Englanniksi opiskelu yliopistossa -ketjusta tuli mieleen: eikös Suomessa pitäisi olla oikeus saada opiskella suomeksi? Vai olenko väärässä? Onko lakimiehiä paikalla?

Vierailija kirjoitti:

Jollet englantia osaa, niin ehkä vaan menet opiskelemaan lähäriksi. Älykäs ei ota vierasta kieltä rasitteena vaan rikkautena.

Tarvitseeko lähäriksi opiskella? Luulin että vanhusten hyysääjiksi päätyvät kouluja käymättömät.

Kerro minulle, miksi et laittanut otsikoksi esimerkiksi "Eikö Suomessa pitäisi olla oikeus opiskella suomeksi?"

Miksi kirjoitit otsikkoon koko kommenttisi? Oletko tyhmä vai trolli? Vai molempia?

ilmoitan joka tapauksessa kaikki tällaiset avaukset yllpdolle ihan sen takia, että niissä ei ymmärretä otsikon ja kommentin eroa.

Suomen yliopistoissa on kieli vaihtunut useinkin. Alussa oli latina ja kreikka vuosisatojen ajan. Latina taisi olla tutkintokieli aika pitkään.

Suomeksi sai väitöskirjan tehdä latinan ja ruotsin lisäksi vasta 1858 alkaen. Ruotsi säilyi opetuskielenä aina vuoteen 1924 saakka, jonka jälkeen sen rinnalle tuli Suomi. 1800-luvulla tieteen kielinä olivat sekä saksa että venäjäkin. Tietyillä aloilla ranskankieli on ollut merkittävä.

Ehdin juuri valmistua yliopistosta ennen kuin tuo englanti tungettiin joka paikkaan.

Ettekö ymmärrä, että Suomen oma kieli surkastuu. Ei muodostu uusia sanoja uusille tieteellisille ilmiöille suomeksi.

Valmistuin 2004 diplomi-insinööriksi. Mieheni valmistui muuta vuosi myöhemmin ja hänellä oli jo englanninkieliset kirjat matematiikassa. Kamalia tiiliskiviä!

Vierailija kirjoitti:

Ehdin juuri valmistua yliopistosta ennen kuin tuo englanti tungettiin joka paikkaan.

Ettekö ymmärrä, että Suomen oma kieli surkastuu. Ei muodostu uusia sanoja uusille tieteellisille ilmiöille suomeksi.

Valmistuin 2004 diplomi-insinööriksi. Mieheni valmistui muuta vuosi myöhemmin ja hänellä oli jo englanninkieliset kirjat matematiikassa. Kamalia tiiliskiviä!

On totta että suomen kielen asema kärsii, mutta Suomen tiede taas hyötyy englannista yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Ehdin juuri valmistua yliopistosta ennen kuin tuo englanti tungettiin joka paikkaan.

Ettekö ymmärrä, että Suomen oma kieli surkastuu. Ei muodostu uusia sanoja uusille tieteellisille ilmiöille suomeksi.

Valmistuin 2004 diplomi-insinööriksi. Mieheni valmistui muuta vuosi myöhemmin ja hänellä oli jo englanninkieliset kirjat matematiikassa. Kamalia tiiliskiviä!

Kyllähän ideana on ymmärtää tiedesanastonsa molemmilla kielillä, ja monissa tieteissä on vielä lisäksi latina jne. Ja tottakai luodaan uutta sanastoa suomeksi.

Yliopisto on aivan eri luonteinen paikka, kuin mikään muu koulu, yliopistot ovat kansainvälinen tiedeyhteisö. Kaksikielisyys ei surkastuta suomen kieltä mutta jos jäädään pyörimään vain suomenkielisen aineiston kanssa, niin jäämme tieteen takapajulaksi.

Siirtomaat tunnistaa siitä ettei niissä voi opiskella väestön omalla kielellä. Suomi on vajonnut Unioniin liittymisen myötä banaanitasavallan asemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin juuri valmistua yliopistosta ennen kuin tuo englanti tungettiin joka paikkaan.

Ettekö ymmärrä, että Suomen oma kieli surkastuu. Ei muodostu uusia sanoja uusille tieteellisille ilmiöille suomeksi.

Valmistuin 2004 diplomi-insinööriksi. Mieheni valmistui muuta vuosi myöhemmin ja hänellä oli jo englanninkieliset kirjat matematiikassa. Kamalia tiiliskiviä!

Kyllähän ideana on ymmärtää tiedesanastonsa molemmilla kielillä, ja monissa tieteissä on vielä lisäksi latina jne. Ja tottakai luodaan uutta sanastoa suomeksi.

