Uusi työpaikka ja heti ahdistaa
Oon ollut viikon uudessa työpaikassa, mutta jo nyt ahdistus on järjetön. Joo, pelkään uusia tilanteita ja siirtymisiä, mutta en usko syyn johtuvan pelkästään siitä. Mun perehdytys on hyvin vähäistä, en aina saa apua kysyttäessä/apua annetaan todella nopeasti selittäen, eikä kunnolla opettaen. Silti vastuuta yritetään siirtää minulle.
Vinkkejä?
Kommentit (33)
tän takia olen työtön kun ei kuitenkaan saa arvostusta töissä vaikka kuinka yrittää. Ei saa arvostusta työttömänäkään joten on ihan sama kumman valitsee. Kiitos ilmaisita rahoista löl
Vierailija kirjoitti:
tän takia olen työtön kun ei kuitenkaan saa arvostusta töissä vaikka kuinka yrittää. Ei saa arvostusta työttömänäkään joten on ihan sama kumman valitsee. Kiitos ilmaisita rahoista löl
🙄
- Ap
Teet sen minkä ehdit ja pystyt, ohjeilla jotka olet saanut. Kysy rohkeasti neuvoja, vaikka muilla näyttäisi olevan kiire. Onko esimies nimennyt sinulle perehdyttäjän?
Suihkuun ja nukkumaan. Huomenna töihin reippaalla positiivisella asenteella, kyllä se siitä.
Ai, sä sait mun vanhan paikkani. :(
Just tuollaista se oli. Ei mitään perehdytystä, kuitattiin vain sanomalla "saa kysyä, mä vastaan!"
Vastuuta olisi pitänyt ottaa asioista, joita ei sen puutteellisen perehdytyksen vuoksi tiennyt edes olevan olemassa.
Neuvon sinua jatkamaan työnhakua. Sulla on hyvä rutiini vielä yllä, kun olet hakemisen vastikään lopettanut. Jos saat toisen paikan, voit lähteä heti.
Vierailija kirjoitti:
Teet sen minkä ehdit ja pystyt, ohjeilla jotka olet saanut. Kysy rohkeasti neuvoja, vaikka muilla näyttäisi olevan kiire. Onko esimies nimennyt sinulle perehdyttäjän?
Ei ole nimennyt, kaikki "perehdyttävät". Jopa 2kk työssä olleet. Olen kysynyt apua, mutta välillä jätetään vastaamatta.
- Ap
Mulla oli muutama kuukausi sitten samat fiilikset kun aloitin uudessa työpaikassa. Nyt olo on kuitenkin helpottanut ja enää ahdistaa vain joskus. Ole sinnikäs ja kysy kun on kysyttävää. Itse tein paljon muistilappuja itselleni avuksi. Ja kun tein virheen, olin tietysti ihan kauhuissani mutta huomasin oppineeni siitä enkä ole toista kertaa tehnyt samaa virhettä. Tsemppiä! Ota tavoitteeksi kestää ahdistusta vaikkapa yksi kuukausi. Todennäköisesti huomaat että sitten sinua ei enää ahdista työ läheskään niin paljon.
Itse myös joka päivä/viikko mietin mielessäni mitä kaikkea jo osaan ja olen oppinut. Se helpottaa ja valaa uskoa itseen.
Vierailija kirjoitti:
Ai, sä sait mun vanhan paikkani. :(
Just tuollaista se oli. Ei mitään perehdytystä, kuitattiin vain sanomalla "saa kysyä, mä vastaan!"
Vastuuta olisi pitänyt ottaa asioista, joita ei sen puutteellisen perehdytyksen vuoksi tiennyt edes olevan olemassa.
Neuvon sinua jatkamaan työnhakua. Sulla on hyvä rutiini vielä yllä, kun olet hakemisen vastikään lopettanut. Jos saat toisen paikan, voit lähteä heti.
No mulla itse asiassa on vuokrafirmahommia tässä samalla. Siis olen listoilla, mutta en tuon uuden vakituisen työn takia ole ottanut vuoroja. Pystyisin kuitenkin ottamaan.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli muutama kuukausi sitten samat fiilikset kun aloitin uudessa työpaikassa. Nyt olo on kuitenkin helpottanut ja enää ahdistaa vain joskus. Ole sinnikäs ja kysy kun on kysyttävää. Itse tein paljon muistilappuja itselleni avuksi. Ja kun tein virheen, olin tietysti ihan kauhuissani mutta huomasin oppineeni siitä enkä ole toista kertaa tehnyt samaa virhettä. Tsemppiä! Ota tavoitteeksi kestää ahdistusta vaikkapa yksi kuukausi. Todennäköisesti huomaat että sitten sinua ei enää ahdista työ läheskään niin paljon.
Itse myös joka päivä/viikko mietin mielessäni mitä kaikkea jo osaan ja olen oppinut. Se helpottaa ja valaa uskoa itseen.
Ok!
