Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ovat aina myöhässä? Ajantaju?
27.09.2013 |
Ihan aidosti ihmettelen, miten sellaisten ihmisten ajatusrata kulkee jotka ovat AINA myöhässä? Minulla on kolmekymppinen ystävä (lapseton) joka ei.vaan.ikinä ole missään sovitussa ajassa. Jos on ollut edellisenä päivänä puhe että nähdään kaupungilla iltapäivällä kolmelta, niin hän lähtee kotoaan vasta kolmelta tai sen jälkeen..Tuntuu että hänen aikakäsityksensä on aivan eri planeetalta.
Tai toinen esimerkki: hän voi herätä aamulla kahdeksalta, mutta pääsee liikenteeseen vasta 4h päästä. Joskus yhteisiä illanviettoja vietettäsessä, hän meikkaa kolmatta tuntia kun minä olen tilaamassa taksia puoli kahden aikaan yöllä kun ei tässä enää kannata baariin lähteä...
Tuntuu että näillä "ajantajuvammaisilla" on joku toisten ihmisten huomioonottokyky täysin puutteellinen. Tosi itsekästä varastaa toisten aikaa ja antaa toisten odottaa ja odottaa ja odottaa. Ja tiedän, olen itse ollut aivan liian kiltti enkä ole tarpeeksi napakasti sanonut tuosta ainaisesta myöhästelystä.
Niin ja tämä ihminen ei ole töissä. Mielenkiinnolla seuraisin sitä työssäkäyntiä tuolla aikataulutuksella...
Kommentit (116)
Ihmeellistä syyllistämistä. Mä en ymmärrä tätä ketjua. Jotkut ihmiset nyt vaan on tuollaisia. Ei mua ainakaan stressaa se jos joku on myöhässä. Tietyt kaverini on aina myöhässä ja otan sen huomioon heidän kanssa aikataulua rukatessa. Veljenikin on aina myöhässä kaikkialta.
Ei se mistään itsekkyydestä kieli. Mistä te sen keksitte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minua stressaa se että toinen on myöhässä. Ongelma: luottamuspula. En oikeasti voi sopia kellonaikaa, koska toinen saattaa tulla 10 minuuttia tai 30 minuuttia myöhässä. Olen toisen "armoilla" enkä voi luottaa siihen että toinen on paikalla silloin kun on sovittu. Vaikka tämän kaverin piirteen ottaisi huomioon (ajatellen että no se on kuitenkin myöhässä) en tosiasiassa voi luottaa siihen että sovittu pitää. Minusta se on tietynlaista valehtelua sanoa että huomenna kello 15 käy, ja minun sitten pitäisi osata lisätä siihen itse se 15-30 minuuttia toisen "myöhästymisvaraa". Etenkin jos tätä sattuu jatkuvasti. Toinenhan silloin sanoo ("kello 15.00 käy!") muuta kuin tekee (valuu paikalle 15.15-15.30, miten sattuu huvittamaan).
Mun mies on hidastelija ja se on aivan helvetin rasittavaa. Jos haluan hänet mukaan kauppaan, pitää alkaa puhua lähdöstä vähintään tuntia ennen. Silloin hän ehtii tehdä kaikki kesken olevat hommat loppuun, eli istua koneella viimeiseen minuuttiin saakka. Yleensä muistutan ajan kulusta moooonta kertaa, kerron että nyt alan pukea lasta, yritä sinäkin laittaa itsesi. Vaan ei. Me ollaan vauvan kanssa suunnilleen ovesta ulkona niin mies alkaa etsiä vaatteita, avaimia, lompakkoa, laittaa hiuksia, käydä vessassa... Vielä sitten kun on ulkovaatteet jo päällä ja kengät jalassa niin mies ravaa pari kertaa kämpän läpi ja miettii ääneen, tarviiko vielä jotain mukaan.
Todella todella rasittavaa.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 07:47"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:51"]
Mä olen aina myöhässä ja mun mies ja lapsetkin on. Mä ihan oikeasti aloitan valmistautumisen lähtöön tuntia ennen, mutta silti kaikki kasautuu siihen viimeiseen viiteen minuuttiin. Mä en todellakaan tee sitä sen takia, etten kunnioittaisi ihmisiä. Mä en vaan yksinkertaisesti osaa olla ajoissa missään.
[/quote]
Ei pidä paikkansa. Nää tyypit jotka ovat aina myöhässä, ovat vaan yksinkertaisesti sitä mieltä että heidän aikansa on arvokkaampaa kuin muiden, ja että he ovat tärkeämpiä ihmisiä kuin muut.