Yliopisto on aivan eri luonteinen paikka, kuin mikään muu koulu, yliopistot ovat kansainvälinen tiedeyhteisö. Kaksikielisyys ei surkastuta suomen kieltä mutta jos jäädään pyörimään vain suomenkielisen aineiston kanssa, niin jäämme tieteen takapajulaksi.

Valmistuin maisteriksi 20 vuotta sitten. Jo silloin omaa alaani olisi ollut mahdoton opiskella suomeksi. Koska vain muutama kirja alalla oli julkaistu suomeksi ja vain muutama käännetty suomeksi.

Tätä pidettiin silloin normaalina. Miksi asiasta nostetaan hirveä haloo tänään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin juuri valmistua yliopistosta ennen kuin tuo englanti tungettiin joka paikkaan.

Ettekö ymmärrä, että Suomen oma kieli surkastuu. Ei muodostu uusia sanoja uusille tieteellisille ilmiöille suomeksi.

Valmistuin 2004 diplomi-insinööriksi. Mieheni valmistui muuta vuosi myöhemmin ja hänellä oli jo englanninkieliset kirjat matematiikassa. Kamalia tiiliskiviä!

Kyllähän ideana on ymmärtää tiedesanastonsa molemmilla kielillä, ja monissa tieteissä on vielä lisäksi latina jne. Ja tottakai luodaan uutta sanastoa suomeksi.

Yliopisto on aivan eri luonteinen paikka, kuin mikään muu koulu, yliopistot ovat kansainvälinen tiedeyhteisö. Kaksikielisyys ei surkastuta suomen kieltä mutta jos jäädään pyörimään vain suomenkielisen aineiston kanssa, niin jäämme tieteen takapajulaksi.

Valmistuin maisteriksi 20 vuotta sitten. Jo silloin omaa alaani olisi ollut mahdoton opiskella suomeksi. Koska vain muutama kirja alalla oli julkaistu suomeksi ja vain muutama käännetty suomeksi.

Tätä pidettiin silloin normaalina. Miksi asiasta nostetaan hirveä haloo tänään?

Ehkäpä ihmiset ovat viimeinkin heräämässä yliopistoihin pesiytyneen sakin harjoittamaan myyräntyöhön? Väestön omalla kielellä tapahtuvan opiskelumahdollisuuden tuohoaminen on varsin jyrkkä toimenpide ja useimmiten sillä tavalla kohdellaan vain miehityksen alle joutuneita kansakuntia. 

Vierailija kirjoitti:

Siirtomaat tunnistaa siitä ettei niissä voi opiskella väestön omalla kielellä. Suomi on vajonnut Unioniin liittymisen myötä banaanitasavallan asemaan. 

Et selvästikään ole itse opiskellut yliopistossa.

Tajuatko miten kalliiksi tulisi yliopisto-opinnot suomeksi? Valtion pitäisi ensiksikin perustaa käännöslaitos, jossa käännettäisiin valtava määrä tieteellisiä julkaisuja.

Toiseksi, miten uskot Suomen tieteen etenevän, jos kaikki vain julkaisisivat suomeksi?

Mieti nyt rauhassa faktoja, jos sullakin alkaisi vintti valaistua.

Vielä tiivistys niille, joille yliopistojen periaate ei ole tuttu:

Ammattikoulu on koulu, joka tähtää ammattiin. Lukio on yleissivistävä koulutus. Ammattikorkeakoulussakin pääasiassa tähdätään ammattiin.

Yliopistot taas muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, joka tuottaa maailmaan tiedettä. Ymmärtääkseen ja seuratakseen koko tieteen kenttää, tulee osata hyvin sekä äidinkielensä, että englanti.

Suomen kieltä ei olla poistamassa, vaan suomi ja englanti toimivat rinnakkain.

Onko enää mitään opintokokonaisuuksia joissa opetuskielenä suomi?

Kauheaa, että oikein englanninkielisiä teoksia tai muita oppimateriaaleja joutuu nykyään opiskelemaan! Omat opintoni ajoittuvat 80-luvulle ja silloin osa tenttikirjoista oli myös ruotsin- ja saksankielisiä. Lukiossa opitulla saksalla sitten kahlasin läpi noita viimeksi mainittuja. Englanninkielisistä opuksista sanoisin, että paremmin tarttui olennainen päähän, ruotsiksi vähän heikommin ja saksaksi vielä heikommin. Ai niin, oli joskus myös norjankielisiä artikkeleita. Niistä ei ottanut mitään selvää, kun ei ollut olemassa edes käännösohjelmia ja kirjaston sanakirjakaan ei kaikkia sanoja tunnistanut.

