Kehtaako sitä erossa pyytää mieheltä yhtään omaisutta?

Otat omasi ja mies ottaa omansa. Mitä vaikeaa tässä on? Vai onko mies ottamassa jotain mikä on sinun hankkimaasi?

Avioeroon kuuluu vääjäämättä ositus, jota haetaan samalla lomakkeella kuin eroa.

Kun avioliitto puretaan, kaikki avio-oikeuden alaiset varat ja velat ynnätään ja jaetaan kahtia.

Avioliitto on kahden ihmisen taloudellinen, juridinen yksikkö, josta kumpikaan ei voi kuoria kermoja. Puoliksi menee.

Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä varakkaampi maksaa toiselle tasinkoa. Ellei ositusta tehdä heti, sen voi tehdä myöhemmin nostamalla ositusvaateen käräjäoikeudessa. Vanhenemisaikaa vaateelle ei ole, ja ositus tehdään jakohetken varojen mukaan.

Riippuu oletteko naimisissa vai avoliitossa ja jälkimmäisessä tapauksessakin riippuen siitä, sovelletaanko teihin avoliittolakia, ensimmäisessä siitä onko teillä avioehtoa.

Jos naimisissa ja ei avioehtoa: molempien omaisuus miinus molempien velat jaettuna kahdella on se, mitä molemmille pitää jäädä, eli varakkaampi maksaa tasinkoa toiselle.

Avioehdolla saat ehdon mukaisesti: pahimmillaan et mitään. Jos olet maksanut perheen menoja huomattavasti enemmän tai esim. hoitanut lapsia kotona, ota yhteys lakimieheen avioehdon sovittelua varten.

Joka tapauksessa ottaisin mahdollisuuksien mukaan yhteyttä lakimieheen, jos olette asuneet yhdessä yli 5v, tai teillä on lapsia tai teillä on yhteistä omaisuutta.

Ei kosketa mua.

Näissä asioissa ei kannata ryhtyä pehmoilemaan. Jollain sunkin on jatkossa ostettava asunto yms. Muuten voit olla reilu.

Otat matkalaukkuun omat kamppeesi jotka välttämättä tarvitset, ja loput sitten osituksessa.

Minä pidin talon, auton, mökin ja tietysti irtaimiston, niin ja lapset. Ukon vaatteet nostin ulos roskapussissa. Talon myin kun lapset lähti maailmalle, sain hyvin hinnan, ostin itselleni upean kolmion talosta, josta aina haaveilin.

Vierailija kirjoitti:

Näissä asioissa ei kannata ryhtyä pehmoilemaan. Jollain sunkin on jatkossa ostettava asunto yms. Muuten voit olla reilu.

Hei kyseessä on mielikuvitushahmo, joka on kertaalleen jo kuollut koronaan tänä keväänä, mutta kesän alussa sitten virkosi. 

Ap älä edes kysy, omaisuus puoliksi, tämä on laki!!!

Vierailija kirjoitti:

Näissä asioissa ei kannata ryhtyä pehmoilemaan. Jollain sunkin on jatkossa ostettava asunto yms. Muuten voit olla reilu.

Ainakin on jollain lailla saatava vuokra maksettua kun olen pitkäaikaistyötön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasi ja itse maksamasi tavarat saat toki viedä mukanasi.

Entä kun olen ostanut perheen ruuat ja kaikki rahani käyttänyt perheen hyväksi?

Sanonta "tyhmyydestä sakotetaan" sisältää juuri tämän sekä sen, että sinä lahjoitit perintörahasi hänelle sijoittamalla ne hänen omistamansa asunnon remonttiin. Siitä sopii tietenkin keskustella, oliko se normaalia osallistumista asumiskuluihin (vrt. vuokra) vai lahja, josta puolisosi olisi pitänyt maksaa lahjavero.

Jos sinä hölmö käytit rahasi ruokaan, laskujen maksuun ym. kuluvaan ja näkymättömään ja puolisosi omaan omaisuuteensa, ei voi mitään. Eri asia, jos olette avioliitossa, teillä on yhteinen lapsi ja / tai sinulla on kuitit tallessa kaikista ostoista.

Tämä voi olla trolli, mutta tapaan työssäni usein aloittajan kaltaisia ihmisiä, jotka ovat itse joko jääneet puille paljaille tai lähteneet itse kahta kättä heiluttaen, kun on tullut ero..

Kerro miehelle että annat omaisuutesi hänelle, lisäksi lahjoitat 50% tulevista palkoistasi. Seksiä annat aina jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasi ja itse maksamasi tavarat saat toki viedä mukanasi.

Entä kun olen ostanut perheen ruuat ja kaikki rahani käyttänyt perheen hyväksi?

