Lue keskustelun säännöt.
Lakimies vastaa
30.08.2020 |
Vastaan 15min kysymyksiin perhe- ja perintöoikeudesta
Kommentit (30)
Lakimies voisi opetella laittamaan otsikkoon nuo tarpeelliset tiedot, ettei me turhaan availtais tätä aihetta, kun saakin kysyä vaan jostain perhe- ja perintöasioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseton aviopari, ei testamenttia. Leski siis perii. Miten lesken kuoltua voidaan jäljelle jäävä omaisuus jakaa ensin kuolleen ja myöhemmin kuolleen ”perillisille” oikein?
Jos leski tekee testamentin, saako hän testamentata ihan kaiken haluamalleen taholle? Myös ensin kuolleen, siis lesken perintönä saaman omaisuuden?
Jos perijöitä eikä testamenttia ole, meneekö valtiolle leskenkin kuoltua?
Kuka voi todistaa testamentin oikeaksi?
Voiko se lakimies todistaa myös, joka sen testamentin laatii?
Jos menen lakimiehelle teettämään testamentin, pitääkö minulla olla todistajat mukana, vai voiko ne todistajat allekirjoittaa todistuksensa myöhemmin, jossain muualla kuin lakimiehen luona?
Minä voin vastata ihan yhtä hyvin kuin lakimieskin. Ehkä maailman turhin ammattiryhmä.
Suomen laki on kirjoissa ja kansissa. Kuka vaan voi sitä lukea. Mihin siis tarvii lakimiehiä? Jos laki on vaikeaselkoista, niin eikös sitten olisi hyödyllisempää kirjoittaa lakipykälät selvään muotoon. Ja joku virkamies ihan virkamies palkalla vastailemaan mahdollisiin kysymyksiin.
Ihme juttu, että ilmeisen hyvin palkattu ammattiryhmä elää sillä, että lukee sääntöjä jonkun toisen kirjoittamasta kirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Kuka voi todistaa testamentin oikeaksi?
Voiko se lakimies todistaa myös, joka sen testamentin laatii?
Jos menen lakimiehelle teettämään testamentin, pitääkö minulla olla todistajat mukana, vai voiko ne todistajat allekirjoittaa todistuksensa myöhemmin, jossain muualla kuin lakimiehen luona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseton aviopari, ei testamenttia. Leski siis perii. Miten lesken kuoltua voidaan jäljelle jäävä omaisuus jakaa ensin kuolleen ja myöhemmin kuolleen ”perillisille” oikein?
Jos leski tekee testamentin, saako hän testamentata ihan kaiken haluamalleen taholle? Myös ensin kuolleen, siis lesken perintönä saaman omaisuuden?
Jos perijöitä eikä testamenttia ole, meneekö valtiolle leskenkin kuoltua?
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle. Leski ei saa kuitenkaan testamentata perimäänsä omaisuutta.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Jos leskelläkään ei ole perillisiä, menee tämän kuoltua valtiolle.
Jos pariskunnalla on yhteisissä nimissä tehty testamentti, jossa mm. todetaan, ettei lasten puolisoilla ole avio-oikeutta lasten perintöön tai sen tuottoon, ja pariskunnan toinen sitten kuolee, päteekö vanha testamentti myös lesken elämän loppuun vai pitääkö hänen tehdä uusi testamentti? Jos nyt siis vaikka haluaa varmistaa, ettei perinnöstä mitään lipsu lasten puolisoille ja heidän kauttaan ulkopuolisille.
Milloin kannattaa laatia yhteinen testamentti ja milloin erilliset, kun vanhasta avioparista on kyse ja heillä on yhteiset lapset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15 min meni jo eikä tullut vastausta kysymykseeni :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka voi todistaa testamentin oikeaksi?
Voiko se lakimies todistaa myös, joka sen testamentin laatii?
