaan. Monethan tämän tietää, mutta ei välttämättä kaikki työtä tekevät. 

Miksi se, että neuvolan terveydenhoitaja kysyy ammatin, koetaan jotenkin turhaksi ja tunkeilevaksi? Työntekohan liittyy olennaisena osana raskauteen ihan viimeisempään kuukauteen asti. Työssähän ollaan kolmasosa vuorokaudesta, joten siihen voisi mielestäni kiinnittää huomiota jopa nykyistä enemmän. Kerrotaanhan terkkarille yleensä myös syömis- ja nukkumisasioista ja perheestä muuten (onko paljon lapsia, iät, miehen osallistuminen, jne).

Sitten ihmetellään, kun ei saada kokonaisvaltaista hoitoa ja luotettavia diagnooseja terveydenhuollossa, vaikka ei haluta itse paljastaa itsestä muuta  taustatietoja kuin nimi ja sotu (jos sitäkään). Kuten sanottu, ammatti on kuitenkin se melkein kolmasosa elämäämme - kyllä se kuulkaa vaikuttaa mitä ihmeellisempiin asioihin, uskokaa pois. Ja te jotka ette sitä pysty näkemään, juuri teidän vuoksi on tärkeää kysyä ammatti esitietolomakkeessa, koska muuten ette tulisi maininneeksi.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 13:09"]

Miten teidän mielestänne ammatti voi olla niin yhdentekevä asia raskaanaolevan terveyden ja jaksamisen kannalta?! 

On aika eri juttu, istuuko toimistossa vai maalaako seiniä (fyysisyys ja maalien ym mahdolliset kemikaalit). Lentoemännillä raskaudenajan työt vaihdetaan toisiin aika pian, röntgenhoitajat ja muut röntgenkuvia ottavat joutuvat ottamaan huomioon raskautensa työssään. Pelkästään neuvola-aikojen varaamiseen voi vaikuttaa ammatti työaikojen puolesta. Jos on päiväkodissa töissä, voi parvorokon tai vesirokon sairastamaton joutua olemaan poissa töistä varmuuden vuoksi raskaana ollessaan. Monethan tämän tietää, mutta ei välttämättä kaikki työtä tekevät. 

Miksi se, että neuvolan terveydenhoitaja kysyy ammatin, koetaan jotenkin turhaksi ja tunkeilevaksi? Työntekohan liittyy olennaisena osana raskauteen ihan viimeisempään kuukauteen asti. Työssähän ollaan kolmasosa vuorokaudesta, joten siihen voisi mielestäni kiinnittää huomiota jopa nykyistä enemmän. Kerrotaanhan terkkarille yleensä myös syömis- ja nukkumisasioista ja perheestä muuten (onko paljon lapsia, iät, miehen osallistuminen, jne).

Sitten ihmetellään, kun ei saada kokonaisvaltaista hoitoa ja luotettavia diagnooseja terveydenhuollossa, vaikka ei haluta itse paljastaa itsestä muuta  taustatietoja kuin nimi ja sotu (jos sitäkään). Kuten sanottu, ammatti on kuitenkin se melkein kolmasosa elämäämme - kyllä se kuulkaa vaikuttaa mitä ihmeellisempiin asioihin, uskokaa pois. Ja te jotka ette sitä pysty näkemään, juuri teidän vuoksi on tärkeää kysyä ammatti esitietolomakkeessa, koska muuten ette tulisi maininneeksi.

[/quote]

Tää on varmaan ihan eri asia kuin se, että lapsen hammashoitolaan täytettävässä esitietolomakkeessa kysytyt vanhempien ammatit. Miten myyjän lapsen hampaiden oikominen eroaa lakimiehen lapsen hampaiden oikomisesta?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 13:09"]

Miten teidän mielestänne ammatti voi olla niin yhdentekevä asia raskaanaolevan terveyden ja jaksamisen kannalta?! 

On aika eri juttu, istuuko toimistossa vai maalaako seiniä (fyysisyys ja maalien ym mahdolliset kemikaalit). Lentoemännillä raskaudenajan työt vaihdetaan toisiin aika pian, röntgenhoitajat ja muut röntgenkuvia ottavat joutuvat ottamaan huomioon raskautensa työssään. Pelkästään neuvola-aikojen varaamiseen voi vaikuttaa ammatti työaikojen puolesta. Jos on päiväkodissa töissä, voi parvorokon tai vesirokon sairastamaton joutua olemaan poissa töistä varmuuden vuoksi raskaana ollessaan. Monethan tämän tietää, mutta ei välttämättä kaikki työtä tekevät. 

Miksi se, että neuvolan terveydenhoitaja kysyy ammatin, koetaan jotenkin turhaksi ja tunkeilevaksi? Työntekohan liittyy olennaisena osana raskauteen ihan viimeisempään kuukauteen asti. Työssähän ollaan kolmasosa vuorokaudesta, joten siihen voisi mielestäni kiinnittää huomiota jopa nykyistä enemmän. Kerrotaanhan terkkarille yleensä myös syömis- ja nukkumisasioista ja perheestä muuten (onko paljon lapsia, iät, miehen osallistuminen, jne).

Sitten ihmetellään, kun ei saada kokonaisvaltaista hoitoa ja luotettavia diagnooseja terveydenhuollossa, vaikka ei haluta itse paljastaa itsestä muuta  taustatietoja kuin nimi ja sotu (jos sitäkään). Kuten sanottu, ammatti on kuitenkin se melkein kolmasosa elämäämme - kyllä se kuulkaa vaikuttaa mitä ihmeellisempiin asioihin, uskokaa pois. Ja te jotka ette sitä pysty näkemään, juuri teidän vuoksi on tärkeää kysyä ammatti esitietolomakkeessa, koska muuten ette tulisi maininneeksi.