Vierailija kirjoitti:

Kauheaa, että oikein englanninkielisiä teoksia tai muita oppimateriaaleja joutuu nykyään opiskelemaan! Omat opintoni ajoittuvat 80-luvulle ja silloin osa tenttikirjoista oli myös ruotsin- ja saksankielisiä. Lukiossa opitulla saksalla sitten kahlasin läpi noita viimeksi mainittuja. Englanninkielisistä opuksista sanoisin, että paremmin tarttui olennainen päähän, ruotsiksi vähän heikommin ja saksaksi vielä heikommin. Ai niin, oli joskus myös norjankielisiä artikkeleita. Niistä ei ottanut mitään selvää, kun ei ollut olemassa edes käännösohjelmia ja kirjaston sanakirjakaan ei kaikkia sanoja tunnistanut.

Oliko sulla jotain itse aiheesta? Eli juridiikka tästä tai tietoa suomenkielisistä opintokokonaisuuksia?

Se että sinä olet joutunut etenemään hitaasti oppimisessa käännöstä jatkuvasti tehden, ei tarkoita sitä että muidenkin kuuluisi edetä.

Jos ei kykene opiskelemaan englanniksi niin silloin yliopisto taitaa muutenkin olla liian vaativa paikka.

Minkä verran on opiskelijoita Suomesta ja minkä verran muualta? Viekö kansainväliset opiskelijat suomalaisten opiskelupaikat?

80-luvulla käytetty opintomateriaali eli lähinnä kirjat saattoivat olla englanniksi, mutta luennot ja luentomonisteet suomeksi. Koevastaykset suomeksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kykene opiskelemaan englanniksi niin silloin yliopisto taitaa muutenkin olla liian vaativa paikka.

Mihin väitteesi pohjautuu? 

Tyhjänpäiväisiä kommentteja täällä taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin juuri valmistua yliopistosta ennen kuin tuo englanti tungettiin joka paikkaan.

Ettekö ymmärrä, että Suomen oma kieli surkastuu. Ei muodostu uusia sanoja uusille tieteellisille ilmiöille suomeksi.

Valmistuin 2004 diplomi-insinööriksi. Mieheni valmistui muuta vuosi myöhemmin ja hänellä oli jo englanninkieliset kirjat matematiikassa. Kamalia tiiliskiviä!

 

Kyllähän ideana on ymmärtää tiedesanastonsa molemmilla kielillä, ja monissa tieteissä on vielä lisäksi latina jne. Ja tottakai luodaan uutta sanastoa suomeksi.

Yliopisto on aivan eri luonteinen paikka, kuin mikään muu koulu, yliopistot ovat kansainvälinen tiedeyhteisö. Kaksikielisyys ei surkastuta suomen kieltä mutta jos jäädään pyörimään vain suomenkielisen aineiston kanssa, niin jäämme tieteen takapajulaksi.

Valmistuin maisteriksi 20 vuotta sitten. Jo silloin omaa alaani olisi ollut mahdoton opiskella suomeksi. Koska vain muutama kirja alalla oli julkaistu suomeksi ja vain muutama käännetty suomeksi.

Tätä pidettiin silloin normaalina. Miksi asiasta nostetaan hirveä haloo tänään?

Koska tuolloin yleensä kurssit järjästettiin suomenkielellä vaikka niihin liittyvä kirjallisuus oli englanninkielistä. Nyt "suomenkielistä" tutkintoa yliopistossa opiskellessa voi olla jo fuksivuotena kursseja, joissa opetus, demot ja labrat tapahtuu englanniksi. Joskus opettajat ovat ulkkareita ja eivät osaa suomea ,joskus kaikki osallistujat ovat suomenkielisä,mutta silti opetus tapahtuu  englanniksi. Viimeistään maisterivaiheessa opetus on englaninkielistä. Monet kirjoittaa jo kandinsa englanniksi. Yliopistojen palkat ovat niin huonot, että sinne on vaikea saada suomenkielistä henkilökuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kykene opiskelemaan englanniksi niin silloin yliopisto taitaa muutenkin olla liian vaativa paikka.

Kansainvälisissä opiskelijoissa on suurin osa ihmisiä, joiden äidinkieli on joku ihan muu kuin englanti. Miten testataan riittävä englannintaito ennen opintojen alkua? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kykene opiskelemaan englanniksi niin silloin yliopisto taitaa muutenkin olla liian vaativa paikka.

Kansainvälisissä opiskelijoissa on suurin osa ihmisiä, joiden äidinkieli on joku ihan muu kuin englanti. Miten testataan riittävä englannintaito ennen opintojen alkua? 

Ei mitenkään? Kyllä löytyy monentasoista "kielenosaajaa". Naurettavinta on ,että esim. kemian tenttiin saa ottaa taulukkokirjojen lisäksi englanninsanakirjan mukaan. luulisi,että edes termit ja käsitteet pitäisi kurssin aikan sen verran hyvin oppia, että pärjää ilman sanakirjaa.