Yövalvomisten jakaminen vauvaperheessä?
Millainen jako olisi mahdollisimman reilu molempien kannalta? Se että kumpikin ottaa alusta asti joka toisen yön vastuulleen? Tai jos äiti imettää ekat 6kk niin hän valvoo yksin sen ajan ja sen jälkeen isä vuorostaan valvoo seuraavat 6kk? Miten olette jakaneet yövalvomiset niin, että molemmat ovat saaneet vauvavuoden aikana suunnilleen yhtä paljon unta?
Kommentit (449)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan äippylit ajaa joka päivä neuvolaan, ok.
Lisäksi palstan äippylit väittää, että jokainen mies pyörittelee kynää toimistotöissä. Taitaa olla hieman vääristynyt kuva miesten ammateista?
Äippyli ei muuta teekään kuin oleilee kotona, joten äiti hoitaa yöheräilyt. Antakaa alapeukkuja, senhän te osaatte
Se äippyli käy myös töissä, joten miten ongelma ratkaistaan? Mikä oletus, että kaikki äippylit on vuosia kotona lasten kanssa?
Ai nytkö ihan kaikki lapset aina 18-vuotiaaksi yöheräilee tissille ja vaippa pitää vaihtaa?
Mikä olikaan ketjun aihe?
Moni äiti palaa töihin vauvan ollessa 9kk ja yöheräilyt voivat jatkua pahimmillaan useamman vuoden. Alle 2v joillekin lapsille tulee unitaantumaa, jolloin saattaa heräillä yhtä paljon tai enemmänkin yön aikana kuin vauvana. Joten miksi ne yöheräilyt loppuisi automaattisesti sinä päivänä kun äitikin palaa työelämään?
No eihän palaa. Palstan naisten mukaan lapsen kanssa pitää olla kotona kolme vuotta imetyksen takia.
Olen eri, mutta oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vaan? Jotkut naiset tällä palstalla haluavat ehdottomasti pitää lapsen kotona kolmevuotiaaksi. Eivät he ole mikään kaikkien naisten yhteinen heimoneuvosto joka päättää meidän muidenkin tarpeet ja mielipiteet. Moni perhe joutuu syystä tai toisesta laittamaan lapset aiemmin hoitoon. Ja moni ihan haluaa. Ei voi olla ylivoimaista aikuiselle ihmiselle ymmärtää, että naisilla(kin) on erilaisia mielipiteitä.
Mutta kaikki miehet on toki itsekkäitä paskoja, jotka menevät töihin makaamaan untuvasängyssä.
Tästä olette kovin yksimielisiä. Yleistäminen toimii sinullakin vain yhteen suuntaan
No, ajat ovat muuttuneet, ja miestenkin odotetaan osallistuvan vauvan hoitoon. Onhan se niidenkin lapsi. Jokaisen ystäväni mies hoiti osansa yöheräämisistä niin että molemmilla puolisoilla säilyi järki ne ensimmäiset kuukaudet. Väittäisin että suurin osa suomalaisista miehistä on ihania ja fiksuja ja hyvä isiä. Sitten on muutama jämähtänyt kuorsaava isäntämies, valitettavat dinosaurukset.
Tottakai mies osallistuu vauvan hoitoon. Hän voi osallistua siihen päiväaikaan vaihtamalla vaippaa, syöttämällä pullosta tai kiinteitä, leikkimällä vauvan kanssa, nukuttamalla, kylvettämällä ym.
Kaikki miehet eivät vain kykene siihen yöheräilyyn jo ihan senkin takia, etteivät herää vauvan ääniin, kun taas moni äiti herää joka tapauksessa. Yövalvomisten jakaminenhan tarkoittaa sitä, että se toinen nukkuu, kun toinen herää, eikä niin, että äiti herää vauva itkuun, ravistelee isää hereille, ja sitten kumpikin valvoo!
Meillä se meni just näin, että ei se mies vaan herännyt. Ja sitten päädyttiin tilanteeseen ettei isä kelvannut vauvalle lohduttajaksi. Eikä mies varmaan vieläkään tajua miten uupunut olin, kun heräilin öisin tunnin välein ja päivälläkään en voinut nukkua kun oli vauvan lisäksi 3v hoidettavana. Kyllä se joskus yritti herätä mutta ei mainittavaa hyötyä... Eikä sen työt nyt niin raskaita olleet etteikö joskus olisi voinutkin valvoa. Sanomattakin selvää että kolmatta kertaa en tuohon kidutukseen lähde.
Minä en valvonut yhtään yötä. Mieheni valvoi ja kävi työssä.
Näin meillä.
Meille paras vaihtoehto.
Terv. Huono äiti.
No minä imetin, ekaa 6 kk ja toista 8 kk eli olin hereillä kun imetys tapahtui. Mies nukkui kun en häntä tarvinnut yleisöksi. Imetyksen loputtua nukuimme sekä mies että minä öisin.