Jos aikuinen ihminen ei osaa herätä ajoissa ja olla ajoissa siellä missä olla pitää, on jollain lailla vajaa älynlahjoiltaan tai sitten ihan vaan olevinaan jotain helvetin tärkeetä. Ja minkäköhän takia tässä heti ensimmäisten viestien joukossa piti mainita että lapsettomistahan tässä on kyse? Omien kokemusten perusteella ei pidä sekään paikkaansa, eli tarkoitus oli taas ainoastaan päästä tölväisemään lapsettomia.
[/quote]
Varmaan siksi mainittiin lapsettomuus, että usein pienten lasten kanssa voi aikataulut tahtomatta venyä. Tulee viime hetken kakkavaippaa, puklua vaatteille, uhmaraivaria minkä seurauksena pitää kantaa vauva+2v+laukku jne. Näille ei voi mitään vaikka kuinka ennakoisi.
Minä olin ennen myöhästelijä, en tosin yhtä paha kuin mitä tässä ketjussa on kuvailtu. Minun syyni oli ihan se, että olin oikeasti tosi vihainen ihminen. Sitä on vaikea selittää, mut ehkä joku tajuaa; elin lapsuuden ja nuoruuden ympyröissä, joissa nainen ei saa ilmentää mitään aggressiota. Se aggressio purkautuu sitten juuri niin, että tahallaan sabotoidaan joko itseä tai toisia (eli toisin sanoen ollaan myöhässä, tehdään asiat viime tingassa jne). Suomeksi sitä varmaan sanotaan piilovittuiluksi. Mutta, koska minä en tajunnut miksi teen niin, en oikeasti tunnistanut mitään negatiivisia tunteita itsessäni. Olin mielestäni oikeinkin positiivinen ihminen, vähän hajamielinen vain.
Sain lapset ja padotut tunteet alkoivat sen vuoksi jotenkin purkautua, ja opin tunnistamaan ja käsittelemään niitä. Myöhästelyt loppuivat siihen paikkaan. Nykyään teen niin, että kun tunnistan sellaisen tietyn vastarinnan itsessäni, istun alas ja kysyn itseltäni, että mitäs meinaat? Miksi, mitä tunnet? Mitä luulet, miltä tämä muista ihmisistä tuntuu jos teen näin?
Koska tunnen itseni ja tiedän etten ole täydellinen, herään esimerkiksi arkiaamuisin aina vähintään tuntia aiemmin kuin mitä periaatteessa pitäisi. Ihan siksi, että ehdin tehdä kaikki pikkujutut valmiiksi ennen kuin lapset pitää nostaa ylös. Eli avaimet on katsottuna, ei tarvitse käydä enää pissalla, kaikki on pakattuna, ehdin katsoa sään ja laittaa lasten vaatteet sen mukaan esille jne. Ainahan sitä sattuu ja tapahtuu, mutta niin tapahtuu kaikissa lapsiperheissä. Ei ne meidän kommellukset ole sen ihmeellisempiä kuin muidenkaan, ja muutkin ovat silti ajoissa. Siksi että ovat varanneet siirtymiin aikaa. Minun elämäni ainoa periaate on se, etten maksata lapsillani sitä että olen tällainen, eli en juoksuta heitä kiireessä ja ärtyisenä hoitoon vain siksi että itse lusmuilin.
Otan myös muiden myöhästelijöiden myöhästelyt merkkinä siitä, että heilläkin on vaikeuksia sanoa "ei" elämässään. Ajattelen myös herkästi, että tällainen myöhästelijä ei seurastani oikeastaan nauti, enkä pidä tällaisiin ihmisiin kovinkaan paljon yhteyttä. Yksi on poikkeus, hänellä on oikeasti vaikeuksia hahmottaa aikaa, ihan siis aivokemiasta johtuen, mut muuten en oikein kestä myöhästelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo mä en kans ymmärrä, että miten jotain ihmistä voi stressata ihan älyttömästi jonkun toisen myöhästely. Ja vielä tällee kännykkä aikana kun voi soittaa toiselle ja kysyä, että koska tulet. Joskus tietty muakin ärsyttää jos on vaikka lääkäri ja mies myöhässä ja mä myöhästyn sen takia. Mutta ei mua muuten kiinnosta. Ja saatan itsekin olla myöhässä josku, aika useinkin. Mutta ei maailma siihen kaadu. Töissä olen täsmällinen.
