Lue keskustelun säännöt.
14-vuotias lapseni ei osaa nimetä yhtään artistia eikä musiikkityyliä nimeltä
29.08.2020 |
Ei ole koskaan ollut musikaalinen eikä kiinnostunut musiikista, mutta eikö koulussakaan opeteta enää mitään musiikista? Sibelius oli ainoa nimi jonka tunnisti lueteltuani kymmeniä kuuluisuuksia eri genreistä. Elvis- ei mitään, Beatles- ei mitään, Verdi- ei mitään, Anna Eriksson- ei mitään, Cheek- ei mitään, Paula Koivuniemi- ei mitään, Beethoven- ei mitään, Sanni- ei mitään jne. Ihan aidosti oli huuli pyöreänä. Ei tiedä mitä tarkoittaa rock-musiikki, iskelmä, hip hop tai mikään muukaan.
Toki tiesin ettei musiikki häntä kiinnosta ja kun etäkoulutehtävänä oli kirjoittaa artistista josta pitää, piti minun tehdä käytännössä koko tehtävä. Ei ollut itse koskaan kuullutkaan koko artistista, vaikka oli 2010-luvun Suomen suosituin muusikko kyseessä. Googlettakaa, jos ette tiedä. Ei siis itse osannut nimetä ketään, joten valitsin vain tunnetuimman.
Yleissivistys musiikin suhteen täysi nolla ja muutenkin kapea-alaista. Sitten tietää jotkut Roni Bäckit sun muut tyhjäntoimittajat... Koulussa pärjää ihan ok, kasin keskiarvolla. En voi ymmärtää...
Itse elän musiikista ja tiedän siitä äärettömän paljon ja joka genrestä. Yleissivistys muutenkin laaja-alaista.
Kommentit (22)
Olisiko kotona voinut tehdä jotain? Viedä lasta konsertteihin tai kuunnella lapsen kanssa erilaisia musiikkityylejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kaikkien tarvitse tykätä samoista asioista
Eikö se siellä koulussa ole sitä varten että siellä opetetaan? Vai mistä se olisi oppinut ne Sibeliukset sun muut? Eikö joka kouluaineessa ensin opeteta ja sitten vasta on kokeet, vai pitääkö nykykoulussa jotenkin itse opettaa itsensä?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kotona voinut tehdä jotain? Viedä lasta konsertteihin tai kuunnella lapsen kanssa erilaisia musiikkityylejä?
En ole halunnut painostaa, koska häntä ei kiinnosta.
Toki lapsena soitettiin lastenlauluja, radio on usein auki jne. Itse soitan ja kuuntelen paljonkin musiikkia kotona, mutta se on hänelle yhtä tyhjän kanssa.
Ap
Osa ihmisistä ei pysty nauttimaan musiikista. Sanotaanko sitä nyt amusiaksi vai miksi, en muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kognitiotieteilijä ja psykologi Steven Pinker kutsuu musiikkia "auditory cheesecake" mielessä käytettäväksi.
Sitä pitäisi nauttia harvoin ja pienissä määrissä, kuten jälkiruokaa yleensäkin. Et voi ahtaa juustokakkua naamaasi kokoajan.
Harvoin ja vähän. Joten ei, sitä ei pidä kuunnella kokoajan. Teet vain itsellesi haittaa jos kuuntelet. Muutenkin musiikki kuulostaa paremmalta, kun sitä kuuntelee harvoin.
Tulee mieleen se joku "musiikin lukihäiriö", josta kärsivät eivät oikeasti kuule ja tajua musiikkia samalla tavalla kuin keskivertohenkilö, saati musikaalinen ihminen. On harvinaista, että ei ole kiinnostunut lainkaan minkään musiikkityylin kuuntelusta. Mutta jos ei ole, niin sitten ei ole. Koulutehtävät pitää toki silti hoitaa kunnialla. Kyllä googletuksen ja kirjoittamisen voi tehdä itsekin, vaikka vanhempi joutuisikin päättämään artistin josta tutkielma tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eri vuosikymmenten musiikkisuuntaukset käydään 7. luokan musiikkitunneilla läpi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se siellä koulussa ole sitä varten että siellä opetetaan? Vai mistä se olisi oppinut ne Sibeliukset sun muut? Eikö joka kouluaineessa ensin opeteta ja sitten vasta on kokeet, vai pitääkö nykykoulussa jotenkin itse opettaa itsensä?
Oppiiko lapsi kaikki itsestäänselvyydet vain koulussa? Esimerkiksi sen, että maitoa säilytetään jääkaapissa, miten valssi eroaa tangosta, kissa on lihansyöjä jne? Pitääkö kaikki maailman asiat kertoa koukussa, että ne tajuaa vai onko kodillakin jotain vaikutusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häntä ei kiinnosta. Entä sitten? Kannustava vanhempi hoksaa, mikä kiinnostaisi.