Jos menen lakimiehelle teettämään testamentin, pitääkö minulla olla todistajat mukana, vai voiko ne todistajat allekirjoittaa todistuksensa myöhemmin, jossain muualla kuin lakimiehen luona?
Esteetön yli 15-vuotias henkilö. Testimentin laatinut lakimies voi toimia toisena todistajana. Yleensä todistajat tulevat lakitoimistosta, olisi poikkeuksellista että pitää olla omat todistajat mukana.
Vierailija kirjoitti:
Lapseton aviopari, ei testamenttia. Leski siis perii. Miten lesken kuoltua voidaan jäljelle jäävä omaisuus jakaa ensin kuolleen ja myöhemmin kuolleen ”perillisille” oikein?
Jos leski tekee testamentin, saako hän testamentata ihan kaiken haluamalleen taholle? Myös ensin kuolleen, siis lesken perintönä saaman omaisuuden?
Jos perijöitä eikä testamenttia ole, meneekö valtiolle leskenkin kuoltua?
Leskihän ei peri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minä olen joulupukki kysy, mitä vaan
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunnalla on yhteisissä nimissä tehty testamentti, jossa mm. todetaan, ettei lasten puolisoilla ole avio-oikeutta lasten perintöön tai sen tuottoon, ja pariskunnan toinen sitten kuolee, päteekö vanha testamentti myös lesken elämän loppuun vai pitääkö hänen tehdä uusi testamentti? Jos nyt siis vaikka haluaa varmistaa, ettei perinnöstä mitään lipsu lasten puolisoille ja heidän kauttaan ulkopuolisille.
Milloin kannattaa laatia yhteinen testamentti ja milloin erilliset, kun vanhasta avioparista on kyse ja heillä on yhteiset lapset?
Keskinäinen testamentti on pätevä loppuun asti, eli myös toisen puolison kuoltua.
Riippuu täysin siitä millaista omaisuutta on, sen erillisyyden aste, erot perillisissä, ym. Ei ole mitään yleispätevää ohjetta tähän. Jos on yhteiset lapset, keskinäinen testamentti on todennäköisemmin riittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voinko perustaa perheen 16v tytsyn kanssa?
Pertti43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton aviopari, ei testamenttia. Leski siis perii. Miten lesken kuoltua voidaan jäljelle jäävä omaisuus jakaa ensin kuolleen ja myöhemmin kuolleen ”perillisille” oikein?
Jos leski tekee testamentin, saako hän testamentata ihan kaiken haluamalleen taholle? Myös ensin kuolleen, siis lesken perintönä saaman omaisuuden?
Jos perijöitä eikä testamenttia ole, meneekö valtiolle leskenkin kuoltua?
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle. Leski ei saa kuitenkaan testamentata perimäänsä omaisuutta.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Jos leskelläkään ei ole perillisiä, menee tämän kuoltua valtiolle.
”Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä”
Niin, mutta miten tämä käytännössä voidaan tehdä? Maija kuolee vuonna 2000 ja Matti 2031. Miten voidaan erottaa mitä Maijalta jäi aikoinaan? Koska leski saa käyttää perimäänsä omaisuutta, meneekö jäljelle jäänyt omaisuus puoliksi Maijan ja Matin toissijaisille perilliselle, vaikka Maija olisi ollut miljonääri ja Matilla olisi ollut ennen Maijan kuolemaa vain tuulelhuuhtoma p*rse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton aviopari, ei testamenttia. Leski siis perii. Miten lesken kuoltua voidaan jäljelle jäävä omaisuus jakaa ensin kuolleen ja myöhemmin kuolleen ”perillisille” oikein?
Jos leski tekee testamentin, saako hän testamentata ihan kaiken haluamalleen taholle? Myös ensin kuolleen, siis lesken perintönä saaman omaisuuden?
Jos perijöitä eikä testamenttia ole, meneekö valtiolle leskenkin kuoltua?
Leskihän ei peri.