Tuttavapiiriini kuuluu perhe, joka on aina tapaamisista vähintään 30 min.myöhässä. On ollut todella raivostuttavaa odotella yhtä porukkaa illanviettoihin tai mihin tahansa juhliin. Itsekkäitä ovat mielestäni, eivätkä koskaan pyydä anteeksi. Hämmästelen, ettei kukaan heille minua läheisempi ole koskaan maininnut asiasta. Ilmeisesti olen ainoa ketä tämä häiritsee.
Itse olen aina ajoissa, lasten kanssa tai ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työni on sellainen, etten kertakaikkiaan voi olla myöhässä. Tuttavani päivittää facebookiin usein tilanteita, miten ln taas myöhässä töistään milloin minkäkin hikassa olleen tavaran ym. vuoksi. Voi, miten voisinkin elää yhtä huolettomasti. Mutta en ole kateellinen, tavattoman närkästynyt vain. Laittakaa myöhästelijät illalla tavarat valmiiksi lapsille ja itselle ja herätkää ajoissa!!
Minua niin sieppaa nämä, jotka antavat odotuttaa itseään. Minulla on parempaakin tekemistä. Jos luvataan olla jossakin sovittuun aikaan, niin ollaan. Varataan riittävästi aikaa, jotta ehditään!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin ennen myöhästelijä. Bileihin tms. isomman porukan illanviettoihin saatoin tulla parikin tuntia myöhässä, niissä kun yleensä ei ole niin tarkkaa se, mihin aikaan kukin saapuu. Jos näin kaverin kaupungilla, saatoin siitäkin myöhästyä sen 10-15 minuuttia. Syynä oli juuri huono ajantaju, tavallaan tiesin paljonko aikaa mihinkin menee mutta en sitä oikeasti sisäistänyt. Matka-ajankin laskin aina tiukimman mukaan, enkä jättänyt yhtään muuttujavaraa.
Opin pois siitä yksinkertaisesti tekemällä kaiken valmiiksi etukäteen. Katsomalla vaatteet ja muut tavarat, käsilaukun pakkaus, reitit ja aikataulut valmiiksi netistä, aamiaisen valmiiksi jääkaappiin. Yleensä laitan kengät ja hanskatkin ovensuuhun odottamaan, jos on joku tärkeä juttu heti aamusta. Jos taas pitäisi olla jossakin vähän myöhemmin päivästä, en makailekaan sohvalla siihen viimeiseen minuuttiin asti vaan olen ottanut sen asenteen että esim. meikkauksen voi hoitaa vaikka tuntiakin ennen lähtöä, samoin kuin kenkien lankkauksen tai sateenvarjon etsimisen. Kun kaikki on tehty, voi siinä sohvalla kölliä vielä sen jälkeenkin. Usein ei sitä aikaa vaan sitten enää jääkään, vaikka etukäteen olisi luullut.
Näin toimien en enää myöhästele. Toki joskus tulee vielä odottamattomia tilanteita, kuten yhtenä päivänä kun en löytänytkään pyörän avainta ja meinasin myöhästyä lääkäristä. Lähdin juoksemaan bussille ja ehdin, mutta vähältä piti. Avain löytyi sitten muutama päivä myöhemmin ihan kummallisesta paikasta. Veikkaan että juuri tietty järjestelmällisyys on erona niiden välillä jotka myöhästelevät ja niillä, jotka ovat aina ajoissa. Me myöhästelyyn taipuvaiset joudumme tekemään enemmän hommia sen eteen, jos oikeasti haluamme olla ajoissa, mutta joskus tuollaisia avain-episodeja silti sattuu. Onneksi kuitenkin vain harvoin.
Kokonaan eri asia ovat sitten törkeät myöhästelijät. Minulla oli ennen kaveri, joka saattoi tulla sovittuun (kahdenkeskiseen) tapaamiseen tunnin myöhässä, ei vastannut puhelimeen kun yritän soittaa sitä ennen eikä myöskään millään lailla pahoitellut myöhästymistä. Mielestäni tuollainen on jo aika ylimielistä, ei mene enää luonteenerojen piikkiin.
Vietävästi harmittaa se, että syytetää itsekkääksi :-( Te ette todellakaan tajua, miten helvetisti teen työtä sen eteen, että olisin jossain ajoissa. Jos en ihan aina jaksa riuhtoa täysillä aikataulun kanssa, tulen vähän myöhässä. En mä ketään yksinään missään kahvilassa odotuta, mutta vähän vapaamman oloisiin tapaamisiin relaan joskus.