Onnittele lastasi. Ei ole lammasaivoinen massatuote.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ei kaikkien tarvitse tykätä samoista asioista
Ei tarvitse ei, mutta miten on voinut välttyä oppimasta yhtään nimeä musiikin saralta? Miten ihmeessä saanut seiskan musiikista tai ylipäätään läpäissyt musiikin, kun ei tiedä eikä ymmärrä siitä yhtään mitään.
Yleissivistys kuuluu kaikille ja musiikki on aika olennainen osa sitä.
Ap
Ei meilläkään 14v tunnista mitään musiikkia tai bändejä koska ei kuuntele lainkaan musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot eläväsi musiikista, mutta miten mitään ei ole tarttunut lapseen? En sano, että hänen pitää olla musiikkidiggari tms. mutta eikö nyt jotain tarttuis, kun kuuntelet musaa, luet, katselet musadokkareita, mahdollisesti soitat ja/tai laulat?
Mulla on yksi kaveri, jolle musiikki ei antanut yhtään mitään. Se ei ollut hänelle koskaan mitenkään tärkeää. Hän ei koskaan lähtenyt mihinkään keikoille mukaan, eikä juuri tykännyt käydä baareissa, joissa oli musiikkia.
Mutta kun omat lapset alkoi kuuntelemaan musiikkia, niin häneenkin alkoi tarttumaan bändien nimiä, biisejä jne.
Musta on todella outoa, vaikkei olisikaan kiinnostunut, että miten lapsi pääsee karkuun kaikkea, jos kerran kotona kuitenkin harrastetaan.. Vai teetkö musiikkijuttuja sitten vain omassa sopessasi ja kuulokkeet päässä.
Vierailija kirjoitti:
Eri vuosikymmenten musiikkisuuntaukset käydään 7. luokan musiikkitunneilla läpi.
Ei kaikissa kouluissa
Mitä ne tekee koulussa musiikin tunneilla, jos siellä ei opeteta mitään?
Minunkin teini on täysin ulalla musiikista. Ei kuuntele koskaan eikä tunne ketään artisteja. Ehkä osaa sentään nimetä jonkun. On se vanhemman kannalta aika ikävää ja raskasta, kun ei kerta kaikkiaan ole mitään yhteistä oman lapsensa kanssa. Sinusta ap en toki sano etteikö teillä ole mitään yhteistä, vaikka musiikin suhteen olettekin ventovieraita.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne tekee koulussa musiikin tunneilla, jos siellä ei opeteta mitään?
Katsopa musiikin opetussuunnitelma. Ei ole Sanni eikä Cheek siellä. Meillä opetettiin perusasioita nuoteista ja musiikin historiasta sekä klassisesta musiikista ja kevyestä musiikista. Myös mm. rock-musiikin kehitystä käytiin läpi vuosikymmenittäin, mutta ei mitään yksittäisiä artisteja korostettu. Jos ei ole kiinnostunut, ei varmaan jää mitään päähän.
Tässä nyt äiti yrittää syyttää koulua siitä, ettei kotoa siirry kulttuurista pääomaa lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Sanot eläväsi musiikista, mutta miten mitään ei ole tarttunut lapseen? En sano, että hänen pitää olla musiikkidiggari tms. mutta eikö nyt jotain tarttuis, kun kuuntelet musaa, luet, katselet musadokkareita, mahdollisesti soitat ja/tai laulat?
Mulla on yksi kaveri, jolle musiikki ei antanut yhtään mitään. Se ei ollut hänelle koskaan mitenkään tärkeää. Hän ei koskaan lähtenyt mihinkään keikoille mukaan, eikä juuri tykännyt käydä baareissa, joissa oli musiikkia.
Mutta kun omat lapset alkoi kuuntelemaan musiikkia, niin häneenkin alkoi tarttumaan bändien nimiä, biisejä jne.
Musta on todella outoa, vaikkei olisikaan kiinnostunut, että miten lapsi pääsee karkuun kaikkea, jos kerran kotona kuitenkin harrastetaan.. Vai teetkö musiikkijuttuja sitten vain omassa sopessasi ja kuulokkeet päässä.
Outoa minustakin. Kyllä hän varmaan tunnistaa kuulleensa kappaleita joita soitan, mutta ei mulla ole ollut tapana esim. nimetä artisteja ääneen joita levylautasella pyörii.
Ehkä hän sitten on "musiikkilukihäiriöinen" tai jokin muu neurologinen poikkeus.
Ap
Musiikki on yliarvostettua.
En kuuntele musiikkia lähes ollenkaan.
Klassinen ja elokuvamusiikki menee, Hans Zimmer tyylinen.
Musiikkia tulee nauttia harvoin ns. nautintoaineena kuten alkoholia. Sitä ei tule kuunnella kroonisesti. Ennen muinoin ihmiset tekivät musiikkia itse, kun oli juhlan aika. Eli rummuttivat jne viidakkoheimojen aikaan ja tanssivat yhdessä juhlien samalla.
Nykypäivän jatkuva 24/7 luurit päässä musiikin jumputus on pahinta mitä ihminen voi tehdä. On vain positiivista, jos joku ei ole mennyt tuohon hölmöilyyn. Siitä näkee että ei ole lammas, vaan ajattelee itse.