Sanonta "tyhmyydestä sakotetaan" sisältää juuri tämän sekä sen, että sinä lahjoitit perintörahasi hänelle sijoittamalla ne hänen omistamansa asunnon remonttiin. Siitä sopii tietenkin keskustella, oliko se normaalia osallistumista asumiskuluihin (vrt. vuokra) vai lahja, josta puolisosi olisi pitänyt maksaa lahjavero.

Jos sinä hölmö käytit rahasi ruokaan, laskujen maksuun ym. kuluvaan ja näkymättömään ja puolisosi omaan omaisuuteensa, ei voi mitään. Eri asia, jos olette avioliitossa, teillä on yhteinen lapsi ja / tai sinulla on kuitit tallessa kaikista ostoista.

Tämä voi olla trolli, mutta tapaan työssäni usein aloittajan kaltaisia ihmisiä, jotka ovat itse joko jääneet puille paljaille tai lähteneet itse kahta kättä heiluttaen, kun on tullut ero..

On yhteinen lapsi ja ollaan avioliitossa. Oltu jo 14v.ap

Tämän takia ei koskaan pidä luotta naiseen täysin. Naisilla ei ole moraalia eikä oikeudentajua kuten miehillä. He jättävät miehen ja vievät puolet tämän omaisuudesta, jos se vain heille mahdollista on. Veisivät kaiken, jos vain laki mahdollistaisi sen.

Onneksi ei tarvitse kenenkään näitä pohtia. Sivistysvaltioissa kuten Suomi on laki erittäin selkeä mitä omaisuuden jakoon erossa tulee.

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia ei koskaan pidä luotta naiseen täysin. Naisilla ei ole moraalia eikä oikeudentajua kuten miehillä. He jättävät miehen ja vievät puolet tämän omaisuudesta, jos se vain heille mahdollista on. Veisivät kaiken, jos vain laki mahdollistaisi sen.

Mies halusi että pakkaan matkalaukun ja häivyn kun on kyllästynyt.

Jos pelkää että puoliso vie eron sattuessa kaiken niin ei pidä mennä naimisiin ilman avioehtoa. Tosin nykyään avioehto ei voi olla kohtuuton eli senkin voi kohtuullistaa oikeudessa niin ettei tosiaan kumpikaan joudu lähtemään kahta kättä heiluttaen.

Me olimme molemmat köyhiä vastavalmistuneita opiskelijoita kun menimme naimisiin ja sovimme ettei avioehtoa tarvita koska mitään isoja perintöjä ei ole tulossa ja kaikki mitä avioliiton aikana tienataan on yhteistä. Kaikki oli jo seurusteluaikanakin yhteistä. Olemme molemmat järkeviä rahankäyttäjiä ja kumpikaan ei ole itsekäs tai pihi. Me olemme perhe ja tiimi. Jos ero joskus syystä tai toisesta tulee niin kaikki menee puoliksi.

Siinä voi miettiä, mikä on itselle tärkeintä. Rahasta riitelyyn menee vuosia ja koko sen ajan on jollain tavalla kiinni exässä.

Jos ottaa vaan omansa ja lähtee, niin pääsee ihan heti irti. Lisäksi hankalasta puolisosta pääsee yleensä helposti eroon rahalla, tällä kun ei ole mitään tunteita kumppania kohtaan. Voit ikäänkuin ostaa itsesi heti vapaaksi.

Olet niin väärässä. Jos ero tulee, puoliso suunnittelee tulevaisuutensa uuden suhteensa kanssa eikä ajattele sinua kuin esteenä onnen tiellä. Siinä ei mikään enää mene oikeudenmukaisesti puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos pelkää että puoliso vie eron sattuessa kaiken niin ei pidä mennä naimisiin ilman avioehtoa. Tosin nykyään avioehto ei voi olla kohtuuton eli senkin voi kohtuullistaa oikeudessa niin ettei tosiaan kumpikaan joudu lähtemään kahta kättä heiluttaen.

Me olimme molemmat köyhiä vastavalmistuneita opiskelijoita kun menimme naimisiin ja sovimme ettei avioehtoa tarvita koska mitään isoja perintöjä ei ole tulossa ja kaikki mitä avioliiton aikana tienataan on yhteistä. Kaikki oli jo seurusteluaikanakin yhteistä. Olemme molemmat järkeviä rahankäyttäjiä ja kumpikaan ei ole itsekäs tai pihi. Me olemme perhe ja tiimi. Jos ero joskus syystä tai toisesta tulee niin kaikki menee puoliksi.

Ei kannata enää hukata moiseen energiaa.

Osituksessa omaisuus puoliksi niin asia on selvä.