[/quote]

No hehheh. Vai että neuvola-aikaa varatessa se joku keskitetyssä puhelinkeskuksessa istuva rupeaisi katselemaan vanhempien ammattia sieltä soittajan tiedoista, kun voi vaan kysyä, että no milloinkas teille sopii.

Ja ihan taatusti röntgen-hoitajat tietävät ilman neuvolan ohjeita miten toimia työpaikallaan jos tulevat raskaaksi. Lentoyhtiöilläkin on ihan selvät ohjeet miten toimia raskaana olevan lentäjän/lentoemännän kanssa. 

Minusta on ihan ok, että neuvolanhoitaja KYSYY äidiltä jossain vaiheessa, että mites olet jaksanut töissä/onko jotain tehtäviä mitkä tuntuvat raskailta jne. Mutta kun ne kysytään siinä esitietolomakkeessa, ja molempien vanhempien osalta. Vielä odotan jotain fiksua vastausta siihen, että mitä IHMEEN merkitystä isän ammatilla voi olla raskaudenseurannan aikana?

Ja en nyt siis ole mitenkään hysteerisesti tätä vastaan, ihmettelen vaan, että miksi kaikenlaisella paperintäyttelyllä pitää tuhlata ihmisten aikaa. Vain siksi, että ne voidaan johonkin tietojärjestelmään kerätä, niin kysytään nyt sitten.

Tylsähkön kuuloisesta kysymyksestä on virinnyt hauska keskustelu! Hauskoja kommentteja ja huomioita.

Vanhempien ammattien lisäksi kysellään kyllä niin paljon muutakin älytöntä. Juuri täyttelin kolmasluokkalaisen nelisivuista terveyskyselyä, jonka äärellä ei tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Kyllä siinä tuli mietittyä a) kuka ne kaikki ehtii lukea ja b) miksi. 

En missään nimessä ole terveydenhuoltoa enkä seurantaa vastaan, mutta jotenkin tuntuu että noihin kyselyihin uppoaa suhteettomasti aikaa niin virkamiespuolella (kyselyjen laatiminen ja käsittely) kuin kotonakin (niiden ääressä tuskailu). Paras oli loppupuolen kysymys: Onko perheessänne asioita, jotka vaikuttavat lapsiin? Ja tämän alla neljä tyhjää riviä. Öhh, no eiköhän aika monetkin asiat vaikuta perheen lapsiin...

laita eksoottinen kokovartalohieroja, ja miehen ammatti aikuisviihdeassistentti

Mulla on akateeminen tutkinto mutta en ole saanut koulutusta vastaavaa työtä ja mä laitan siis tuohon kohtaan "myyjä". Eli se ei kyllä kerro mun koulutuksesta tai musta ihmisenä mitään.

[/quote]

No just:) kun ei ne osaa käyttää edes niitä yhteystietoja mitä niissä lomakkeissa kysytään. Tuhanteen lappuun olen esim spostisoitteeni antanut, YHTÄÄN sähköpostia en ole ikinä saanut: päiväkodista, koulusta, neuvolasta, hammashoitolasta, kouluterveydenhoitajalta yms yms. Ja kun kysyn miksi, vastaus on "emme saa käyttää sähköpostia". No miksi helkkarissa te sitten sitä tietoa pyydätte?! Niin sä kuvittelet että noista kerätään jotain kansanterveydellistä tilastoa? Jep jep.. mä oon nyt jo muutaman vuoden jättänyt noi kaikki tyhjiksi. Kolme lasta jokaiselta tulee kymmeniä lappuja joka syksy kotiin, ei vaan jaksa enää.

[/quote]

Vittu olet vajaa. Etkö tajua, ettei suojaamattomasta sähköpostista/suojaamattomaan söhköpostiin saa lähettää terveydenhuoltoa tmv. koskevaa tietoa?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 14:51"]

[/quote]

No just:) kun ei ne osaa käyttää edes niitä yhteystietoja mitä niissä lomakkeissa kysytään. Tuhanteen lappuun olen esim spostisoitteeni antanut, YHTÄÄN sähköpostia en ole ikinä saanut: päiväkodista, koulusta, neuvolasta, hammashoitolasta, kouluterveydenhoitajalta yms yms. Ja kun kysyn miksi, vastaus on "emme saa käyttää sähköpostia". No miksi helkkarissa te sitten sitä tietoa pyydätte?! Niin sä kuvittelet että noista kerätään jotain kansanterveydellistä tilastoa? Jep jep.. mä oon nyt jo muutaman vuoden jättänyt noi kaikki tyhjiksi. Kolme lasta jokaiselta tulee kymmeniä lappuja joka syksy kotiin, ei vaan jaksa enää.

[/quote]

Vittu olet vajaa. Etkö tajua, ettei suojaamattomasta sähköpostista/suojaamattomaan söhköpostiin saa lähettää terveydenhuoltoa tmv. koskevaa tietoa?

[/quote]

en ole tuon edellisen kirjoittaja, mutta sitähän tässä juuri ajetaankin takaa. Että miksi ihmeessä sähköpostiosoite kysytään, jos sitä ei saa käyttää. Varmaan kohta kysytään lempiväriäkin. Ja siis nimenomaan sen vanhemman lempiväriä, ei lapsen.

Tutkimuksia varten: miten muuten luulet voitavan kertoa, että "keskiluokkaisten kaupunkilaisten lasten hampaat ovat ..."

Minä olen vetänyt noihin aina vain viivan. Eivät ole mitenkään olennaisia tietoja. Joten siinpä arvailevat ammattiani.