Perii, jos kyseessä on lapseton aviopari eikä heillä ole myöskään lapsia edellisistä suhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton aviopari, ei testamenttia. Leski siis perii. Miten lesken kuoltua voidaan jäljelle jäävä omaisuus jakaa ensin kuolleen ja myöhemmin kuolleen ”perillisille” oikein?
Jos leski tekee testamentin, saako hän testamentata ihan kaiken haluamalleen taholle? Myös ensin kuolleen, siis lesken perintönä saaman omaisuuden?
Jos perijöitä eikä testamenttia ole, meneekö valtiolle leskenkin kuoltua?
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle. Leski ei saa kuitenkaan testamentata perimäänsä omaisuutta.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Jos leskelläkään ei ole perillisiä, menee tämän kuoltua valtiolle.
”Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä”
Niin, mutta miten tämä käytännössä voidaan tehdä? Maija kuolee vuonna 2000 ja Matti 2031. Miten voidaan erottaa mitä Maijalta jäi aikoinaan? Koska leski saa käyttää perimäänsä omaisuutta, meneekö jäljelle jäänyt omaisuus puoliksi Maijan ja Matin toissijaisille perilliselle, vaikka Maija olisi ollut miljonääri ja Matilla olisi ollut ennen Maijan kuolemaa vain tuulelhuuhtoma p*rse?
Käytännössä kuvaamasi tilanne on vaikea ja altis monimutkaisille perintöriidoille.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut ison osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton aviopari, ei testamenttia. Leski siis perii. Miten lesken kuoltua voidaan jäljelle jäävä omaisuus jakaa ensin kuolleen ja myöhemmin kuolleen ”perillisille” oikein?
Jos leski tekee testamentin, saako hän testamentata ihan kaiken haluamalleen taholle? Myös ensin kuolleen, siis lesken perintönä saaman omaisuuden?
Jos perijöitä eikä testamenttia ole, meneekö valtiolle leskenkin kuoltua?
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle. Leski ei saa kuitenkaan testamentata perimäänsä omaisuutta.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Jos leskelläkään ei ole perillisiä, menee tämän kuoltua valtiolle.
Lisäys: tietenkin pohjalla on ensimmäisen puolison jälkeen tehty perukirja, josta näkee mitä omaisuutta hänelle kuulunut ja mitä puolisolle.
”Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä”
Niin, mutta miten tämä käytännössä voidaan tehdä? Maija kuolee vuonna 2000 ja Matti 2031. Miten voidaan erottaa mitä Maijalta jäi aikoinaan? Koska leski saa käyttää perimäänsä omaisuutta, meneekö jäljelle jäänyt omaisuus puoliksi Maijan ja Matin toissijaisille perilliselle, vaikka Maija olisi ollut miljonääri ja Matilla olisi ollut ennen Maijan kuolemaa vain tuulelhuuhtoma p*rse?
Käytännössä kuvaamasi tilanne on vaikea ja altis monimutkaisille perintöriidoille.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut ison osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa.
Mahdollinen omaisuuteni jakaminen tilanteessa, jossa en ole tehnyt testamenttia
Olen lapseton ja perheetön. Olin naimisissa, erottu ja ositus tehty - muistaakseni.
En ole vielä tehnyt testamenttia, joten jos kuolisin, kuka perisi?
Äitini on kuollut pari vuotta sitten, isä on kuollut parikymmentä vuotta sitten, minulla ei ole sisaruksia, mutta isällä on kolme lasta edellisistä avioliitoista.
Onko totta että omaisuuteni menisi isäni sijaan tulleiden puolisisarusteni (isän lasten) kesken?
Isälläni oli myös sisaruksia, äitini oli ainoa lapsi.
Kiitos vastauksesta etukäteen.
Tosi suppea alue, kun vain nuo.
Luulen, ettei kysymyksiä juurikaan tule.
Jos laajempi alue, hukkuisit kysymyksiin.