- Ap
Mulla oli sama tilanne. Siedin tuota 1,5 kuukautta, mutta sitten aloin olla iltaisin niin masentunut ja itkuinen että oli pakko lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama tilanne. Siedin tuota 1,5 kuukautta, mutta sitten aloin olla iltaisin niin masentunut ja itkuinen että oli pakko lopettaa.
Joo. Itse olen vetänyt rajan sinne 3-4vk kohdalle.
- Ap
Kaikkeen tottuu mutta mikään ei tule muuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkeen tottuu mutta mikään ei tule muuttumaan.
Näin mä itsekin pelkään.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teet sen minkä ehdit ja pystyt, ohjeilla jotka olet saanut. Kysy rohkeasti neuvoja, vaikka muilla näyttäisi olevan kiire. Onko esimies nimennyt sinulle perehdyttäjän?
Ei ole nimennyt, kaikki "perehdyttävät". Jopa 2kk työssä olleet. Olen kysynyt apua, mutta välillä jätetään vastaamatta.
- Ap
Mulla oli vastaavanlainen kokemus joitakin vuosia sitten. Tuntui, että pomo oli jotenkin ärtynyt koko ajan ja oletti minun osaavan monia hommia ennestään, joten ei juuri perehdyttänyt. Lopulta alkoi ahdistaa niin paljon ja olo oli epävarma, että otin asian puheeksi. Selvisi, että tämä pomo ei ollut tyytyväinen osaamiseeni. En siis missään vaiheessa ollut väittänyt osaavani niitä asioita, joita odotti minun osaavan. Myöskään työpaikkailmoituksessa ja haastatteluissa nämä asiat eivät tulleet esiin. Hän piti minusta työntekijänä monella tavalla ja oli valmis antamaan minulle aikaa oppia asioita. Kuitenkin tuntui siltä, että olo oli kuin löysässä hirressa. Niiden asioiden oppiminen olis vienyt käytännössä vuosia. Pomo lisäksi myönsi, että firmalla oli ollut aikomuksena katsoa koeajan loppupuolella, että onko todella tarvetta pitää vakituista työntekijää, ja jos eräs kauppa hävittäisiin, niin olisivat purkaneet sopimukseni. Lähdin sitten itse ja sain pian toisen paikan. Myöhemmin kuulin, että kauppa oli hävitty, joten olisin saanut lähdöt hyvin pian kuitenkin :(
Vaikea samaistua tällaiseen, kun kaikki työpaikkani ovat olleet ilman perehdytystä. Ei akateemisella puolella ole kellään aikaa opettaa oma-aloitteisuutta ja tiedonhankintataitoja uusille tulokkaille, kyllä ne asiat pitää ihmisellä olla jo hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea samaistua tällaiseen, kun kaikki työpaikkani ovat olleet ilman perehdytystä. Ei akateemisella puolella ole kellään aikaa opettaa oma-aloitteisuutta ja tiedonhankintataitoja uusille tulokkaille, kyllä ne asiat pitää ihmisellä olla jo hallussa.
Niin no, en olekaan millään akateemisella alalla vaan duunarihommissa vähittäiskaupassa.
- Ap
Aloitin vuosi sitten uudessa työssä ja ahdisti ensimmäinen kuukausi ihan kamalasti. Eniten ahdistusta muiden asioiden ohella aiheutti se, että osa vuoroista ollaan yksin myymälässä - edellisestä yksintyöskentelystä oli aikaa kuusi vuotta ja jotenkin pidin epävarmana ihmisenä siitä, että minulla oli se joku jolta kysyä jos joku ongelma tulee.
Tietysti työhaastattelussa tuli ilmi se että ollaan myös yksin, mutta jotenkin siinä jännityksessä en ajatellut asiaa enempää enkä jälkikäteenkään ehtinyt, koska muutaman tunnin päästä haastattelusta minulle soitettiin saaneeni paikan.
Tuon ensimmäisen kuukauden ajan kaduin tosi paljon edes hakeneeni koko paikkaa ja sen vastaanottamista. Hain jo heti uusia töitä ja ajattelin että jos tämä ei viimeistään kahden kuukauden kuluttua helpotu, niin irtisanoudun vaikka tyhjän päälle. Itseasiassa minäkin kirjoitin silloin tänne samantyyppisen aloituksen.
Siitä se sitten alkoi kuitenkin lutviutua pikkuhiljaa, enkä enää ahdistunut yksin myymälässä olemisesta tai mistään muustakaan. Nyt olen jo pitkään viihtynyt ihan hyvin.
Tsemppiä!
Olet varmaan minun entisessä työpaikassa. Ohjelmat oli uusia ja Ala muutenkin erikoisalaa. Olisi pitänyt osata 2 päivän olemattoman perehdytyksen jälkeen. Lähdin koeajalla ja lupauksista huolimatta jouduin karenssiin, vaikka luvattiin antaa lausunto ettei karenssia tule.
Lisäksi tuntuu, että osa työntekijöistä pitää ihan tyhmänä.
- Ap