Lupauksia miehellä oli mutta todellisuus toinen. Kyllä ne valvomiset jäi minulle. Niinpä nytkin kun lapsi 3v ja heräilee painajaisiin tai silloin kun on sairaana, ei kelpaa isä hoitajaksi.
Patalaiska ei ex ei herännyt ikinä kertaakaan hoitamaan kumpaakaan lasta. Jouduin psykoosiin toisen valvottavan lapsen taaperoaikana. Keräsin voimiani vuosia ja heti, kun jaksoin niin otin eron. Ex ei ymmärtänyt. Hänhän joisi lapset niin hyvin, kun olin sairaalassa. Kyllä, totta, mutta heti palattuani sairaalasta sama ralli jatkui. Luottamus ei enää palannut.
Ai miehen pitäis valvoa yöt, kun äiti on kotona kaikki päivät ja mies käy töissä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, joka on kotona, valvoo enemmän. Hän saa paikattua unenpuutettaan aamulla, kun töihinmenijän pitää jo nousta. Mutta viikonloppuna kumpikin saa yhden pitkän aamun, jolloin toinen nousee aiemmin.
Imettävälle äidille yöheräämiset ovat helpompia, kun hormonit auttaa nukahtamisessa, sitä kannattaa hyödyntää alkukuukausina. Sitten kun yösyötöt vähenee, voi toinenkin osallistua enemmän.Mitenniin saa nukuttua aamulla jos vauva herää klo. 6 ja toinen menee töihin klo. 8?
Töihin menijä joka joutuu joka tapauksessa heräämään aikaisin, ottaa tietysti vauvan hoitoonsa ja huolehtii siitä aamun samalla kun tekee omia aamutoimiaan. Sitten palauttaa kotona olevalle ennen töihin lähtöään. Tämä ainakin, jos vauva heräilee paljon ja kotona oleva pystyy nukkumaan toisten ollessa hereillä.
Vierailija kirjoitti:
Se valvoo, kumpi ei nouse aamulla tienaamaan rahaa perheelle. Ihan niin kauan kun tarve on.
Entäs sitten kun molemmat nousee aamulla tienaamaan rahaa perheelle? Ja entäs viikonloppuisin? Se heräävä on useimmiten edelleen se sama, joka on herännyt ennenkin, ja sitten hän joutuu jaksamaan töissäkin väsyneenä.
Tämä on yksi niistä asioista, miksi perheen perustaminen oikeasti ahdistaa itseäni. Miten saada vauvan kasvatuksesta ns. reilu yhtälö? Kuka valvoo, kuka hoitaa?
Olen nähnyt sivusta niin paljon sitä, että kaikki vastuu menee lopulta naisen harteille ja mies vain loisii kivana isänä siinä taustalla ja ihmettelee, miksi vaimonsa on niin ärtyneellä päällä.
Toki tilanteet ei aina ole mustavalkoisia eli jos mies tekee paljon pitkää päivää töissä ja maksaa aivan kaiken, nini totta kai vauvan hoitaminen on pääosin naisen vastuulla. Mutta mikä tässä aina unohdetaan on se, että vauvan hoitaminen on myös TYÖTÄ. Ja hyvin raskasta sellaista. Siinä ollaan kiinni 24/7. Vauvasta ei pääse eroon klo 17 ja sitten voikin huilia loppuilta ja katsella leffoja. Ei. Se on kokovuorokausityötä ilman palkkaa.
Lapselle parasta on olla äidin läsnä, saada maitoa lapsentahtisesti jo heti alusta asti. Nukkuu paremmin kun oppii tankkaamaan esim alkuyöstä. Tietenkin ei välttämättä aina mahdollista jos äiti töissä tai jos imettäminen ei onnistu, silloin isän rooli vahvistunee. Stressittömintä niin vauvalle kuin vanhemmille on kuitenkin kun äiti on vauvan kanssa mahdollisimman pitkään. Ihan senkin vuoksi, että äidin hormonitoiminta on kehittynyt synnytyksen jälkeen hoivaamaan vauvaa, ja jos se saa jatkua katkeamatta, pitää se itsessään yllä jaksamista katkeavista unista huolimatta. Jos asian kanssa pallottelee, eli välillä nukkuu yksin ja välillä valvoo, elimistö menee sekaisin ja palaa loppuun nopeasti.
Tähän vois soveltaa savolaisukon ehdotusta eukolleen kirkkosoutumatkalle:10km.souva sinä männessä minä pien perree tullessa.
Meillä minä heräsin öisin, kun olin äitiyslomalla. Tosin, meidän vauva oli hyvä nukkuja. Heräsi vain 1krt yössä muutaman ensimmäisen kuukauden ajan ja n. 3kk vanhasta nukkui jo täydet yöt. Oltiin onnekkaita, kun ei ehditty yhtään kinaa tästä samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tehty niin, että miehenä minä en juuri osallistu lastenkasvatukseen, ennenkuin lapsi on hieman vanhempi, eli 3-4v.