Koska mun perusolemus on jotenkin vinksallaan ja vihaan kelloa, mä taistelen aina aikataulujen kanssa. Tähän ei ole mitään sellaista "aloita aiemmin" ratkaisua tai "laita vaatteet valmiiksi". Ei toimi, olen reenannut kohta 30 vuotta.
Eli kun onnistun sovitussa ajassa, se on tasan reikä reikä eikä sekunttiakaan aiemmin, on tätä ennen ollut helvetti irti ja selästä valuu hiki edelleen.
Meidän talouden tilanteen tekee hankalaksi se, että miehellä on vielä voimakkaampi ajantajun ongelma. Lisäksi, kun hän huomaa myöhästyvänsä jostain, sen huomaaminen aiheuttaa niin paljon stressiä, että sen kaikki toiminnot hidastuu ihan silmin nähtävänä, lisäksi se siirtelee tavaroitaan niin että ei enää hetken päästä löydä niitä ja etsiessään ei edes näe niitä, kun on jo niin paniikissa siitä että myöhästyi.
Mut joo, itsekkäitä paskoja, ei se muusta voi kiinni olla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä olen juuri tuo tyyppi! koulusta tai töistä en koskaan myöhästy, mutta kaikista vapaista tapahtumista kyllä. aina. poikkeuksetta.
sovimme kaverini kanssa, että nähdään leffateatterissa puoli viideltä. noh, nousin bussiin 20 yli, eli tiesin jo siinä vaiheessa että myöhästyisin ainakin vartin. aiemmin oli tarkoitus mennä lenkille ja tavata tietyssä paikassa kymmeneltä. olin vielä bussissa kymmeneltä, eksyin, ja juoksin paikalle 10min myöhässä.
en tiedä mistä se johtuu, en vaan saa aikaiseksi lähteä aiemmin! jotenkin yliarvioin itseni ja valmistautumisnopeuteni. en tee sitä tahallani/tietoisesti, vaan kuvittelen aina että ehdin kyllä ajoissa. olen sanonut kavereilleni, että tulisivat myös aina myöhässä, ettei heidän tarvitse odottaa niin kauan. ja jos sattuu ihme, että minä olen kerrankin ajoissa, pieni odottelu silloin tällöin ei kyllä tekisi minulle pahaa.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 22:54"]
Vietävästi harmittaa se, että syytetää itsekkääksi :-( Te ette todellakaan tajua, miten helvetisti teen työtä sen eteen, että olisin jossain ajoissa. Jos en ihan aina jaksa riuhtoa täysillä aikataulun kanssa, tulen vähän myöhässä. En mä ketään yksinään missään kahvilassa odotuta, mutta vähän vapaamman oloisiin tapaamisiin relaan joskus.
Koska mun perusolemus on jotenkin vinksallaan ja vihaan kelloa, mä taistelen aina aikataulujen kanssa. Tähän ei ole mitään sellaista "aloita aiemmin" ratkaisua tai "laita vaatteet valmiiksi". Ei toimi, olen reenannut kohta 30 vuotta.
Eli kun onnistun sovitussa ajassa, se on tasan reikä reikä eikä sekunttiakaan aiemmin, on tätä ennen ollut helvetti irti ja selästä valuu hiki edelleen.
Meidän talouden tilanteen tekee hankalaksi se, että miehellä on vielä voimakkaampi ajantajun ongelma. Lisäksi, kun hän huomaa myöhästyvänsä jostain, sen huomaaminen aiheuttaa niin paljon stressiä, että sen kaikki toiminnot hidastuu ihan silmin nähtävänä, lisäksi se siirtelee tavaroitaan niin että ei enää hetken päästä löydä niitä ja etsiessään ei edes näe niitä, kun on jo niin paniikissa siitä että myöhästyi.
Mut joo, itsekkäitä paskoja, ei se muusta voi kiinni olla...
[/quote]
No mitä helvettiä tuo edellä kuvaamasi on? Oletteko vammaisia? Selästä valuu hiki kun yrität onnistua olemaan jossain sovittuun aikaan? Ei tuo ihan normaaliakaan ole. Jos sun pitää tavata ystäväsi lauantaina klo 15 kaupungilla, mitä sä teet klo 14?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 22:54"]
Vietävästi harmittaa se, että syytetää itsekkääksi :-( Te ette todellakaan tajua, miten helvetisti teen työtä sen eteen, että olisin jossain ajoissa. Jos en ihan aina jaksa riuhtoa täysillä aikataulun kanssa, tulen vähän myöhässä. En mä ketään yksinään missään kahvilassa odotuta, mutta vähän vapaamman oloisiin tapaamisiin relaan joskus.