Minä käyn kuitenkin töissä ja tienaan huomattavasti enemmän, joten se kompensoi.
Ihan hyvin on toiminut tällä "luonnollisella" järjestelyllä.
Terveisin isät, jotka ihmettelee, kun ero tulee
Näitä on nähty kymmenittäin.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle parasta on olla äidin läsnä, saada maitoa lapsentahtisesti jo heti alusta asti. Nukkuu paremmin kun oppii tankkaamaan esim alkuyöstä. Tietenkin ei välttämättä aina mahdollista jos äiti töissä tai jos imettäminen ei onnistu, silloin isän rooli vahvistunee. Stressittömintä niin vauvalle kuin vanhemmille on kuitenkin kun äiti on vauvan kanssa mahdollisimman pitkään. Ihan senkin vuoksi, että äidin hormonitoiminta on kehittynyt synnytyksen jälkeen hoivaamaan vauvaa, ja jos se saa jatkua katkeamatta, pitää se itsessään yllä jaksamista katkeavista unista huolimatta. Jos asian kanssa pallottelee, eli välillä nukkuu yksin ja välillä valvoo, elimistö menee sekaisin ja palaa loppuun nopeasti.
Juurikin näin, äideillä hormonit auttavat nukahtamisessa heräämisen jälkeen. Eikä tarvitse jotain pumppaus ja pullojenpesurumbaa kaiken päälle. Ihan turha kehittää ongelmaa jakamalla kaikki tehtävät pakosti tasan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yksi niistä asioista, miksi perheen perustaminen oikeasti ahdistaa itseäni. Miten saada vauvan kasvatuksesta ns. reilu yhtälö? Kuka valvoo, kuka hoitaa?
Olen nähnyt sivusta niin paljon sitä, että kaikki vastuu menee lopulta naisen harteille ja mies vain loisii kivana isänä siinä taustalla ja ihmettelee, miksi vaimonsa on niin ärtyneellä päällä.
Toki tilanteet ei aina ole mustavalkoisia eli jos mies tekee paljon pitkää päivää töissä ja maksaa aivan kaiken, nini totta kai vauvan hoitaminen on pääosin naisen vastuulla. Mutta mikä tässä aina unohdetaan on se, että vauvan hoitaminen on myös TYÖTÄ. Ja hyvin raskasta sellaista. Siinä ollaan kiinni 24/7. Vauvasta ei pääse eroon klo 17 ja sitten voikin huilia loppuilta ja katsella leffoja. Ei. Se on kokovuorokausityötä ilman palkkaa.
Onneksi itse en lukenut tällaisia keskusteluja. Meillä oli selvä juttu, että minä imetin niin öisin kuin päivisin ja mies kävi töissä. Tietystikään hän ei imettänyt öisin.
En edes noussut öisin ylös kun vauva heräsi syömään, nostin vain rinnalle. Mukavasti sujui vauva-ajat molemmilla kerroilla eikä mitään yletöntä väsymystä tullut.
Mies kävi töissä ja sai nukkua yöt. Minä syötin vauvan makuullani vieressä, ei siinä sen kummempia temppuja tarvinnut. Iltatoimissa oli mies ihan normisti mukana ja muissa oman lapsen hoitoon liittyvissä asioissa
Minulle sanottiin vauvan huutaessa kolmatta yötä putkeen,että eikö olisi sinun vuoro välillä?!
Sanoin ok ja aloin parkumaan kovaan ääneen ja vinguin tissiä.
Sain käskyn lopettaa,eikä minua sen jälkeen ole enää pyydetty,joten kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yksi niistä asioista, miksi perheen perustaminen oikeasti ahdistaa itseäni. Miten saada vauvan kasvatuksesta ns. reilu yhtälö? Kuka valvoo, kuka hoitaa?
Olen nähnyt sivusta niin paljon sitä, että kaikki vastuu menee lopulta naisen harteille ja mies vain loisii kivana isänä siinä taustalla ja ihmettelee, miksi vaimonsa on niin ärtyneellä päällä.
Toki tilanteet ei aina ole mustavalkoisia eli jos mies tekee paljon pitkää päivää töissä ja maksaa aivan kaiken, nini totta kai vauvan hoitaminen on pääosin naisen vastuulla. Mutta mikä tässä aina unohdetaan on se, että vauvan hoitaminen on myös TYÖTÄ. Ja hyvin raskasta sellaista. Siinä ollaan kiinni 24/7. Vauvasta ei pääse eroon klo 17 ja sitten voikin huilia loppuilta ja katsella leffoja. Ei. Se on kokovuorokausityötä ilman palkkaa.
Miksi teet tästä ongelman? Vauvavuodet ovat olleet elämäni parhaimpia. Tärkeämpää on, että vastuu jakautuu tasaisesti, kun molemmat ovat töissä.
Töihin menijä voi olla sen vauvan kanssa aamulla ihan hyvin, palauttaa sen nukkuvalle sitten kun on lähdössä.