Koska mun perusolemus on jotenkin vinksallaan ja vihaan kelloa, mä taistelen aina aikataulujen kanssa. Tähän ei ole mitään sellaista "aloita aiemmin" ratkaisua tai "laita vaatteet valmiiksi". Ei toimi, olen reenannut kohta 30 vuotta.
Eli kun onnistun sovitussa ajassa, se on tasan reikä reikä eikä sekunttiakaan aiemmin, on tätä ennen ollut helvetti irti ja selästä valuu hiki edelleen.
Meidän talouden tilanteen tekee hankalaksi se, että miehellä on vielä voimakkaampi ajantajun ongelma. Lisäksi, kun hän huomaa myöhästyvänsä jostain, sen huomaaminen aiheuttaa niin paljon stressiä, että sen kaikki toiminnot hidastuu ihan silmin nähtävänä, lisäksi se siirtelee tavaroitaan niin että ei enää hetken päästä löydä niitä ja etsiessään ei edes näe niitä, kun on jo niin paniikissa siitä että myöhästyi.
Mut joo, itsekkäitä paskoja, ei se muusta voi kiinni olla...
[/quote]
No mitä helvettiä tuo edellä kuvaamasi on? Oletteko vammaisia? Selästä valuu hiki kun yrität onnistua olemaan jossain sovittuun aikaan? Ei tuo ihan normaaliakaan ole. Jos sun pitää tavata ystäväsi lauantaina klo 15 kaupungilla, mitä sä teet klo 14?
[/quote]
VALMISTAUDUN SIIHEN TAPAAMISEEN PELLE!! Mutta kun se ei mitenkään poista sitä riskiä, että myöhästyn tai ehdin viime tipassa, hiki selässä.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 23:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 22:54"]
Vietävästi harmittaa se, että syytetää itsekkääksi :-( Te ette todellakaan tajua, miten helvetisti teen työtä sen eteen, että olisin jossain ajoissa. Jos en ihan aina jaksa riuhtoa täysillä aikataulun kanssa, tulen vähän myöhässä. En mä ketään yksinään missään kahvilassa odotuta, mutta vähän vapaamman oloisiin tapaamisiin relaan joskus.
Koska mun perusolemus on jotenkin vinksallaan ja vihaan kelloa, mä taistelen aina aikataulujen kanssa. Tähän ei ole mitään sellaista "aloita aiemmin" ratkaisua tai "laita vaatteet valmiiksi". Ei toimi, olen reenannut kohta 30 vuotta.
Eli kun onnistun sovitussa ajassa, se on tasan reikä reikä eikä sekunttiakaan aiemmin, on tätä ennen ollut helvetti irti ja selästä valuu hiki edelleen.
Meidän talouden tilanteen tekee hankalaksi se, että miehellä on vielä voimakkaampi ajantajun ongelma. Lisäksi, kun hän huomaa myöhästyvänsä jostain, sen huomaaminen aiheuttaa niin paljon stressiä, että sen kaikki toiminnot hidastuu ihan silmin nähtävänä, lisäksi se siirtelee tavaroitaan niin että ei enää hetken päästä löydä niitä ja etsiessään ei edes näe niitä, kun on jo niin paniikissa siitä että myöhästyi.
Mut joo, itsekkäitä paskoja, ei se muusta voi kiinni olla...
[/quote]
No mitä helvettiä tuo edellä kuvaamasi on? Oletteko vammaisia? Selästä valuu hiki kun yrität onnistua olemaan jossain sovittuun aikaan? Ei tuo ihan normaaliakaan ole. Jos sun pitää tavata ystäväsi lauantaina klo 15 kaupungilla, mitä sä teet klo 14?
[/quote]
VALMISTAUDUN SIIHEN TAPAAMISEEN PELLE!! Mutta kun se ei mitenkään poista sitä riskiä, että myöhästyn tai ehdin viime tipassa, hiki selässä.
[/quote]
No mikset lähde ajoissa sinne kaupungille? Mikä estää?
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 23:05"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 23:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 22:54"]
Vietävästi harmittaa se, että syytetää itsekkääksi :-( Te ette todellakaan tajua, miten helvetisti teen työtä sen eteen, että olisin jossain ajoissa. Jos en ihan aina jaksa riuhtoa täysillä aikataulun kanssa, tulen vähän myöhässä. En mä ketään yksinään missään kahvilassa odotuta, mutta vähän vapaamman oloisiin tapaamisiin relaan joskus.
Koska mun perusolemus on jotenkin vinksallaan ja vihaan kelloa, mä taistelen aina aikataulujen kanssa. Tähän ei ole mitään sellaista "aloita aiemmin" ratkaisua tai "laita vaatteet valmiiksi". Ei toimi, olen reenannut kohta 30 vuotta.
Eli kun onnistun sovitussa ajassa, se on tasan reikä reikä eikä sekunttiakaan aiemmin, on tätä ennen ollut helvetti irti ja selästä valuu hiki edelleen.
Meidän talouden tilanteen tekee hankalaksi se, että miehellä on vielä voimakkaampi ajantajun ongelma. Lisäksi, kun hän huomaa myöhästyvänsä jostain, sen huomaaminen aiheuttaa niin paljon stressiä, että sen kaikki toiminnot hidastuu ihan silmin nähtävänä, lisäksi se siirtelee tavaroitaan niin että ei enää hetken päästä löydä niitä ja etsiessään ei edes näe niitä, kun on jo niin paniikissa siitä että myöhästyi.
Mut joo, itsekkäitä paskoja, ei se muusta voi kiinni olla...
[/quote]
No mitä helvettiä tuo edellä kuvaamasi on? Oletteko vammaisia? Selästä valuu hiki kun yrität onnistua olemaan jossain sovittuun aikaan? Ei tuo ihan normaaliakaan ole. Jos sun pitää tavata ystäväsi lauantaina klo 15 kaupungilla, mitä sä teet klo 14?
[/quote]
VALMISTAUDUN SIIHEN TAPAAMISEEN PELLE!! Mutta kun se ei mitenkään poista sitä riskiä, että myöhästyn tai ehdin viime tipassa, hiki selässä.
[/quote]
No mikset lähde ajoissa sinne kaupungille? Mikä estää?
[/quote]
Niin, miksi en? Sepähän se ongelman ydin on, miksi en tee asioita juuri sillä hetkellä, kun ne pitäisi tehdä. Ollaan varmaan vammaisia koko porukka.
Juuri noiden tiukkisten kohdalla myöhästyn tahallani: mikäli toinen soittelee kärttyisenä jo 10min ENNEN tapaamisaikaa, niin ei kauheasti inspaa olla ajoissa. Syyttäkööt itseään, kun eivät osaa käyttäytyä.
Enkä ylipäätään tajua, miksi pitäisi olla tasan sitä ja tätä jossain, varsinkin, jos julkisia käyttää. Ei vain ole mahdollista. Silloin on joko jonkinverran ajoissa tai jonkin verran myöhässä, harvoin juuri oikeaan aikaa paikalla. Pientä joustoa suuntaan ja toiseen!
(Juu, sateessa ei ole kiva venata, mutta eikö kannata silloin sopia tapaaminen paikkaan, jossa on mukava odottaa? Väistämättä kun toinen joutuu odottamaan jonkun ajan oli itseajoissa tai toinen myöhässä. Että ihan itseensä kannattaisi näiden "laita vaatteet valmiiksi"-tyyppien mennä, tekisivät itse noista odotteluista mukavia VARAUTUMALLA niihin).
Minusta on epäreilua että minun pitäisi aina, jokaikinen kerta varautua siihen että toinen on myöhässä. Jonkun "bussi oli myöhässä 5 minuuttia" vielä ymmärrän, mutten sitä että "en viittinyt ottaa viittä juoksuaskelta siihen bussiin" ja sen vuoksi minä odottelen toista sitten 30 min.
Jos on hyvä SYY myöhästyä (ok, se "hyvä syy" riippuu varmaan ihmisestä) se on suht ok olla myöhässä. Mutta se että ei vaan "saa aikaseksi" lähdettyä kotoa ajoissa EI ole hyvä syy!
vittumaisia nipottajia ketju täynnä. Tekevät itsensä ja OMAN aikansa tärkeäksi tavalla tai toisella, riippumatta onko joku myöhässä vai ei.
oletteko noin julmia oikeasti? mitä jos on esim se pakko-oireinen häiriö?